Pietarsaari

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Pietarsaaren kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pietarsaari
Jakobstad
Pietarsaari.vaakuna.svg Pietarsaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Pietarsaaren raatihuone
Pietarsaaren raatihuone
Sijainti 63°40′30″N, 022°42′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 598
Hallinnollinen keskus Pietarsaaren keskustaajama
Perustettu 1652
Pinta-ala ilman merialueita 91,88 km²
301:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 396,35 km²
241:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 88,45 km²
– sisävesi 3,43 km²
– meri 304,47 km²
Väkiluku 19 278
60:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 218,0 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 35,8 %
ruotsinkielisiä 56,1 %
– muut 8,1 %
Kunnallisvero 21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Muut
 • Vihr.
 • Kesk.

19
10
5
4
3
1
1
https://www.jakobstad.fi/etusivu/

Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla. Kaupungin kokonaispinta-ala on 396,35 km2, josta 88,45 km² on maata, 304,47 km² merialueita ja 3,43 km² sisävesiä.[1] Kaupungissa asuu 19 278 ihmistä,[2] ja sen väestöntiheys on 218 asukasta/km2.

Kaupunki on kaksikielinen: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 34,7 prosenttia suomea. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia asukkaita kaupungissa asui tasan 9 prosenttia.[7]

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi Jakob De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari.[8] Suomenruotsalaista nimistöä tutkinut professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[9]

Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis[10], joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pietarsaaren maantiede

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaari muodostuu niemimaasta, joka rajoittuu lännessä Perämeren murtoveteen, idässä Ähtävänjoen ja Purmonjoen suualueisiin sekä Luodonjärven makeanveden altaaseen.[11] Pietarsaaren naapurikunnat ovat pohjoisessa Luoto, etelässä ja idässä Pedersören kunta, lounaassa kaupungilla on lyhyt rajan Uudenkaarlepyyn kanssa. Näiden lisäksi Pietarsaaren seutukuntaan kuuluu myös Kruunupyy. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat koillisessa Kokkola ja lounaassa Vaasa.

Luonto ja maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan sataman uimaranta.

Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialueesta on Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren suolapitoisuus Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole vuorovesi-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.[12] Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.[13] Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.[14]

Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät UPM-Kymmene ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.[15] Järven pinta-ala on 8 500 hehtaaria.[16] Järven vesi ruskeata ja ravinnepitoista, sillä sinne virtaavat vedet tuovat humusta ja ravinteita.[17] Sisäjärviä kunnan alueella on vain kahdeksan, ja nekin ovat pieniä ja matalia. Purmon- ja Ähtävänjoista vain pieni osa virtaa Pietarsaaren rajojen sisällä. Pietarsaaressa on kuitenkin useita pienempiä puroja, jotka on suurimmaksi osaksi perattu ojiksi.[12]

Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan Purmossa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare Ilveskivi. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on Alahärmästä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.[18] Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan kiillegneissivyöhykettä. Yleisin maalaji on moreeni.[19]

Pinnanmuodostuksen tasaisuuden vuoksi Pietarsaaressa on runsaasti soita, erityisesti Fäbodassa ja Pörkenäsissä. Suot on pääosin ojitettu ja ne ovat muuttumassa metsämaiksi.[20] Kaupungin omistamissa metsissä mäntyä on noin 50 prosenttia, kuusta noin 30 prosenttia, ja lehtipuita noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32 %, kuusi 56 %, ja lehtipuut 12 %). Keinotekoiseen mesän uudistamiseen perustuva tehometsätalous on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.[21]

Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi Natura-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen Gubbträskberget, maankohoamisen muovaama Luodon saaristo, Ähtävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Fänäsnabban ja linnustonsuojelukohde Sandsundsfjärden.[22] Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin merenrantaniityt.[23]

Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 putkilokasvilajia. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu suolayrttiä, käenpiikaa, merikotkaa, pikkutikkaa, selkälokkia, räyskää, pohjanlepakkoa, vesisiippaa, saukkoa ja liito-oravaa.[24] Selkälokki on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu Itä-Afrikassa, Ugandassa, Etiopiassa, ja Keniassa. Marokossa ja Välimerellä on tehty havaintoja talvehtivista selkälokeista.[12]

Mannerjään sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa maankohoaminen oli 130 senttimetriä vuosisadassa. Ensimmäiset Pietarsaaren alueella olevat kohoumat nousivat vedenpinnan yläpuolelle 800-luvulla. Kaupungin perustamisen jälkeen maankohoamista on ollut yli kolme metriä.[25] Sen seurauksena sataman paikkaa on siirretty useaan kertaan. Kaupungin perustamisen aikoihin satama sijaitsi nykyisen torin tienoilla, josta se siirrettiin Kittholmaan. Kittholmasta satama siirtyi Alholmaan ja edelleen nykyiselle paikalleen hieman pohjoisemmaksi. Nykyisen sataman kohdalla on ollut saari nimeltään Puskasaari, joka on maankohoamisen seurauksena kasvanut mantereeseen kiinni.[26]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävelykatua keskustassa.
Pietarsaaren keskustaa kuvattuna vesitornista koilliseen.

Tunnusomaista Pietarsaaren keskustalle ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.[27] Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Muutamia kivitaloja lukuun ottamatta se välttyi ainoana kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.

Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992 vuosia kestäneiden esitöiden ja keskustelujen jälkeen.[28] Pietarsaaren keskustassa avattiin vuoden 2016 lopulla toriparkki, jonka koko on noin 7 000 neliömetriä kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.[29] Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.[30] Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6 146. Elinvoimalukua kasvattavat keskustassa lauantaisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat sekä alhainen tyhjien liiketilojen määrä.[31]

Läntiset alueet Vestersundinkylä, Kisor ja Hällan ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita peltoaukeineen. Vestersundinkylän metsät ovat virkistyskäytössä. Asutusta on muodostunut tienvarsille, mutta myös palstoitussuunnitelmien avulla. Varvet on arvokas huvila-alue. Grundet on ruoppausmassoja läjittämällä syntynyt keinotekoinen rakentamaton niemi.[32] Pietarsaaressa oli vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan 8,3 vapaa-ajan mökkiä rantakilometriä kohden, mikä oli eniten koko Suomessa.[33] Vuonna 2018 Pietarsaaressa oli 13,56 vapaa-ajan mökkiä maaneliökilometriä kohti.[34]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin sairaala Pietarsaaressa.

Pietarsaaren ydinkeskusta sai nykyisen korttelijakonsa ja katujen suuntauksensa todennäköisesti ensimmäisessä asemakaavassaan vuonna 1653. Asemakaavan laatijana pidetään maanmittari Erik Niurénia.[35]

Kaupungin ainoa säilynyt gotiikan edustaja on Pietarsaaren pitäjänkirkko, joka sisältää gotiikkaa vain runkohuoneen ja tornin kivirakenteissa. Useiden muutostöiden vuoksi kirkko edustaa useiden eri tyylien rinnakkaista ja päällekäistä esiintymistä.[36] Pietarsaareen rakennettiin vuonna 1691 ristikirkko, jonka venäläiset polttivat vuonna 1714. Kirkkorakentaja Simon Knubb rakensi vuosina 1728–1731 tilalle uuden ristikirkon. Kirkolla oli aluksi käytössään väliaikanen tapuli, kunnes sellaisen rakensi Heikki Katila. Kirkko on pienestä koostaan ja myöhemmistä muutoksista huolimatta tyylipuhdas ja edustaa aikansa kirkkorakennusvirtauksia.[37]

Uusklassismia edustavat Pietarsaaren maaseurakunnan pappila (1755–1776), Pietarsaaren pitäjänkirkon uudisrakennukset, Vaasantien varteen rakennettu käräjätalo (1787) ja Lindskogin talo (1797) sekä Isonkadun varrella olleet Castrenin talo (1822) ja koulurakennus (1820) isonkadun varrella, joka toimi toimi ruotsinkielisenä reaalioppilaitoksena vuoteen 1904 asti. Rakennus oli myös suomalaisen kansakoulun, kirjaston, sekä kaupunginmuseon käytössä. Koulurakennus purettiin vuonna 1927 ja Castrenin talo vuonna 1956. Jälkimmäisen purku johti kotiseutuhistoriaan ja ympäristön suojeluun keskittyneen Ebba Brahe-samfundetin perustamiseen.[38]

Vuoden 1835 tulipalon jälkeen Etelänummelle jälleenrakennettiin empirerakennuksia. Ensimmäinen tyyliä edustanut rakennus oli vuosina 1836–1838 rakennettu Malmin talo, joka toimii nykyään museona.[39] Myöhäisempiren aikakaudella rakennettiin Pietarsaaren raatihuone (1854–1875), Marian kansakoulu (1873, nyk. Marjalan tarha) ja tupakkatehtaan vanhin osa (1898). Vuonna 1890 aloitetuissa muutostöissä raatihuone sai uusrenessanssia noudattavan julkisivun.[40]

Pietarsaaren ensimmäinen jugend-rakennus on vuonna 1900 rakennettu sähkölaitoksen rakennus. Vuonna 1905 sähkölaitos sai pohjoispuolelleen jatkeekseen kaupunginsaunan rakennuksen. Jugendia edustaa myöskin Koulupuiston yhteyteen rakennettu Ruotsinkielinen lukio.[41] koulu vihittiin käyttöön Syksyllä 1904.[42] Muita tuohon aikaan rakennettuja jugend-rakennuksia ovat esimerkiksi Malmin sairaala, köyhäintalo, olutpanimon talousrakennus, mekaanisen konepajan konttorirakennus, olutpanimon ja konepajan asuinrakennukset, tullipakkahuone, Kaupunginhotelli, synnytyssairaala, tupakkatehtaan uudempi osa, palokunnantalo, Lagmannin koulu sekä useat huvilat.[43]

1920-luvun klassismia edustavat Ristikarin koulu, Ruusulehdon koulu ja vesitorni.[44] Pietarsaaressa funktionalismi henkilöityi Ragnar Eklundiin. Tyylipuhtain esimerkki on Isonkadun ja Perämiehenkadun kulmaan 1939 valmistunut huoltoasemarakennus. Rakennus on asemakaavalla suojeltu, mutta alkuperäinen funktionalismin muotokieli on korjaustöiden jälkeen hävinnyt; rakennuksessa on muun muassa tyylille vieraat ikkunat. Muita funktionalismin edustajia ovat Ragnar Wessmannin 1938 suunnittelema Östanlidin tuberkuloosiparantola ja Erkki Huttusen suunnittelema Pedersöre Handelslagin rakennus.[45]

1940- ja 1950-lukujen romantiikkaa edustavat Karl Johan Ahlskogin suunnittelemat Armiro-talo (1940), Pohjoisnummen seurakuntatalo, City-talo (1956) ja Narsin talo (1956).[46] Pietarsaaressa rakennettiin vuosina 1959–1961 runsaasti uusia asuinrakennuksia. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin sulfaattiselluloosatehdasta ja kaupunkiin muuttaneelle työväelle tarvittiin asuntoja. Luutavuorenkadun ja Ristikarin koulun väliselle alueelle rakennettiin nimen ”Jakolosa” saanut rakennuskompleksi. Jakolosan kolme kerrostaloa muodostivat kasarmimaisen umpipihan. Jakolosaa vastapäätä rakennettiin arkkitehti Kaj Englundin suunnittelema kolmikerroksinen elementtitalo ”Masken”, jonka esikuvana on mahdollisesti ollut Olympiavuonna 1952 valmistunut Käärmetalo Helsingin Käpylässä.[47] Jakolosan A-talo purettiin vuonna 2015, ja C-talo purettiin 2017.[48][49] Masken purettiin keväällä 2019.[50]

Sulfaattiselluloosatehtaan rakentamisen aikana rakennettiin myös omakotitaloja Pohjois-Kråkholmaan. Arkkitehti Egil Nordin suunnitteli rakennukset kortteleihin 28–38 ja asemakaavamuutoksen kortteleihin 7 ja 15. Katuverkoston muotoilu sai vaikutteita Kreikasta.[51] Kaj Englund laati vuonna 1974 Kaskiniemeen asemakaavan rakennuksineen kortteleihin 6–13. Vuosina 1974–1976 alueelle rakennettiin lisää kerrostaloja: viisi seitsemänkerroksista taloa ja muutama kolmikerroksinen talo.[52]

1980-luvulla rakentaminen oli pääosin omakotitalojen rakentamista. Vuosikymmenen aikana ydinkeskustaan rakennettiin muutama suurempi Roger Wingerin suunnittelema liike- ja asuinkiinteistö, muun muassa säästöpankki Depositalle valmistunut liiketalo ja Kaupunginhotellin uudisrakennus. Walter Thomén suunnitteli metodistikirkon tontille viisikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen.[53]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulupuisto on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schaumanin suvun lahjoittama. Puiston alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.

Aspegrenin puutarhan perusti rovasti Gabriel Aspegren Rosenlundin pappilaan 1700-luvun keskivaiheella. Pappila toimi Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti.[54] Puutarha oli jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa hyötykasveja ja hedelmäpuita. Puutarha jälleenrakennettiin 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö ja alue on yleisölle avoinna.[55]

Kunnallisia leikkipuistoja Pietarsaaressa on 35.[56]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Pietarsaaren alue oli vielä ajanlaskun alussa kokonaisuudessaan veden peittämä, ja vasta 800-luvulla alkoi ensimmäiset kohdat kohota merenpinnan yläpuolelle.[57] Ensimmäisinä merestä nousseet alueet ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin seudulla ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Mantereeseen Pietarsaaren alue liittyi 1500-luvulla.[58]

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu kahteen kirkkopitäjään, Mustasaareen ja Pedersöreen.[59] Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin perustaja Ebba Brahe.

Ruotsin kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian, ja hänen leskensä Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652.[58] Pietarsaaren vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Vuonna 1653 Pietarsaareen perustettiin maistraatti. Kaupungin ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Jacob Josephson.[60] Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654,[58] ja piispa Johannes Gezelius nuorempi vihki helmikuussa 1691 kaupungin ensimmäisen kirkon. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet Pedersören kirkossa. Nykyisessä kirkossa riippuva kauppias Olof Gallen lahjoittama votiivilaiva on peräisin vanhasta kirkosta. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti. Vanhimman tunnetun kartan Pietarsaaren maista laati maanmittari Jonas Gädda vuonna 1693.[58]

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua.selvennä

1700-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren kirkko on valmistunut 1731.

Isovihan aikaan venäläiset sotilaat valloittivat kaupungin kahteen kertaan ja polttivat sen maan tasalle. Valtaosa kaupungin asukkaista pakeni Merenkurkun yli Ruotsiin, metsiin tai saaristoon. Monia jäi vangeiksi ja jotkut tapettiin. 1720-luvulla osa kaupungin entisistä asukkaista teki paluun asuinsijoilleen ja uutta väestöä muutti kaupunkiin.[58]

Pietarsaaren sataman lähelle perustettiin vuonna 1754 pikiruukki ja vuonna 1762 tupakkakehräämö, josta myöhemmin muodostui Strengbergin tupakkatehdas.[58] Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793.[58] Sen seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari on perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli Suomen suurin laivojen tuottaja. Vuonna 1797 muodostettiin varustamoyhtiö laivanrakennuksen keskittämiseksi yhteen paikkaan. Veistämö perustettiin Calholmaan ja sai nimekseen Calholmens skeppsvarv. Nykyään aluetta kutsutaan Varvetiksi. Siellä rakennettiin seuraavien 75 vuoden aikana noin 150 alusta.[58]

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikoinaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Matkustajaliikenteen rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.selvennä

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren väkiluku oli vuonna 1810 vajaat 1 100 henkeä.[61] Suomen sodassa 1808–1809 sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. Vuonna 1835 syyskuun toisen ja kolmannen päivän välisenä yönä kaupunki paloi Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutui yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista. Kaupungin eteläosat rakennettiin uudisrakennustoimikunnan johdolla komissiomaanmittari Anders Bergerin suunnitelmien mukaan. Näin sai alkunsa Etelänummen kaupunginosa.[58] Krimin sota katkaisi Pietarsaaren 1800-luvun taloudellisen kehityksen. Venäjä ja joitakin kauppalaivoja asetettiin kauppasaartoon. Pietarsaaren kauppalaivasto pieneni kolmannekseen entisestä. Merimerkit ja majakat purettiin, jotteivät englantilaiset löytäisi kaupunkiin. Englantilaiset pääsivät kuitenkin Ådönlahdelle, mutteivät nousseet maihin. Pietarsaarta ammuttiin kuitenkin tykeillä.[58]

Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.[58] Kyseessä oli Suomen toinen höyrysaha.[62]

Pietarsaaren ruotsalainen kansakoulu (Svenska folkskolan i Jakobstad) aloitti vuonna 1873 toimintansa kaupungintalon tiloissa. Ensimmäisenä lukuvuotena koulussa oli 114 oppilasta. Kansakoulu siirtyi Marian kansakoulun (nyk. Marjalan tarha) tiloihin Alholminkadulle syksyllä 1874.[63]

Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.[58] Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.[58] Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen työpaikka, jossa oli sähkövalot.[58] Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skatan puutaloja.
Vuoden 1905 suurlakkoon liittyvä mielenosoitus Pietarsaaressa.

Pietarsaaren väkiluku oli 2 867 henkeä vuonna 1900.[64] Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt enemmistöltään ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin muutti teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

1900-luvun alussa Pietarsaari teollistui. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä ja suuret tehtaat, kuten Strengberg, Pietarsaaren konepaja ja Wilh. Schauman laajensivat. Myös kunnalliset palvelut laajenivat ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, kaupunginsauna, palokunnantalo, Malmin sairaala ja synnytyslaitos. Syyskuussa 1901 Pietarsaareen asennettiin ensimmäiset sähköiset katuvalaisimet. Rautatietä jatkettiin Alholmaan asti.[58] 5. syyskuuta 1904 aloitti toimintasa Pietarsaaren suomenkielinen kansankoulu kaupungintalon tiloissa.[65] Suomen ensimmäinen puutarha-arkkitehti Bengt Schalin suunnitteli Koulupuiston, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1916. Suomen ensimmäinen tykistökoulu perustettiin Pietarsaareen vuonna 1918.[58]

Valkoiset valtasivat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1918 jääkäriluutnantti Lauri Tiaisen johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla Wiikin talon tienoilla. Pietarsaaren teloituksissa 2. maaliskuuta teloitettiin seitsemän miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.[58]

Monet 1920-luvulla perustetuista pienyrityksistä joutuivat konkurssiin laman myötä. Tuberkuloosi ja muut taudit kulkivat seudulla, joten Pörkenäsiin rakennettiin parantola. Vuonna 1929 rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema vesitorni sekä vesi- ja viemärijärjestelmää laajennettiin.[58] Kaupungin keskustaa kehitettiin 1930-luvulla. Visasmäkeä ja Perämiehenkatua levennettiin ja Westmaninmuorin tupa siirrettiin nykyiselle paikalleen. Vuonna 1930 Isokadun ja Perämiehenkadun risteykseen valmistui Jakobstads Tidningin ja puhelinyhtiön yhteinen talo. Pietarsaaren Selluloosa Oy perustettiin 1935 kaupungin liepeille. Suomenruotsalainen voimistelujuhla pidettin vuonna 1936 Pietarinpuistikon varrelle rakennetulla urheilukentällä.[58]

Talvisodan alettua 1939 Pietarsaaressa tehostettiin väestönsuojelua. Useisiin kouluihin perustettiin sotasairaaloita. Pietarsaari otti vastaan evakuoituja karjalaisia, sekä myös jonkin verran Karjalan teollisuutta. Rovaniemi siirsi hallintonsa lyhyeksi ajaksi Pietarsaareen. Pietarsaarta pommitettiin laskiaistiistaina 22. helmikuuta 1944. Pommeja putosi Skutnäsinkadun paikkeille ja Kirkkorannalle. Surmansa sai seitsemän henkilöä.[58]

Kirkkoranta, Skutnäs, Kaskiniemi sekä Ruusulehdon ja Vestersundin koulutontit liitetiin Pietarsaaren maalaiskunnasta Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 1950.[58] Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkiin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan; puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. Permon, Länsinummen ja Itänummen kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa. Tammikuussa 1956 Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari aloitti toimintansa. Vuonna 1959 vihittiin käyttöön Pietarsaaren suomenkielisen yhteislyseon uusi rakennus Runeberginkadulla.[58]

1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab alkoi laajentaa tehtaitaan, minkä vuoksi Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut lento-onnettomuus. Turmassa kuolivat kaupunginjohtaja Paul Hallvar, satamakapteeni Eskil Wikström, ja viisi muuta kaupunkilaista. Vuonna 1962 Pietarsaaressa pidettiin Pohjanmaan messut ja Puutarhakadulle rakennettiin messukenttä. Toimintansa aloittivat keskusammattikoulu, kauppakoulu ja Lannäslundin maatalouskoulut.selvennä Torin ympäristö koki muutoksia, kun Helsingin Osakepankin talo ja ”Ehrs Höghet” –kerrostalo rakennettiin. Myös Otto Malmin kadulle tulivat ensimmäiset kerrostalot.[58] Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Skellefteån välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.[66][67]

Kytömäen asuinalue Itälän kaupunginosassa rakennettiin 1970-luvulla. Syksyllä 1972 ruoppaaja Nostaja upposi Nygrundetilla Pietarsaaren ulkopuolella ja 16 ihmistä hukkui. Pietarsaaren kaapeli-TV-lähetykset olivat ensimmäiset yleisölle suunnatut kaapelilähetykset Pohjoismaissa. Vuonna 1973 alkoi kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa peruskoulukokeilu.[58] Vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin alueita Vestersundinkylän ja Pörkenäsin välissä sekä Pirilö, Tapaninniemi, Kivilös ja Fiskars. Myös Östensön kylästä ja sen ympäristöstä liitettiin kaupunkiin alueita, kuten vesilaitoksen ja ampumaradan alueet.[68]

1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui rakennemuutos. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa, monia puutaloja purettiin ja uusi pankkitalo rakennettiin Kanavapuistikolle. Fontellin talon purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa. Kaupunkiin rakennettiin jäähalli vuonna 1987.[58] 1990-luvun alun laman aikana kuntien ja valtion palveluja supistettiin. Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992. Pietarsaaren asuntomessut olivat menestys vuonna 1994.[58][69]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaari vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2002.[58] 2000-luvulla Pietarsaaren seudulta on kadonnut teollisia työpaikkoja.[70] Lakkautetun teollisuuden tilalle on tullut uutta teollisuutta, ja moni teollisuudesta irtisanottu on löytänyt uuden työn muun muassa palvelualalta.[71]

Suomenkielisten määrä on laskenut Pietarsaaressa. 1980-luvulla suomenkielisten asukkaiden osuus pietarsaarelaisista oli noin 45 prosenttia, kun vuoden 2017 lopussa suomenkielisiä oli 35 prosenttia. Ruotsinkielisten määrä on pysynyt vakaana. Suomenkielisten kato on korvautunut maahanmuutolla.[72]

Lammassaaren ja Uusipellon kaupunginosat rakennettiin, sekä Otsolahden laajennus kaavoitettiin 2010-luvulla.[73] EPSI Rating mittasi vuonna 2017 kyselytutkimuksessa suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa asteikolla 0–100. Pietarsaaresta löytyi tyytymättömimmät asukkaat; kaupunki sai vain 56,1 pistettä.[74] Vuoden 2018 vastaavassa kyselytutkimuksessa Pietarsaari oli eniten asukastyytyväisyyttään parantanut kaupunki.[75]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisnummi eli Skata.
Kirkkorannan kaupunginosa.

Pietarsaaren kaupunginosia ovat:[76]

Pietarsaaren karttapalvelussa ei ole kaupunginosaa numero 40. Kaupunginosajako kattaa vain osan kaupungin hallinnollisesta alueesta.[76] Pohjoisnummi tunnetaan myös nimellä Skata ja osa Itänummesta nimellä Kråkholma.

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren kaupungintalo

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2016 lähtien Kristina Stenman. Kaupunginhallitus koostuu 11 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Kaupunginhallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden ajaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvat Owe Sjölund (RKP), Lars Björlund (SDP) ja Vuokko Piippolainen (Vas.).[77]

Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 19 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 paikkaa, Vasemmistoliitto viisi paikkaa, Kristillisdemokraatit neljä paikkaa, PRO Pietarsaari kolme paikkaa, Vihreät yksi paikka ja Keskusta yksi paikka.[78]

Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 Anders Ahlström valittiin johtamaan Pietarsaaren rahatoimikamaria ja liikelaitoksia. Kaupunginjohtajainstituutio lisättiin kunnallislakiin vuonna 1927. Kaupunginjohtajan virka perustettiin virallisesti vuoden 1930 lopulla.[79]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:[85]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pietarsaaren väestö

Kaupungin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 19 278 henkeä. Pietarsaari on asukasluvultaan Suomen 60:nneksi suurin kunta. Asukkaista 56 prosenttia puhuu ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli 7,1 prosenttia vuonna 2017.[87] Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Seutukunnassa on noin 48 600 asukasta.[88]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väkiluku vuodesta 1880 lähtien.

Pietarsaaren väkiluku 1880–2015
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 140
1890
  
2 062
1900
  
2 867
1910
  
6 244
1920
  
6 730
1930
  
7 112
1940
  
7 162
1950
  
12 414
1960
  
14 767
1970
  
18 820
1980
  
20 700
1990
  
19 883
2000
  
19 636
2010
  
19 656
2018
  
19 278
Lähde: Vuodet 1880–1970[89] ja vuodet 1980–2018[90]

Pietarsaaren asukasluku oli suurimmillaan 20 700 henkeä vuonna 1980.[90]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pietarsaaressa oli 19 379 asukasta, joista 18 920 asui taajamissa, 322 haja-asutusalueilla ja 137 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pietarsaaren taajama-aste on 98,3 %.[91] Pietarsaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Pietarsaaren keskustaajamaan, jonka väestöstä Pietarsaaren kaupungin alueella asui 18 920 henkeä ja Pedersören kunnan alueella 1 904 henkeä.[92]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kirkko sijaitsee Pietarsaaressa.

Pietarsaaressa on kaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa: Jakobstads svenska församling ja Pietarsaaren suomalainen seurakunta.[93] Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään. Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pedersören kunnan alueella. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pietarsaaren alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[94] Ortodoksista seurakuntatoimintaa on ollut Pietarsaaressa vuodesta 1960 lähtien.[95]

Pietarsaaren baptistiseurakunta perustettiin 1870.[96] Pietarsaaren vapaaseurakunta perustettiin 1892.[97] Pelastusarmeija aloitti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1896. Se perusti Pietarsaareen suomenkielisen II osaston, joka oli toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka.[98] Pietarsaaren adventtiseurakunta perustettiin 1929.[99] Pietarsaaren helluntaiseurakunta perustettiin 1934.[100] Jehovan todistajat perustivat seurakunnan Pietarsaareen vuonna 1942. Suomenkielisen seurakunnan Jehovan todistajat perustivat Pietarsaareen vuonna 1952.[101] Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko perusti seurakunnan Pietarsaareen syksyllä 1946. Seurakunta oli toiminut tätä ennen Pietarsaaressa rekisteröimättömänä 1877 lähtien.[102] Muslimiyhteisöllä on Pietarsaaressa rukoushuone.[103]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkielinen Lagmanin koulu.

Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. [104]

Pietarsaaressa toimii 10 peruskoulua: neljä suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä. Lisäksi kaupungissa toimii kielikylpykoulu. Pietarsaari on ainoa paikkakunta Suomessa, joka järjestää kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä.[105] Suomenkielisiä alakouluja ovat Itälän koulu, Länsinummen koulu ja Ruusulehdon koulu. Ruotsinkielisiä alakouluja ovat Bonäsin koulu, Vestersundsbyn koulu, Kyrkostrand-Jungmanin koulu ja Lagmanin koulu.[106] Pietarsaaressa on kaksi yläkoulua: suomenkielinen Etelänummen koulu ja ruotsinkielinen Oxhamnin koulu.[105] Suomenkielinen Pietarsaaren lukio ja ruotsinkielinen Jakobstads gymnasium ovat toimineet samassa rakennuksessa syksystä 2013 lähtien.[107]

Optima tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Pääosa koulutuksesta on ruotsiksi, mutta aikuiskoulutuksessa opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.[108] Campus Allegro tarjoaa korkeakoulutusta. Koulutus suuntautu kulttuurialalle ja kansainvälisiin suhteisiin kaupan tai matkailun alalla.[109]

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto perustettiin 1974. Musiikkiopiston perustamisesta tiedotettiin Pietarsaaren kirjastossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa vuonna 1974. Kaupunginvaltuusto myönsi 25 200 markan määrärahan syyslukukauden käyttömenoihin ja 10 000 markaa irtaimistoa varten. Musiikkiopisto vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1974 Rådmanin koululla.[110]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista.[111]

Malmin sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.[112] Vuonna 1965 aloittanut synnytysosasto suljettiin 30. toukokuuta 2014.[113] Pietarsaari tekee synnytyssairaalayhteistyötä Kokkolan Soiten ja Vaasan keskussairaalan kanssa.[114] Jatkohoitoa vaativat kirurgiset leikkaukset loppuivat Pietarsaaressa tammikuussa 2017. Kaihi-, tyrä- ja pienet käsileikkaukset hoidetaan edelleen Malmin sairaalassa.[115]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren vesi- ja viemärilaitosten suunnitelmat olivat lähes valmiina vuonna 1907, mutta vain viemärilaitos (sekin vain osittain) saatiin valmiiksi ennen ensimmäistä maailmansotaa.[116] Pietarsaaren viemäriverkosto kattoi 1930-luvun lopulla lähes kokonaan kaupungin kaava-alueen.[117] Vesitorni rakennettiin Pietarsaareen 1929-1930.[118] Vuonna 1938 valmistui kaupungin ensimmäinen viemäriveden puhdistuslaitos.[119] Pietarsaaren vesilaitos ottaa käyttämänsä raakaveden Ähtävänjoen alajuoksulta. Nykyinen vesilaitos sijaitsee lähellä Ähtävänjoen suuosaa.[120]

Kunnallisella jätehuoltoyhtiö Ab Ekorosk Oy:llä on jätekeskus Pietarsaaressa.[121]

Pietarsaaren ensimmäinen sähkölaitos hankittiin Strengbergin tupakkatehtaalle vuonna 1898. Sähkölaitoksen sähköä ei kuitenkaan toimitettu kaupunkilaisille.[122] Jakobstads Elektriska Belysningsaktiebolagetin sähkölaitos rakennettiin kesällä 1901. Katuvalaistus otettiin käyttöön saman vuoden syyskuussa. Sähkölaitos toimi aluksi osakeyhtiömuotoisena, kunnes vuonna 1906 Pietarsaaren kaupunki lunasti osakkeet 105 markan kappalehintaan.[123] Pietarsaaren kaupunki möi energialaitoksensa sähköyhtiö Herrforsille vuonna 2014. Kauppa koski sähkönjakelua, kaukolämpöä ja sähkökauppaa.[124] Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos Alholmens Kraft 2, joka valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille, sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n tehtaille. [125]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8 ohittaa Pietarsaaren muutaman kilometrin verran kaupungista etelään. Seututie 741 on Lappajärven Söyringistä Pietarsaareen johtava seututie. Seututie 749 kulkee Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen ja edelleen Luodon saariston läpi Kokkolaan. Kantatie 68 on Virroilta Ähtärin ja Alajärven kautta Pietarsaareen kulkeva kantatie.

Pietarsaaressa toimii kaksi linja-autoliikenneyritystä, Haldin & Rose ja Ekmans Bussar.[126][127] Vippari-palvelulinja, joka noutaa asiakkaat tilauksesta kotoa, on toiminut Pietarsaaressa vuodesta 1998. Palvelu alkoi kolmevuotisena EU-hankkeena, jossa testattiin linja-autoliikenteelle kutsuja välittävää tietokoneohjelmaa. Sittemmin ohjelma ja kutsuliikennejärjestelmä otettiin kaupungin vakinaiseen käyttöön.[128]

Noin 10 kilometriä Pietarsaaresta kaakkoon sijaitsee Pännäisten rautatieasema. Pietarsaaren linja-autoasemalta on bussiyhteys Pännäisten juna-asemalle.[129] Pietarsaaren rata on Suomen rataverkon osuus Pohjanmaan radalla Pedersören kunnassa sijaitsevalta Pännäisten rautatieasemalta Pietarsaareen ja edelleen Alholmaan. Rataosuudella on ainoastaan tavaraliikennettä.[130] Rataosuuden sähköistämisestä päätettiin vuonna 2014[131], ja noin 3,3 miljoonan euron hanke valmistui vuonna 2017[132]

Pietarsaaren satama on sekä vienti- että tuontisatama. Tavaravirran vuotuinen kokoluokka on kaksi miljoonaa tonnia. Satamaan johtaa 11 metriä syvä väylä. Laukonlaiturin pituus on vuonna 2009 valmistuneen pidennyksen jälkeen yhteensä 503 metriä. Satamaoperaattorina Pietarsaaren satamassa toimii Euroports Pietarsaari Oy. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat selluloosa, sahatavara, paperi, sementti ja lipeä.[133][134]

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijaitsee Kruunupyyssä.

Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin vuonna 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä.[135]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM-Kymmenen paperi- ja sellutehdas.
Jakob Center -kauppakeskus.

Pietarsaaren seutukunnassa on 3 000 yritystä, joista hieman yli 1 200 on Pietarsaaressa. Kaupungin maantieteellinen sijainti, hyvät maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet sekä satama tarjoavat yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Kaupungissa on elinkeinoelämän kaikkien alojen yrityksiä, joista monet vievät tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille. Pietarsaaren työpaikkaomavaraisuus 130,8 prosenttia on Suomen korkeimpia.[136] Lokakuussa 2018 uutisoitiin Pietarsaaren työttömyyden vähentyneen kaikissa ikäryhmissä. Kaupungissa oli elokuussa 2018 työttömänä hieman yli 7 prosenttia työvoimasta.[137]

Kaupungin suurin työnantaja on Snellmanin Lihanjalostus Oy, joka työllistää noin 700 henkeä.[138] Muita suuria työnantajia ovat UPM-Kymmenen sellutehdas ja saha, jotka sijaitsevat aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. UPM-Kymmenen tehdas on kehittynyt Wilhelm Schaumanin vuonna 1896 perustamasta Alholman sahasta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Baltic Yachtsin vuonna 2011 valmistunut Heteiros (projektinimi Panamax) on maailman suurin komposiittipurjevene. Muita merkittäviä työnantajia ovat OSTP (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä sekä Walki, joka valmistaa pakkausmateriaaleja. Vuonna 1960 Pietarsaaressa perustettu Valioravinto on Suomen johtavia luontaistuotealan yrityksiä.[139] Prosessi-instrumenttien kalibrointiteknologiaan erikoistunut Beamex sijaitsee Pietarsaaressa.[140]

Pietarsaaressa on laaja majoitustarjonta. Kaupungista löytyy hotelleja ja muita majoitusvaihtoehtoja.[141] Stockmannilla oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 1967–1982.[142] Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana.

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat Schaumanin omistama sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas ja jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulric Strengbergille ja Victor L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä ”kellopallo” on kaupungin symboleja. Kyseinen kello on läpimitaltaan Pohjoismaiden suurikokoisin kello.[143] Suomen ensimmäisen koneellisesti pitsiä ja nauhoja valmistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle niin sanottuun Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 Anders Lassfolk, jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle. Meijeriosuuskunta Milkan Pietarsaaren toiminta päättyi vuoden 2004 lopussa.[144]

Pietarsaaressa sijaitsevia ruokakauppoja ovat: HalpaHalli,[145] K-citymarket, neljä K-Markettia, K-supermarket, Lidl, Prisma, sekä Sale.[146]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pietarsaaren kulttuuri
Suomen kansallisrunoilija J. L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa 1804.

Pietarsaaren kulttuurielämä on monipuolista ja yhdistystoiminta vilkasta. Kulttuuritarjontaa on melkein vuoden jokaiselle päivälle.[147] Pietarsaaren kulttuuritoimi vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa.[148]

Kulttuurintekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaarelaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat muun muassa Johan Ludvig Runeberg, Viktor Sund, Anna Bondestam, Tor-Björn Hägglund, Lars Sund ja Catharina Gripenberg.

Pietarsaarelaisia yhtyeitä ja muusikoita ovat muun muassa pop rock -yhtye Cirius, progressiivista rockia soittava yhtye Fantasia, rockyhtye Break, rockyhtye Ragnar Hare, reggaeyhtye Dreadline, death metal-yhtye Festerday, metalliyhtye Altaria, hip hop-duo Mikrofonistit, räppäri Alamaa ja basisti Jonas Kuhlberg.

Pietarsaarelaisia tubettajia ovat Sara Maria Forsberg ja Ville Mäkipelto.

Media ja viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkielinen sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898. Vuodesta 2008 lähtien se on ilmestynyt nimellä Österbottens Tidning. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti Pietarsaaren Sanomat. PS Pulssi on ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy perjantaisin. Lehti jaetaan 12 100 talouteen Pietarsaaressa ja Luodossa sekä noutopisteisiin Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa.[149]

Pietarsaari sai oman radiokanavan ensimmäisenä Suomessa. Kanava käynnisti lähetykset 7. toukokuuta 1926. Radiokanava perustettiin Keski-Pohjanmaan radioyhdistyksen keräämillä varoilla.[150] Vuonna 1934 Yleisradio osti Pietarsaaren paikallisen radioyhdistyksen aseman.[151]selvennä

Pietarsaaren paikallistelevisiota pyörittää JakobstadTVPietarsaari ry, joka on perustettu vuonna 1989.[152] Kanavan näkyvyysalue ulottuu Pietarsaaren kaapelitalouksien lisäksi Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Kokkolan ja Luodon kaapeliverkkoihin.[153] JTVP lähettää hengellistä ohjelmaa maanantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kaupunginvaltuuston kokoukset näytetään suorana lähetyksenä kerran kuukaudessa maanantai-iltaisin. Maanantain lähetykset koostuvat pääosin Jaakon Päivien, Spotlightin ja Runebergin-viikon videoinnista. Kanavalla näytetään lähetyksiä myös muista paikallisista yleisötilaisuuksista, yksityishenkilöiden haastatteluista, sotahistoriallisisten matkojen kuvausmateriaalista ja veteraanien haastatteluista.[154]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä Kittholmassa sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta ja vesipuisto nimeltä Fanta Sea. Vähän tunnettu on Vanhahaminantien ympäröimä ikimetsä, jossa puiden kaataminen kiellettiin jo 1700-luvulla. Komeitten jättimäntyjen siimeksessä kulkee pururata. Metsä lienee Suomen ensimmäisiä metsänsuojelualueita.[155]
  • Fäbodassa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta länteen sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja ja kuuluisa "sammettimetsä"selvennä. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Toinen leirintäalue Strandis sijaitsee Luodon eteläkärjessä.selvennä
  • Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.[156]
  • Sikurimuseo on Suomen ainoa sikurimuseo. Entisessä Sikuritehtaassa 1800-luvulta vierailija voi perehtyä sikurin valmistukseen, tutustua Wilhelm Schaumanin teollisen toiminnan alkujuuriin ja kokea menneen teollisuustyön tunnelman. Kesäisin museolla on myös suomalaisten huippugraafikkojen taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia.
  • Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.[157]
  • 7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maalaismaksamakkara.[159]

Kahvila- ja ravintolakulttuuri on Pietarsaaressa vilkasta. Strengbergin tupakkatehdas tarjosi ensimmäisenä suomalaisena teollisuuslaitoksena työntekijöilleen lounasta.[160] Pietarsaaresta löytyy etnisiä ravintoloita, kotiruokaa tarjoavia lounasravintoloita, à la carte -ravintoloita sekä kahviloita, pubeja ja yökerhoja.[161] Korv-Görans on yli 40 vuotta toiminut grilli Pietarsaaressa.[162] Nykyään Korv-Göransilla on grillit Pietarsaaren lisäksi myös Vaasassa, Kokkolassa ja Tammisaaressa.[163] Hampurilaisketju Friends & Brgrs perustettiin Pietarsaaressa 2013.[164] Vegaaniruokaa tarjoileva ravintola Vegana aloitti helmikuussa 1991.[165]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuun alussa järjestetään Pietarsaaren kirjallisuuspainotteinen kulttuuriviikko, Runeberginviikko.[166] Jaakon Päiviä on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Tapahtuma on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon kestäväksi juhlaksi. Lasten päivä ja vanhan ajan tori ovat Jaakon Päivien vakiohjelmistoa.[166] Musiikkiyhdistys Jazzoo järjestää torstaijazzeja, joissa esiintyy paikallisia ja kansainvälisesti tunnettuja muusikkoja.[166] Spotlight, eli kulttuurin ja Kaupan yö on Pietarsaaressa elokuussa järjestettävä tapahtuma. Ohjelmassa on taidetta, musiikkia, sekä tanssia. Monet liikkeet ovat tuolloin auki lähes puoleenyöhön.[167] Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Rusk, jossa yhdistyvät korkeatasoinen kamarimusiikki ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa Schauman-salissa, mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.[168]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pietarsaaren urheilu

Pietarsaari tunnetaan erityisesti jalkapallosta. Pietarsaarelainen FF Jaro pelaa Ykkösessä. Kaupungin toinen miesten kansallisissa sarjoissa edustettu jalkapallojoukkue on JBK (Jakobstads Bollklubb), joka pelaa Kakkosessa. Naisten liigassa on pelannut kaksi Suomen mestaruutta voittanut FC United (aikaisempi FF Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös IF Drott. Jääkiekkoa pelaa Jeppis Hockey.

Pietarsaaren uimahalli avattiin 1967.[169] Pietarsaaren keskuskenttä eli yleisurheilu- ja jalkapallostadion avattiin vuonna 1971. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan FF Jaron kotikenttänä.[170] Tellushalli on vuonna 1991 käyttöön otettu halli, jossa pelataan pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheillaan. Kentän koko 100 m × 60 m. Hallissa on myös viisi juoksurataa sekä mahdollisuus heitto- ja hyppylajeille. Tellushallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi messuja ja muita tapahtumia.[171] Rettigin vanha teollisuushalli remontoitiin liikuntalaitokseksi 2016–2018. Liikuntalaitoksessa pelataan muun muassa salibandyä, futsalia, sulkapalloa ja pöytätennistä sekä pidetään voimistelutunteja.[172]

Viittaukset kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva Eläville ja kuolleille perustuu Pietarsaaressa 1980-luvulla sattuneeseen tapahtumasarjaan, jossa perheen nuorempi poika kuoli traagisessa onnettomuudessa omakotitalon pihalla.[173]

Subilla esitettiin vuonna 2008 matkailuohjelma Paskareissu, jonka yhdessä jaksossa esiteltiin Pietarsaarta.[174] Ylen sarjassa Niko Kivelä ja nurkkakunnat Niko Kivelä vieraili Pietarsaaressa. Jakson aiheina oli asehistoria, Arktinen museo Nanoq, kasviharvinaisuus, veneenveistö, jalkapallo ja lintubongaus ilman lintutorneja.[175]

Tommi Liimatan viidennen romaanin Jeppis tapahtumat sijoittuvat Pietarsaareen.[176] Romaanille on myös jatko-osa Jeppis 2.[177]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, Porvoo 1958.
  • Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV. Pietarsaaren kaupunki, 2002
  • Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015
  • Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008 (PDF) Staden Jakobstads miljövårdsbyrå. Viitattu 29.7.2019.
  • Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2019. ISBN 978-952-5446-96-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Pietarsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Suomenkielisiä alle 35 prosenttia - Pietarsaari kansainvälistyy. PS Pulssi, 26.7.2019, nro 30, s. 2.
  8. Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 104–105
  9. Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 334
  10. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta ("Jeppiksen kortteliralli") Kauppalehti. Viitattu 2.8.2019.
  11. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16
  12. a b c Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.
  13. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16.
  14. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.
  15. Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö norrasvenska.fi. Viitattu 25.7.2019.
  16. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 17.
  17. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 19.
  18. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17
  19. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17
  20. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 18
  21. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19
  22. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 2.2.2018.
  23. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.
  24. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.
  25. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21
  26. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 22
  27. Pietarsaaren historiallinen keskusta rky.fi. 22.12.2009. Viitattu 6.4.2019.
  28. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  29. Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet proton.se. Viitattu 6.4.2019.
  30. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  31. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  32. Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020 (PDF) jakobstad.fi. Viitattu 2.8.2019.
  33. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 229
  34. Heimo Riihimäki: Jätevesiuudistus on vihdoin loppusuoralla. Pietarsaaren sanomat, 10.7.2019, 34. vsk, nro 27, s. 2.
  35. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 31
  36. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 70
  37. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74-81
  38. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 72-74
  39. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74-81
  40. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 84-88
  41. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90
  42. Historia jakobstadsgymnasium.fi. Viitattu 6.4.2019.
  43. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 91-105
  44. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 105-109, sivut 16
  45. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 109-111
  46. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 112
  47. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115
  48. Iina Kluukero: Jakolosa C puretaan syksyllä 2017 5.7.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 31.7.2019.
  49. Iina Kluukero: Pietarsaaressa puretaan kokonaista kerrostaloa 11.10.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 31.7.2019.
  50. Iina Kluukero: Pietarsaarelaisille tuttu maamerkki eli matotalo häviää kaupunkikuvasta 9.1.2019. YLE. Viitattu 31.7.2019.
  51. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115-116
  52. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 116
  53. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 117
  54. Rosenlundin pappila Museovirasto. Viitattu 16.8.2019.
  55. Aspegrenin puutarha avoimetpuutarhat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  56. Leikkipuistot jakobstad.fi. 14.09.2016. Viitattu 29.7.2019.
  57. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21
  58. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  59. Pietarsaari (Pedersöre, Jakobstad) kansallisbiografia.fi. Viitattu 17.8.2019.
  60. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 488
  61. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 151. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  62. Malmin kauppahuoneen historia jakobstad.fi. Viitattu 9.8.2019.
  63. Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V, s. 20. Helsinki: Pietarsaaren kaupunki, 2015. ISBN 978-952-99024-7-7.
  64. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 157. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  65. Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V, s. 24. Helsinki: Pietarsaaren kaupunki, 2015. ISBN 978-952-99024-7-7.
  66. Merenkurkun alue ja historia kvarken.org. Viitattu 21.7.2019.
  67. Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen mtvuutiset.fi. 26.08.1998. Viitattu 21.7.2019.
  68. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 29
  69. Pietarsaari 1994 http://asuntomessut.fi. Viitattu 21.7.2019.
  70. Pietarsaareen houkutellaan paluumuuttajia 22.7.2011. YLE. Viitattu 4.8.2019.
  71. Ari Vihanta: Savupiipputeollisuuden ahdinko ei ole lannistanut Pietarsaarta 16.7.2014. YLE. Viitattu 16.8.2019.
  72. Suomenkielisten kato jatkuu Pietarsaaressa – enää yksi kolmesta puhuu äidinkielenään suomea 7.8.2018. pietarsaarensanomat.fi. Viitattu 4.8.2019.
  73. Tontteja riittää nyt rakentamishaluisille Pietarsaaressa 15.4.2019. keskipohjanmaa.fi. Viitattu 4.8.2019.
  74. Pietarsaaresta löytyvät Suomen tyytymättömimmät asukkaat pohjalainen.fi. 27.3.2017. Viitattu 8.4.2019.
  75. Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat kiinteistolehti.fi. 26.3.2018. Viitattu 8.4.2019.
  76. a b Pietarsaaren kaupungin karttapalvelu. (Aluejaot > Kaupunginosat) jakobstad.fi. Kartan verkkoversio (viitattu 28.7.2019)
  77. Kaupunginhallitus 2019 - 2021 Pietarsaaren kaupunki. Viitattu 30.7.2019.
  78. Puolueiden kannatus - Pietarsaari vaalit.yle.fi. 11.10.2017. Viitattu 4.4.2019.
  79. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 504-505
  80. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 506-507
  81. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 507-509
  82. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 509
  83. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 510
  84. Jorma Ylönen: Yle: Pietarsaaren kaupunginjohtaja eroaa kuntalehti.fi. 16.1.2015. Viitattu 10.8.2019.
  85. Jakobstad en.db-city.com. Viitattu 5.8.2019.
  86. Venskabsbyer rudersdal.dk. Viitattu 5.8.2019.
  87. Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  88. Pietarsaari sijaintipaikkana jakobstad.fi. Viitattu 7.4.2019.
  89. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 156
  90. a b Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018 Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2019.
  91. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  92. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2019.
  93. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  94. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  95. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 444
  96. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 414
  97. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 420
  98. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 440
  99. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 446
  100. Pietarsaaren Saalem-helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Viitattu 2.4.2019.
  101. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 449
  102. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 452
  103. Karoliina Kemppainen: Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa 21.8.2015. Yle. Viitattu 2.4.2019.
  104. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  105. a b Suomenkieliset koulut jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  106. Ruotsinkieliset koulut jakobstad.fi. Viitattu 28.7.2019.
  107. Tervetuloa Pietarsaaren lukioon! pietarsaarenlukio.fi. Viitattu 4.4.2019.
  108. Laadukasta opiskelua inspiroivassa ympäristössä jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  109. Korkeakoulujen koulutus jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  110. Kaj Ahlsved: Pieni katsaus Pietarsaaren seudun musiikkiopiston 40-vuotiseen historiaan (PDF) musikhuset.fi. Viitattu 2.4.2019.
  111. Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  112. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  113. Heini Holopainen: Viimeinen hetki syntyä Pietarsaaressa – synnytysosasto sulkee ovensa yle.fi. 14.5.2014. Viitattu 5.4.2019.
  114. Synnytys sochv.jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  115. Holopainen, Hanna: Pietarsaaren Malmin sairaala tekee jatkossa enää päiväkirurgisia leikkauksia 24.1.2017. Yle. Viitattu 5.4.2019.
  116. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 281
  117. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 285
  118. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 293
  119. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 286
  120. Talousvesi pietarsaarenvesi.fi. Viitattu 30.7.2019.
  121. Oy Ekorosk Ab ekorosk.fi. Viitattu 3.8.2019.
  122. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 264
  123. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 266-267
  124. Kluukeri, Iina: Pietarsaari hyväksyi jättikaupan: "Kuin joululahja kaupunkilaisille, velkataakka kevenee" 23.12.2014. YLE. Viitattu 5.4.2019.
  125. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  126. Ota yhteyttä! haldin-rose.fi. Viitattu 1.8.2019.
  127. [Ekmans Bussar Yhteys] Viitattu 1.8.2019.
  128. Pietarsaaressa kehitetty pikkukaupunkiin soveltuva joukkoliikenne ilmasto-opas.fi. 14.6.2013. Viitattu 28.7.2019.
  129. Junabussi Pietarsaari-Pännäinen jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  130. Pietarsaari-Pännäinen –rataosalla siirrytään tänään sähköiseen liikennöintiin epressi.com. 27.3.2017. Viitattu 10.8.2019.
  131. Pietarsaari – Pännäinen -rataosuus sähköistetään kp24.fi. 10.8.2019. Keskipohjanmaa. Viitattu 30.8.2014.
  132. Pietarsaaren sähkörata vihittiin käyttöön – myös kantatielle korjaussuunnitelma? kp24.fi. 7.4.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 10.8.2019.
  133. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  134. Tehokas tavarankäsittely on avainasemassa portofpietarsaari.fi. Viitattu 5.4.2019.
  135. Lähde: IS 13.1.2011.
  136. Pietarsaari sijaintipaikkana jakobstad.fi. Viitattu 7.4.2019.
  137. Iina Kluukeri: Nuorten työttömien määrä väheni selvästi Pietarsaaressa yle.fi. 1.10.2018. Viitattu 5.4.2019.
  138. Yritys snellman.fi. Viitattu 23.7.2019.
  139. Luontaistuotemarkkinan menestyjä Valioravinto Oy tekee sukupolvenvaihdoksen Juuri Rahaston tukemana juuripartners.fi. 26.4.2016. Viitattu 5.4.2019.
  140. Seppälä, Jarmo: Beamex laajentaa lämpötilakalibrointiin Tekniikka & Talous. 28.7.2019.
  141. majoitu jakobstad.fi. Viitattu 28.7.2019.
  142. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 31.1.2017.
  143. Puoli vuosisataa tupakkatehtaalla proliitto.fi. 13.6.2012. Viitattu 16.3.2019.
  144. Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena kkv.fi. 8.10.2004. Viitattu 6.4.2019.
  145. Myymälät halpahalli.fi. Viitattu 14.8.2019.
  146. Pietarsaaren ruokakauppojen aukioloajat aukioloajat.com. Viitattu 14.8.2019.
  147. Kulttuuri jakobstad.fi. Viitattu 2.8.2019.
  148. Kulttuuritoimisto jakobstad.fi. Viitattu 2.8.2019.
  149. Yhteystiedot pietarsaarensanomat.fi. 1.3.2018. Viitattu 4.4.2019.
  150. En svensk utpost i Finland radiomuseet.se. Viitattu 4.4.2019.
  151. Helena Parviainen: Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia suomessa lahdenmuseot.fi. Viitattu 11.8.2019.
  152. Tervetuloa JTVP:n uusille kotisivuille! jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  153. Yhdistys jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  154. Ohjelmat jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  155. Vanhan sataman alue vanha-satama.fi. Viitattu 27.7.2019.
  156. Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  157. http://www.jakobsdagar.multi.fi/
  158. Sonckin suunnittelema vesitornivanhus on taas kukoistuksessaan. Yle 7.3.2015.
  159. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  160. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  161. Syö ja juo jakobstad.fi. Viitattu 8.4.2019.
  162. About us korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  163. Locations korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  164. Marika Lempää: Friends & Brgrs avaa ravintolan Turun keskustaan Turun sanomat. 30.11.2018. Viitattu 2.4.2019.
  165. Vegana eat.fi. 3. Viitattu 9.4.2019.
  166. a b c Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä jakobstad.fi. Viitattu 26.7.2019.
  167. Spotlight - Kulttuurin ja Kaupan yö 7siltaa.com. Viitattu 6.4.2019.
  168. ruskfestival.fi ruskfestival.fi. Viitattu 6.4.2019.
  169. Pietarsaaressa saa tänään uida 50 sentillä pohjalainen.fi. 21.9.2017. Viitattu 3.4.2019.
  170. Pietarsaaren keskuskenttä ffjaro.fi. Viitattu 2.4.2019.
  171. Tellushalli jakobstad.fi. Viitattu 2.4.2019.
  172. Rettig Sport Center: Huipputulos 9 000 asiakasta kuukauden aikana jakobstad.fi. 16.11.2018. Viitattu 2.4.2019.
  173. Eläville ja kuolleille koulukino.fi. Viitattu 8.4.2019.
  174. Kurjimpien kaupunkien listalle pääsivät Vantaa, Pieksämäki ja Mänttä is.fi. 22.2.2008. Viitattu 8.4.2019.
  175. Jakso 3: Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Pietarsaari areena.yle.fi. Viitattu 8.4.2019.
  176. Tommi Liimatta Jeppis like.fi. Viitattu 3.8.2019.
  177. Tommi Liimatta Jeppis 2 like.fi. Viitattu 3.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietarsaari.