Hedvig Eleonoora

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hedvig Eleonoora
Drottning Hedvig Eleonora (1661-1675).jpg
Hedvig Eleonoora
Ruotsin kuningatar
Kaarle X Kustaan puolisona
6. kesäkuuta 165413. helmikuuta 1660
Tiedot
Syntynyt 23. lokakuuta 1636
Kuollut 24. marraskuuta 1715 (79 vuotta)
Puoliso Kaarle X Kustaa
Lapset Kaarle XI
Hedvig Eleonoora sarkofagi Riddarholmin kirkossa Tukholmassa.

Hedvig Eleonoora (23. lokakuuta 163624. marraskuuta 1715) oli Ruotsin kuningatar, Holstein-Gottorpin prinsessa ja vuodesta 1654 Kaarle X Kustaan puoliso. Hän otti osaa Kaarle XI:n holhoojahallitukseen vuosina 16601672 ja pojanpoikansa Kaarle XII:n holhoukseen vuodesta 1697.

Hedvig Eleonoora ja Kaarle X Kustaa vihittiin lokakuussa 1654 Tukholmassa. Avioliiton poliittinen merkitys oli suuri, sillä se tuki liittoa Ruotsin ja Holstein-Gottorpin ruhtinaskunnan välillä. Holstein-Gottorpilla oli pitkään ollut konflikteja Tanskan kanssa. Hedvig Eleonoora pysyi koko elämänsä uskollisena Holstein-Gottorpille, mikä vaikutti Ruotsin ulkopolitiikkaan ja jossain määrin jopa sisäpolitiikkaan.[1]

Polittisesta taustasta huolimatta liitto oli onnellinen. Parin poika, tuleva Kaarle XI, syntyi 1655. Avioliitto ei kestänyt kuitenkaan kauan, sillä Kaarle X Kustaa kuoli jo vuonna 1660. Hän jätti valtakunnan puolisolleen ja holhoojahallitukselle, jonka jäseneksi nimitti veljensä. Parlamentti hämmentyi testamentista, ja perusti valtaneuvoston kuningattaren tueksi. Neuvosto ja parlamentti valitsivat uudeksi hallitsijaksi viisivuotiaan Kaarle XI:n, ja hänen sijashallitsijakseen neuvoston, jonka ulkopuolelle jätettiin kuninkaan veli. Temppua on pidetty osoituksena siitä, miten 24-vuotias Hedvig Eleonoora joutui Pietari Brahen pelinappulaksi. Leskikuningatar osallistui kaikkiin hallituksen istuntoihin kunnes hänen poikansa kasvoi täysi-ikäiseksi.[2]

Vaikka Kaarle XI nai Tanskan prinsessa Ulriika Eleonooran vuonna 1680, voimakastahtoinen leskikuningatar oli edelleen valtakunnan ensimmäinen nainen. Miniän kuoltua nuorena Hedvig Eleonoora tuli pojanpoikansa Kaarle XII:n holhooja, ja vuonna 1697 hän oli jälleen sijaishallituksessa.[2]

Hedvig Eleonoora eli vanhaksi ja kuoli 1715 sairastettuaan vain kaksi viikkoa.[2]

Hedvig Eleonoora oli kiinnostunut taiteista, erityisesti maalauksesta ja arkkitehtuurista. Hän osti Drottinghlmin Magnus Gabriel De la Gardielta vuonna 1661[1], ja rakennutti sinne tulipalon jälkeen nykyisen Drottningholmin linnan, jossa nykyinenkin kuningasperhe asuu.[3][2]

Hänen nimikkopyhätöksi on nimetty Tukholman Hedvig Eleonoran kirkko sekä Tornion Suensaaressa sijaitseva Tornion kirkko.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stellan Dahlgren: Hedvig Eleonora Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 2.4.2018.
  2. a b c d Anneli Mäkelä-Alitalo
: Hedvig Eleonora Biografisk Lexicon i Finland. Viitattu 2.4.2018.
  3. Historik, Drottningholms slott Kungahuset. Viitattu 2.4.2018.
  4. Tornion kirkko (Hedvig Eleonoran kirkko) Visit Meri-Lappi. Viitattu 2.4.2018.