Kaarle I (Romania)

Kaarle I
Kaarle I:n valokuva n. 1905–1914.
Romanian kuningas
Valtakausi	15. maaliskuuta 1881 – 10. lokakuuta 1914
Kruunajaiset	10. toukokuuta 1881
Seuraaja	Ferdinand I
Syntynyt	20. huhtikuuta 1839 Sigmaringen, Saksan liitto
Kuollut	10. lokakuuta 1914 Sinaia, Romanian kuningaskunta
Puoliso	Elisabet
Lapset	Maria
Koko nimi	Karl Eitel Friedrich Zephyrinus Ludwig von Hohenzollern-Sigmaringen
Suku	Hohenzollern-Sigmaringen
Isä	Kaarle Anton
Äiti	Josefiina
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Kaarle I (Carol I), (Karl Eitel Friedrich Zephyrinus Ludwig von Hohenzollern-Sigmaringen) ; (20. huhtikuuta 1839 Sigmaringen, Saksan liitto – 10. lokakuuta 1914 Sinaia, Romania) oli Romanian ruhtinas vuosina 1866–1914 ja kuningas vuosina 1881–1914.

Hän oli Romanian ensimmäinen Hohenzollern-Sigmaringen -suvun valtionpäänmies. Suku hallitsi Romaniaa vuoden 1947 tasavallaksi julistamiseen asti. Hänen pitkä hallituskautensa toi mukanaan huomattavaa länsimaista sotilaallista ja taloudellista kehitystä, mutta ei ratkaissut pääasiassa maataloudesta elävän maan perusongelmia.

Suku ja koulutus

Kaarle I:n isä oli saksalaisen Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaskunnan viimeinen ruhtinas Karl Anton ja hänen äitinsä oli Badenin prinsessa Josephine Friederike Louise (1813–1900), joka oli Badenin suurherttua Karl Ludwig Friedrichin ja keisari Napoleonin adoptiolasten pikkuserkun, Stéphanie Louise de Beauharnais'n tytär.

Hänellä oli viisi sisarusta, joista hän oli toiseksi vanhin poika. Hänen vanhempi veljensä oli Leopold Stephan (1835–1905), joka pyrki Espanjan kuninkaaksi avioitumalla Portugalin infanta Antónian kanssa. Stephanie (1837–1859) avioitui Portugalin kuningas Pietari V:n kanssa, Friedrich (1843–1904) avioitui prinsessa Louise von Thurn und Taxisin kanssa ja Marie Luise Alexandrine (1845–1912) avioitui Belgian prinssi, Flanderin kreivi Philippen kanssa.

Saksalaisena prinssinä Carol sai koulutuksensa Dresdenissä ja Bonnissa, ja vuonna 1864 hän palveli Preussin armeijan upseerina sodassa Tanskaa vastaan. Serkkunsa, Ranskan keisari Napoleon III:n hiljaisella hyväksynnällä hänelle tarjottiin Romanian valtaistuinta hallitsevan ruhtinas Alexandru Ioan Cuzan syrjäyttämisen jälkeen helmikuussa 1866, ja huhtikuussa 1866 hänet valittiin prinssiksi kansanäänestyksellä.

Kaarle I ruhtinaaksi tulon aikainen Karpaattien-Tonava-Pontinen merialue vuonna 1866.

Kuningas

Kaarle johti hallituskaudellaan henkilökohtaisesti maansa armeijaa vuosina 1877–1878 käydyssä Venäjän–Turkin sodassa, jonka seurauksena Romania itsenäistyi täysin osmanien vallasta Berliinin kongressin sopimuksella vuonna 1878. Kaarlen valtakauden lopulle osui myös toinen Balkanin sota, jonka jälkeen solmitussa Bukarestin rauhassa Romania sai Bulgarialta Etelä-Dobrudžan vuonna 1913.

Hänen saksalaismyönteiset tunteensa tekivät hänestä kotimaassa epäsuositun Saksan-Ranskan sodan 1870–1871 aikana, ja vuonna 1871 levottomuudet melkein pakottivat hänet luopumaan kruunusta. Hän sai kuitenkin takaisin kansan tuen sotilasjohtajuudellaan Plevnan taistelussa Venäjän-Turkin sodan 1877–1878 aikana, ja Romanian saavutettua täyden itsenäisyyden Osmanien valtakunnasta hänet kruunattiin lopulta kuninkaaksi toukokuussa 1881.

Karpaattien-Tonava-Pontinen merialue vuonna 1878 Berliinin kongressin sopimuksen ja Romanian itsenäisyyden kansainvälisen tunnustamisen jälkeen.

Vuonna 1883 hän solmi liiton Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin kanssa, joka pysyi tarkoin varjeltuna valtiosalaisuutena ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen asti. Hän edisti kaupunkien teollisuus- ja rahoitusalan kehitystä menestyksekkäästi ja rakensi merkittävästi kansallista puolustusjärjestelmää. Mutta hänen laiminlyöntinsä maaseudun ongelmien suhteen – erityisesti talonpoikien viljelysmaan puutteeseen – johti veriseen talonpoikaiskapinaan vuonna 1907, joka vaati kenties useita tuhansia ihmishenkiä. Hänen valtakautensa toi paljon arvokkuutta ja vakautta hallintoon, mutta hänen poliittisten puolueiden manipulointinsa myös ylläpiti joitakin Romanian julkisen elämän pahimpia piirteitä. Hän kannatti liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen puolella, mutta hyväksyi kruununneuvoston päätöksen julistaa puolueettomuus.

Avioliitto ja jälkeläiset

Kaarle solmi vuonna 1869 avioliiton Wiedin prinsessa Elisabet von Wiedin (1843–1916) kanssa, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi runoilija Carmen Sylvana. Heille syntyi yksi lapsi, Maria (1870–1874), joka eli vain kolmevuotiaaksi.

Romanian kuningas Kaarle I veljenpoikansa, tulevan kuningas Ferdinandin ja tämän pojan, tulevan Kaarle II:n kanssa.

Perintö

Kruununperimyksen turvaamiseksi Kaarle adoptoi vuonna 1888 veljenpoikansa Ferdinandin, joka nousi Romanian valtaistuimelle Kaarlen kuoltua 75-vuotiaana 10. lokakuuta 1914, vain vähän sen jälkeen kun ensimmäinen maailmansota oli syttynyt.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarle I (Romania) Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä: Alexandru Ioan Cuza

Romanian ruhtinas 1866–1881

Seuraaja: –

Edeltäjä: –

Romanian kuningas 1881–1914

Seuraaja: Ferdinand I