Jaakko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko
Nimipäivä  
– suomenkielinen 25. heinäkuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 21. maaliskuuta,
30. huhtikuuta,
30. kesäkuuta,
9. lokakuuta,
23. lokakuuta,
27. marraskuuta,
27. joulukuuta
Muunnelmia Jaakoppi, Jaska, Jimi, Kauppo, Jaakki, Jasu
Ulkomaisia vastineita Englannissa: Jack, Jakob, James, Jim, Jimmy;
Skotlannissa: James, Jim, Jimmy, Jamie, Hamish, Seumas;
Ranskassa: Jacques;
Italiassa: Giacomo;
Ruotsissa ja Saksassa: Jakob;
Virossa: Jaak
Nimen alkuperä Jaakob

Jaakko on yleinen suomalainen miehen etunimi. Se on nimen Jaakob yleisin muoto Suomessa. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako.[1] Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.

Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890 ja on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta viimeistään 1900-luvun alussa se oli jo hyvin yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin nimi. Sittemmin nimen suosio vähäksi aikaa laski mutta uusi suosio oli selvä 1980-luvulla.[2] Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä.[3] Nyt nimen suosio näyttää olevan hienoisessa laskussa, joskin vielä 2010-luvulla 25. heinäkuuta 2016 mennessä Jaakkoja on nimetty Suomessa 1835.[4] Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on annettu viime vuosikymmeninä melko paljon myös viralliseksi etunimeksi.[5]

Jaakon nimipäivä on 25. heinäkuuta, Jaakob vanhemman eli Jaakob Sebedeuksenpojan muistopäivänä. Kansanperinteen mukaan Jaakko heittää silloin kylmän kiven veteen. Sanonta merkitsee, että järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivästä lähtien. Nykyään tämä saattaa tuntua oudolta, sillä 25. heinäkuuta on Suomessakin kuuminta kesää, mutta on otettava huomioon, että se on peräisin pienen jääkauden ajalta ja ennen kaikkea se, että tuolloin Suomessa käytettiin juliaanista kalenteria, jossa vuodenpäivät osuvat myöhempään vuodenaikaan kuin gregoriaanisessa kalenterissa.

Jaakko Haavion juhlavuonna 2004 järjestettiin Turun kristillisellä opistolla Jaakkouden seminaari, jossa Jaakko-nimiset puhujat (mm. Jaakko Elenius, Jaakko Heinimäki ja Jaakko Löytty) pohtivat etunimensä merkitystä. Mukana oli myös Torsti Lehtinen, joka on syntynyt Jaakon päivänä. Seminaari sai jatkoa vuonna 2005 Kaisa-seminaarista.[6]

1800-luvun lopulta heinäkuuhun 2016 mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 62 788 miehelle ja alle 20 naiselle.[4]

Sukunimenä Jaakkola on 5 012:llä, Jaakola 1 489:llä, Jaakkonen 323:lla, Jaako 378:lla, Jaakonsaari 277:llä, Jaakonaho 196:lla ja Jaakonen yhdeksällä Suomen kansalaisella.[4]

Tunnettuja Jaakkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko-nimisiä hallitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakko I, Skotlannin kuningas 1406–1437
  • Jaakko II, Skotlannin kuningas 1437–1460
  • Jaakko III, Skotlannin kuningas 1460–1488
  • Jaakko IV, Skotlannin kuningas 1488–1513
  • Jaakko V, Skotlannin kuningas 1513–1542
  • Jaakko I (Skotlannissa Jaakko VI), Englannin kuningas 1603–1625, Skotlannin kuningas 1567–1625
  • Jaakko II (Skotlannissa Jaakko VII), Englannin ja Skotlannin kuningas 1685–1688
  • Jaakko I, Aragonian kuningas 1213–1276
  • Jaakko II, Aragonian kuningas 1291–1327
  • Jaakko I, Monacon ruhtinas 1731–1733.

Muita Jaakkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Jaakkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen muita käyttöyhteyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, osio miesten nimet, artikkeli Jaakko.
  2. Kustaa Vilkuna: Etunimet
  3. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, osio miesten nimet, artikkeli Jaakko
  4. a b c Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 25.7.2016.
  5. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, artikkeli Jaakko.
  6. Tuomola, Salla: Jaakot penkoivat jaakkouden olemusta Turun Sanomat. 19.9.2004. Viitattu 4.8.2008.