Siirry sisältöön

Jaakko Pulli

Wikipediasta
Jaakko Pulli

Jaakko Johannes Pulli (31. toukokuuta 1906 Haavus, Sortavalan maalaiskunta – 23. joulukuuta 1983 Lahti)[1] oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja. Parhaiten Jaakko Pulli tunnetaan foxtrot-kappaleen ”Puuseppä” säveltäjänä, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös paljon muita teoksia. Pulli sävelsi musiikkia kahdeksalla vuosikymmenellä.

Pulli oli mukana 21. lokakuuta 1934 Uudenmaan läänin Pyhäjärvellä työmies Uuno Dunderin muilutusyrityksessä. Pulli oli juopotellut kolmen paikkakuntalaisen miehen kanssa ja he saivat päähänpiston lähteä kyyditsemään kommunistina pitämäänsä Dunderia. He tunkeutuivat Dunderin asunnolle mutta Dunder onnistui vapautumaan heidän käsistään talon pihamaalla. Pulli oli laulanut Yks voima sydämehen kätketty on... kuljetettaessa ulos Dunderia, jota myös kehoitettiin sanomaan hyvästit, koska hän ei enää mahdollisesti tulisi palaamaan kotiin. Kyyditystä yrittäneet menivät sitten poliisilaitokselle kysymään, miksi kommunistien annettiin paikkakunnalla olla vapaina. Pulli lähetti muilutusyrityksen jälkeen Dunderille kirjeen, missä hän sanoi, että Dunder sai kiittää Pullia siitä että hän oli vielä hengissä. Poliisikuulustelussa kyyditsijät selittivät, että heidän tarkoituksensa oli kuljettaa Dunder erään kyyditsijän asunnolle, missä häntä olisi "opetettu" ja laulatettu isänmaallisia lauluja.[2][3]

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[4]

  • ”Älä unhoita”, valssi (1916)
  • ”Pastoraalisarja”, kolmiosainen, sinfoniaorkesterille (1917)
  • ”Romanssi Rakkaudelle” harmonille (1917)
  • ”Pieni menuetto - Piccola menuetto” pianolle (1917); sovitus orkesterille (1920)
  • ”Hämäränlaulu Laatokalta”, serenadi pianolle (1917); sovitus orkesterille (1920)
  • ”Marjatan laulu” lauluäänelle ja pianolle (1917)
  • ”Äidin iltalaulu” lauluäänelle ja pianolle (1917), san. Oiva Paloheimo 1952
  • ”Kun ilta hämärtyy”, lauluvalssi (1917), san. Usko Kemppi 1929
  • ”Kesäyö Laatokalla”, valssi; sovitus orkesterille (1917)
  • ”Valsette miniature Etyde” (1971)
  • ”Nocturno” pianolle (1919); sovitus jousikvintetille (1920); sovitus jousiorkesterille (1969)
  • ”Oi laula mulle satakieli pieno”, (1919), san. Toivo Rauhala (1932)
  • ”Puuseppä”, foxtrot puhallinorkesterille, san. Tatu Pekkarinen (1920); useita orkesterisovituksia (1920)
  • ”Suomen lentäjien surumarssi”; sovitus orkesterille (1925)
  • ”Kaipaus”, san. V. A. Koskenniemi ja J. Pulli (1925)
  • ”Aira”, tango, san. P. Sammalisto (1926); sovitus sinfoniaorkesterille (1979)
  • ”Miks' sano kirkas tähtönen” lauluäänelle ja pianolle, san. 1. säkeistö Sándor Petőfi, suom. Otto Manninen 1923 (1926), 2. säkeistö Jaakko Pulli 1975
  • Tango ”Walentino” pianolle (1926 tai aiemmin). Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[5]
  • Valssi ”Maissi” pianolle, op. 104 (1927 tai aiemmin). Omistettu 21.1.1927 Maissi Alopaeukselle. Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[5]
  • ”Valkeat tiirat” lauluäänelle ja pianolle, san. Martti Merenmaa (1928)
  • ”Kaarina”, foxtrot, san. Jaakko Pulli (1928); orkesterisovitus (1972)
  • ”Unelmia rintamalla”, valssi, san. Usko Kemppi (1930)
  • Romanssi Es-duuri puhallinorkesterille (1930)
  • ”Iltahetki Kauppahotellissa”, tango (1931); orkesterisovitus Kalevi Nyqvist
  • ”Karjalainen häätanssi”, pianosoolo pianosäestyksellä (1937)
  • ”Bremer-marssi” pianolle (1932); sovitus puhallinorkesterille
  • ”Lottamarssi” (1933)
  • ”Andante religioso” sellolle ja pianolle (1937)
  • ”Melodi funebré” uruille tai pianolle (1938). Käsikirjoitus: FI-Hy, MS Coll. 611[5]
  • ”Pieni kehtolaul” pianolle (1940)
  • ”Suomalainen sotilasmarssi” puhallinorkesterille (1940)
  • ”Balladi virran rannalta”, lauluäänelle ja pianolle, san. V. A. Koskenniemi (1940); orkesterisovitus (1983)
  • ”Kujapuun alla”, lauluäänelle ja pianolle, san. Oke Peltonen (1942)
  • ”Tatja, aunukselaistyttö”, polkka, san. Oiva Paloheimo (1943)
  • ”Soihtumarssi” (”Flameau-marche”), sovitus I puhallinorkesterille, san. V. A. Koskenniemi (1943) - Sovitus II orkesteri ja mieskuoro
  • ”Juhlamarssi”, puhallinorkesterille (1943)
  • ”Kenraali tulee”, marssi puhallinorkesterille (1943)
  • ”Huolto iskee”, marssi puhallinorkesterille (1943)
  • ”Vienan virsi”, san. Ilmari Kianto (1944)
  • ”Aunukselaisäidin kehtolaulu”, lauluäänelle ja pianolle, san. Oiva Paloheimo (1945); orkesterisovitus, äänilehdet (1963)
  • ”Häämarssi” (1952)
  • ”Kirkkaat kilvet”, kuoro-osa Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin 70-vuotisjuhlaan sävellystä orkesterisarjasta ”Pohjolan vapaus”, san. Oke Peltonen (1952)
  • ”Hilsen til det frie Norge” (”Tervehdys vapaalle Norjalle”) mieskuorolle ja puhallinorkesterille (1953)
  • ”Jouluna”, lauluäänelle ja pianolle, san. Aune Castrén-Saarnio (1954); sovitus mies- ja lapsikuoroille
  • ”Öresund alkusoitto” (”Öresund overture”) sinfoniaorkesterille (1955)
  • ”Suviyön akordi”, lauluäänelle ja pianolle, san. Lauri Pohjanpää (1956)
  • ”Kiitä Herraa minun sieluni”, psalmit 103 ja 121 (1958 ja 1959)
  • ”Finaali” lauluäänelle ja pianolle (1960); sovitus lauluäänelle ja sinfoniaorkesterille
  • ”IYS:n marssi”, san. Kari Heikkilä (1966)
  • Sinfonia g-molli (1963)
  • Intermezzo, pianopartituuri (1970)
  • ”Balladi Karjalalle”, sinfoninen runo jousikvartetille (1974)
  • ”Juhlasoitto” sinfoniaorkesterille (1975)
  • ”Taina”, ”valsette” pianolle (1973)
  • ”Fanfaari”, juhlafanfaari kuudelle äänelle (1974)
  • ”Largo” - Religiosa I .versio uruille (1974)
  • ”Sävelrunoelma ihmishengen vapaudelle” sinfoniaorkesterille (1975)
  • ”Romance in E flat majour N:IV” puhallinorkesterille (1976)
  • ”Luhtikylän Soittokunnan Juhlamarssi”
  • ”Satu”, ”valsette”” (1978)
  • ”Hääsoitto” uruille (1978)
  • ”Elegiat 4”, jousiorkesterille (1982)
  • ”Hiljainen kulkue”, lauluäänelle ja pianolle, san. Bruno Eloranta (1983); sovitus orkesterille ja pianolle

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuonilmaisiin ovat siirtyneet (pdf) Karjalan Heimo. 1984, nro 1–2. Karjalan sivistysseura. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 6.2.2019.
  2. ↑ Muilutuspuuhia Pyhäjärvellä. Humalaiset miehet aikoivat "opettaa" muudatta kommunistina pitämäänsä henkilöä, Ilta-Sanomat, 25.10.1934, nro 248, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024
  3. ↑ Kyydityshenkeä Pyhäjärvellä (UI.) Säveltäjä Pulli yrittänyt opettaa isänmaallisia lauluja Bacchuksen voimalla, Helsingin Sanomat, 26.10.1934, nro 289, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024
  4. ↑ Toivo Pulli: Sävelten Jaakko, s. 235 - 237. Sortavalan Pulli-suku ry, 2006.
  5. ↑ a b c https://www.finna.fi/Record/viola.1111616[vanhentunut linkki]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pulli, Toivo: Sävelten Jaakko : Säveltäjä Jaakko Pulli 1906–1983. Helsinki: Sortavalan Pulli-suku, 2006. ISBN 952-99581-2-9.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaakko_Pulli&oldid=23520275”