Jaakko Pulli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Pulli

Jaakko Johannes Pulli (31. toukokuuta 1906 Haavus, Sortavalan maalaiskunta23. joulukuuta 1983 Lahti)[1] oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja. Parhaiten Jaakko Pulli tunnetaan foxtrot-kappaleen ”Puuseppä” säveltäjänä, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös paljon muita teoksia. Pulli sävelsi musiikkia kahdeksalla vuosikymmenellä.

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[2]

  • ”Älä unhoita”, valssi (1916)
  • ”Pastoraalisarja”, kolmiosainen, sinfoniaorkesterille (1917)
  • ”Romanssi Rakkaudelle” harmonille (1917)
  • ”Pieni menuetto - Piccola menuetto” pianolle (1917); sovitus orkesterille (1920)
  • ”Hämäränlaulu Laatokalta”, serenadi pianolle (1917); sovitus orkesterille (1920)
  • ”Marjatan laulu” lauluäänelle ja pianolle (1917)
  • ”Äidin iltalaulu” lauluäänelle ja pianolle (1917), san. Oiva Paloheimo 1952
  • ”Kun ilta hämärtyy”, lauluvalssi (1917), san. Usko Kemppi 1929
  • ”Kesäyö Laatokalla”, valssi; sovitus orkesterille (1917)
  • ”Valsette miniature Etyde” (1971)
  • ”Nocturno” pianolle (1919); sovitus jousikvintetille (1920); sovitus jousiorkesterille (1969)
  • ”Oi laula mulle satakieli pieno”, (1919), san. Toivo Rauhala (1932)
  • ”Puuseppä”, foxtrot puhallinorkesterille, san. Tatu Pekkarinen (1920); useita orkesterisovituksia (1920)
  • ”Suomen lentäjien surumarssi”; sovitus orkesterille (1925)
  • ”Kaipaus”, san. V. A. Koskenniemi ja J. Pulli (1925)
  • ”Aira”, tango, san. P. Sammalisto (1926); sovitus sinfoniaorkesterille (1979)
  • ”Miks' sano kirkas tähtönen” lauluäänelle ja pianolle, san. 1. säkeistö Sándor Petőfi, suom. Otto Manninen 1923 (1926), 2. säkeistö Jaakko Pulli 1975
  • Tango ”Walentino” pianolle (1926 tai aiemmin). Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[3]
  • Valssi ”Maissi” pianolle, op. 104 (1927 tai aiemmin). Omistettu 21.1.1927 Maissi Alopaeukselle. Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[4]
  • ”Valkeat tiirat” lauluäänelle ja pianolle, san. Martti Merenmaa (1928)
  • ”Kaarina”, foxtrot, san. Jaakko Pulli (1928); orkesterisovitus (1972)
  • ”Unelmia rintamalla”, valssi, san. Usko Kemppi (1930)
  • Romanssi Es-duuri puhallinorkesterille (1930)
  • ”Iltahetki Kauppahotellissa”, tango (1931); orkesterisovitus Kalevi Nyqvist
  • ”Karjalainen häätanssi”, pianosoolo pianosäestyksellä (1937)
  • ”Bremer-marssi” pianolle (1932); sovitus puhallinorkesterille
  • ”Lottamarssi” (1933)
  • ”Andante religioso” sellolle ja pianolle (1937)
  • ”Melodi funebré” uruille tai pianolle (1938). Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[5]
  • ”Pieni kehtolaul” pianolle (1940)
  • ”Suomalainen sotilasmarssi” puhallinorkesterille (1940)
  • ”Balladi virran rannalta”, lauluäänelle ja pianolle, san. V. A. Koskenniemi (1940); orkesterisovitus (1983)
  • ”Kujapuun alla”, lauluäänelle ja pianolle, san. Oke Peltonen (1942)
  • ”Tatja, aunukselaistyttö”, polkka, san. Oiva Paloheimo (1943)
  • ”Soihtumarssi” (”Flameau-marche”), sovitus I puhallinorkesterille, san. V. A. Koskenniemi (1943) - Sovitus II orkesteri ja mieskuoro
  • ”Juhlamarssi”, puhallinorkesterille (1943)
  • ”Kenraali tulee”, marssi puhallinorkesterille (1943)
  • ”Huolto iskee”, marssi puhallinorkesterille (1943)
  • ”Vienan virsi”, san. Ilmari Kianto (1944)
  • ”Aunukselaisäidin kehtolaulu”, lauluäänelle ja pianolle, san. Oiva Paloheimo (1945); orkesterisovitus, äänilehdet (1963)
  • ”Häämarssi” (1952)
  • ”Kirkkaat kilvet”, kuoro-osa Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin 70-vuotisjuhlaan sävellystä orkesterisarjasta ”Pohjolan vapaus”, san. Oke Peltonen (1952)
  • ”Hilsen til det frie Norge” (”Tervehdys vapaalle Norjalle”) mieskuorolle ja puhallinorkesterille (1953)
  • ”Jouluna”, lauluäänelle ja pianolle, san. Aune Castrén-Saarnio (1954); sovitus mies- ja lapsikuoroille
  • ”Öresund alkusoitto” (”Öresund overture”) sinfoniaorkesterille (1955)
  • ”Suviyön akordi”, lauluäänelle ja pianolle, san. Lauri Pohjanpää (1956)
  • ”Kiitä Herraa minun sieluni”, psalmit 103 ja 121 (1958 ja 1959)
  • ”Finaali” lauluäänelle ja pianolle (1960); sovitus lauluäänelle ja sinfoniaorkesterille
  • ”IYS:n marssi”, san. Kari Heikkilä (1966)
  • Sinfonia g-molli (1963)
  • Intermezzo, pianopartituuri (1970)
  • ”Balladi Karjalalle”, sinfoninen runo jousikvartetille (1974)
  • ”Juhlasoitto” sinfoniaorkesterille (1975)
  • ”Taina”, ”valsette” pianolle (1973)
  • ”Fanfaari”, juhlafanfaari kuudelle äänelle (1974)
  • ”Largo” - Religiosa I .versio uruille (1974)
  • ”Sävelrunoelma ihmishengen vapaudelle” sinfoniaorkesterille (1975)
  • ”Romance in E flat majour N:IV” puhallinorkesterille (1976)
  • ”Luhtikylän Soittokunnan Juhlamarssi”
  • ”Satu”, ”valsette”” (1978)
  • ”Hääsoitto” uruille (1978)
  • ”Elegiat 4”, jousiorkesterille (1982)
  • ”Hiljainen kulkue”, lauluäänelle ja pianolle, san. Bruno Eloranta (1983); sovitus orkesterille ja pianolle

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuonilmaisiin ovat siirtyneet (pdf) Karjalan Heimo. 1984, nro 1–2. Karjalan sivistysseura. Viitattu 6.2.2019.
  2. Toivo Pulli: Sävelten Jaakko, s. 235 - 237. Sortavalan Pulli-suku ry, 2006.
  3. https://www.finna.fi/Record/viola.1111616
  4. https://www.finna.fi/Record/viola.1111616
  5. https://www.finna.fi/Record/viola.1111616

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pulli, Toivo: Sävelten Jaakko : Säveltäjä Jaakko Pulli 1906–1983. Helsinki: Sortavalan Pulli-suku, 2006. ISBN 952-99581-2-9.