Siirry sisältöön

Jaakko

Wikipediasta
Jaakko
Nimipäivä  
– suomenkielinen 25. heinäkuuta
– ruotsinkielinen –
– ortodoksinen 21. maaliskuuta,
30. huhtikuuta,
30. kesäkuuta,
9. lokakuuta,
23. lokakuuta,
27. marraskuuta,
27. joulukuuta
Muunnelmia Jaakoppi, Jaako, Jakke, Jaska, Jimi, Kauppo, Jaakki, Jasu
Vastineita eri kielissä Englannissa: Jack, Jakob, James, Jim, Jimmy;
Skotlannissa: James, Jim, Jimmy, Jamie, Hamish, Seumas;
Ranskassa: Jacques;
Italiassa: Giacomo;
Ruotsissa ja Saksassa: Jakob;
Virossa: Jaak
Nimen alkuperä Jaakob

Jaakko on yleinen suomalainen miehen etunimi. Se on nimen Jaakob yleisin muoto Suomessa. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako.[1] Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.

Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890 ja on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta viimeistään 1900-luvun alussa se oli jo hyvin yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin nimi. Sittemmin nimen suosio vähäksi aikaa laski mutta uusi suosio oli selvä 1980-luvulla.[2] Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä.[1] Nykyään nimen suosio näyttää olevan hienoisessa laskussa, joskin vielä 2010-luvulla Jaakkoja nimettiin Suomessa 2 584.[3] Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on annettu viime vuosikymmeninä melko paljon myös viralliseksi etunimeksi.[1]

Jaakon nimipäivä on 25. heinäkuuta, Jaakob vanhemman eli Jaakob Sebedeuksenpojan muistopäivänä. Kansanperinteen mukaan Jaakko heittää silloin kylmän kiven veteen. Sanonta merkitsee, että järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivästä lähtien. Nykyään tämä saattaa tuntua oudolta, sillä 25. heinäkuuta on Suomessakin kuuminta kesää, mutta on otettava huomioon, että sanonta on peräisin pienen jääkauden ajalta ja ennen kaikkea se, että tuolloin Suomessa käytettiin juliaanista kalenteria, jossa vuodenpäivät osuvat myöhempään vuodenaikaan kuin gregoriaanisessa kalenterissa.lähde?

Jaakko Haavion juhlavuonna 2004 järjestettiin Turun kristillisellä opistolla Jaakkouden seminaari, jossa Jaakko-nimiset puhujat (mm. Jaakko Elenius, Jaakko Heinimäki ja Jaakko Löytty) pohtivat etunimensä merkitystä. Mukana oli myös Torsti Lehtinen, joka on syntynyt Jaakon päivänä.[4] Seminaari sai jatkoa vuonna 2005 Kaisa-seminaarista.lähde?

1800-luvun lopulta heinäkuuhun 2026 mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 64 480 miehelle ja alle 20 naiselle.[3]

Sukunimenä Jaakkola on 4 696:llä, Jaakola 1 446:llä, Jaako 362:lla, Jaakkonen 329:llä, Jaakonsaari 272:lla, Jaakonaho 185:llä ja Jaakonen alle kymmenellä Suomen kansalaisella.[5]

Tunnettuja Jaakkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko-nimisiä hallitsijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita Jaakkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Jaakkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen muita käyttöyhteyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: ”Miesten nimet: Jaakko”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2
  2. ↑ Kustaa Vilkuna: Etunimet
  3. 1 2 Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 25.7.2026.
  4. ↑ Tuomola, Salla: Jaakot penkoivat jaakkouden olemusta Turun Sanomat. 19.9.2004. Viitattu 27.10.2023.
  5. ↑ Nimipalvelu, sukunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 25.7.2026.