Hohenzollern-Hechingen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hohenzollern-Hechingen
Flag of Hohenzollern-Hechingen and Sigmaringen.png Hohenzollern-herb-rodowy.jpg
Hohenzollern-Hechingenin lippu Hohenzollern-Hechingenin vaakuna

Hohenzollern-Hechingen.svg

Hohenzollern-Hechingen vuonna 1848.

Pääkaupunki Hechingen

Uskonnot katolisuus

Viralliset kielet saksa

Motto Nihil Sine Deo

Edeltäjä(t) Banner of the Holy Roman Emperor (after 1400).svgPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Seuraaja(t) Flag of Prussia (1892-1918).svgPreussi

Hohenzollern-Hechingen oli maa- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisen Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1579–1850.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohenzollern-Hechingenin maakunta luotiin 1576 Zollernin maakunnan jaon yhteydessä. Alueen lahjoitti Hohenzollerneille Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Kreivi Kaarle I:n kuoltua 1579 maat jaettiin hänen kolmen poikansa kesken: tällöin luotiin Hohenzollern-Hechingenin lisäksi Hohenzollern-Haigerloch ja Hohenzollern-Sigmaringen. Toisin kuin muut Hohenzollernit, etelässä olleet Hohenzollernit pysyivät katolilaisina. Muut Hohenzollernit kääntyivät luterilaiseen uskoon. Maat saivat ruhtinaskunnan arvon vuonna 1623. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806–1813 Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850 Saksan liittoon. Euroopan hullun vuoden myötä Hohenzollern-Hechingenissä otettiin käyttöön demokratia, joka tuli virallisesti voimaan 16. toukokuuta 1848. Jo saman vuoden elokuussa Preussi miehitti maan, koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Konstantin Hohenzollern-Hechingen myi maansa sukulaiselleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle. 12. maaliskuuta 1850 Hohenzollern-Hechingen yhdistyi Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa ja niistä muodostettiin Hohenzollernsche Landen provinssi.

Hohenzollern-Hechingenin hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]