Jaakko Tuomilehto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Tuomilehto
Henkilötiedot
Syntynyt 24. joulukuuta 1946 Ilmajoki (ikä 73)[1][2]
Ilmajoki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kansanterveystieteen emeritusprofessori; akatemiaprofessori (2000–2005); tutkimusprofessori emeritus
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 1973, VTK 1975), Kuopion yliopisto (LKT 1975)[1]
Instituutti Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Kansanterveyslaitos (nyk. THL)[1]
Tutkimusalue Kansanterveys, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, dementia, genetiikka, kroonisten tautien ehkäisy[1]
Palkinnot lukuisia palkintoja[1]
Aiheesta muualla
tuhat.helsinki.fi/portal/en/person/tuomileh

Jaakko Olavi Iivari Tuomilehto (s. 24. joulukuuta 1946 Ilmajoki)[1][2] on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen emeritusprofessori. Hän toimi Suomen Akatemian akatemiaprofessorina kaudella 2000–2005.[3][4]

Professori Tuomilehto tunnetaan erityisesti hänen elintapojen terveysvaikutuksiin ja diabeteksen ehkäisyyn liittyvistä tutkimuksistaan. Vuonna 2001 hän osoitti työryhmineen hyvin kontrolloidulla kokeen avulla, että elintapojen muutoksella voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta yli puolella niistä henkilöistä, joilla oli korkea diabetesriski. Se sai suuren huomion eri puolilla maailmaa ja se on Suomen viitatuin lääketieteen julkaisulähde?. Hänen tutkijanuransa alkoi vuonna 1972 Pohjois-Karjala-projektista, jossa hän toimi ensin tutkijana ja sitten päätutkijana. Projekti oli maailman ensimmäinen väestötasolla toteutettu sydän- ja verisuonitautien ehkäisyhanke, joka muodostui mallihakkeeksi eri maissa. Hänen muita merkittäviä tutkimusalueitaan on ollut vernpainetutkimus, syöpätutkimus ja dementiatutukimus. 2000-luvun alussa hän kehitti suomalaisen tyypin 2 diabeteksen riskitestin, joka vaoidaan tehdä ilman lboratoriotutkimuisia. Tuo testi (the Finnish diaebtes risk score - FINDRISC) on maailman käytetyin diabeteksen riskitesti. Hän oli vuonna 2017 Suomen ja Helsingin yliopiston yksi viitatuimmista kliinisen lääketieteen edustajista.[5] Vuonna 2020 hänen julkaisuihinsa oli Clarivate Analytics -viittausanalyysin mukaan yli 160 000 viittausta ja hänen h-indeksinsä oli 177. Hänellä oli Google Scholar -viittausanalyysin mukaan 360 000 viittausta ja hän oli maailman viitatuin tutkija neljällä eri lääketieteen alalla: public health, epidemiology, diabetes ja cardiovascular disease[6].

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Ilmajoen yhteiskoulusta vuonna 1966. Hän valmistui Turun yliopistosta lääkäriksi (LL) vuonna 1973 ja valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1975. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän valmistui Kuopion yliopistosta vuonna 1975.[1]

Vuosina 1973–1980 Tuomilehto toimi tutkijana ja lääninlääkärin viransijaisena sekä erikoistutkijana Kuopion yliopistolla, Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa ja Kansanterveyslaitoksella (KTL, nyk. THL). Vuosina 1977–1983 hän toimi kahdesti kansanterveystieteen professorin viransijaisena Kuopion yliopistossa ja viranhaltijana 1986–1987. Hän oli Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijalääkärinä (Manila, Geneve) vuosina 1980–1983. Vuosina 1983–1986 hän johti WHO:n Monica-projektin datakeskusta Kansanterveyslaitoksella ja vuosina 1987–1991 johti KTL:n epidemiologian osastoa viransijaisena. Tämän jälkeen, vuosina 1991–2000, hän Tuomilehto toimi KTL:n tutkimusprofessorina epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla.[1]

Hän toimi vierailevana professorina Wienin yliopistossa vuonna 1994 ja professorina Donau Universitat Kremsissä Itävallan Kremsissa vuodesta 2001–2017.[1][7] Vuodesta 2000 vuoteen 2011 hän toimi Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professorina jääden siitä virasta eläkkeelle. Kaudella 2000–2005 hänellä oli Suomen Akatemian akatemiaprofessuuri.[1][3][4] Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin professori vuosina 2003-2011 ja tutkimusjohtaja Seinäjoen Midwest Research Centerissä vuosina 2003–2007. Vuodesta 2004 Washingtonin osavaltioyliopiston (WSU, Spokane, Yhdysvallat) professori (adjuct prof.) 2004–2009[1]

Professori Tuomilehto on toiminut lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä erilaisten kansanterveyteen liittyvien toimikuntien ja järjestöjen jäsenenä, johtokunnissa tai johtajana. Hänet on palkittu useasti ja hän on usean yhdistyksen kunniajäsen.[1]

Professori Tuomilehto on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2004 lähtien.[8]

Professori Tuomilehdon tuotanto on erittäin laaja ja käsitti jo vuoteen 2007 mennessä yli 1 000 tieteellistä julkaisua.[1] Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimustietokanta sisälsi kesäkuun 2017 alussa tiedot runsaasta 760 professori Tuomilehdon julkaisusta.[9] Vuonna 2020 hänen tieteellinen tuotantonsa sisälsi jo yli 1 800 nimikettä. Hänen tuotantoonsa oli viitattu yli 160 000 kertaa, ja viittausaktiivisuutta kuvaava h-indeksi oli 177.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 757. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b Autio, Veli-Matti (toim.): Suomen professorit. Finlands professorer. Jyväskylä: Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7.
  3. a b Vuosikertomus 2004 (pdf) (Akatemiaprofessorit vuonna 2004, sivu 37/42) Suomen Akatemia. Viitattu 4.6.2017.
  4. a b Heikkilä, Hannu: Suomen Akatemian historia III: 1989–2003: kilpailu ja yhteistyö, s. 286–292. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki: , 2007. ISBN 978-951-746-608-0.
  5. HY:n si­tee­ra­tum­pia tut­ki­joi­ta: mo­le­kyy­li­bio­lo­gia ja klii­ni­nen lää­ke­tie­de Päivitetty: 7.2.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 4.6.2017.
  6. Jaakko Tuomilehto Google Scholarissa, (viitatuinta julkaisua oli siteerattu yli 10 500 kertaa, 6/2017) (englanniksi) (scholar.google.com)
  7. Jaakko Tuomilehto, MD, PhD donau-uni.ac.at. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
  8. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 4.6.2017.
  9. Jaakko Tuomilehto, Overview (Tuhat-tutkimustietojärjestelmä, katso myös välilehdet Prizes) Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 4.6.2017.
  10. Professor Jaakko Tuomilehto, Chief Scientific Officer (CSO), Dasman Diabetes Institute 2017. dasmaninstitute.org. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]