Siirry sisältöön

Jaakko IV

Wikipediasta
11 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 17. toukokuuta 2022.
Jaakko IV
Jaakko IV, Daniël Mijtensin versio vuodelta 1450 kadonneesta vanhemmasta muotokuvasta
Skotlannin kuningas
Valtakausi 11. kesäkuuta 1488 – 9. syyskuuta 1513
Kruunajaiset 24. kesäkuuta 1488
Edeltäjä Jaakko III
Seuraaja Jaakko V
Syntynyt 17. maaliskuuta 1473
Stirlingin linna, Skotlannin kuningaskunta
Kuollut 9. syyskuuta 1513 (40 vuotta)
Floddenin taistelu, Branxton, Englannin kuningaskunta
Hautapaikka ei tiedossa: viimeinen sijaintipaikka Sheenin luostari (lakkautettu 1539), Richmond upon Thames , Surrey, Englannin kuningaskunta; nykyisin Royal Mid-Surrey klubin golfkentän 14. reiän väylä, Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta
Puoliso Margaret Tudor
Lapset Rothesayn herttua James
Rothesayn herttua Arthur
Jaakko V
Rossin kreivi Alexander
Aviottomat:
James Stewart, Morayn jaarli
Alexander Stewart, St Andrewsin arkkipiispa
Catherine Stewart
Lady Janet Stewart
Koko nimi James Stuart
Suku Stuart
Isä Jaakko III
Äiti Margrete
Uskonto katolinen
Nimikirjoitus

Jaakko IV (James IV) (17. maaliskuuta 1473, todennäköisesti Stirlingin linna – 9. syyskuuta 1513 Floddenin taistelu, lähellä Branxtonia ja Coldstreamia, Northumberland, Englannin kuningaskunta) oli Skotlannin kuningas vuosina 1488–1513.[1][2]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko eli James oli Jaakko III:n[2] ja Tanskan prinsessa Margreten (1456–1487) poika, joka oli Tanskan kuningas Kristian I:n ja kuningatar Dorotea Brandenburgilaisen ainoa tytär. Hänellä oli kaksi nuorempaa veljeä: James Stewart, Rossin herttua (1476–1504) ja John Stewart, Marin jaarli (1476–1504).

Kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isänsä Jaakko III:n kaaduttua Sauchieburnin taistelussa 11. kesäkuuta 1488, 15-vuotias prinssi James nousi valtaistuimelle ja hänet kruunattiin 24. kesäkuuta 1488 Scone Abbeyssä Sconessa, Perthshiressä.[2]

Nuori kuningas osoittautui pian eteväksi hallitsijaksi. Hän alkoi heti osallistua aktiivisesti hallinnon toimintaan. Hän laajensi valtaansa Länsi- ja Pohjois-Skotlannin harvaan asutuille alueille ja oli vuoteen 1493 mennessä nöyryyttänyt Saarten (Isles) viimeisenkin herran.[2]

Hän taivutteli aateliston valtaansa, kukisti kapinan vuonna 1489 ja kehitti hallituskaudellaan oikeuskäytäntöä ja voitti Skotlannin rannikkoja uhkaavat mereltä hyökkäävät kansat. Jaakko oli saanut hyvän koulutuksen, ja hänen väitettiin hallitsevan sujuvasti Skotlannin Alamaan (Lowlands) skottia, englantia, gaelia, latinaa, ranskaa, saksaa, italiaa, flaamia, espanjaa ja tanskaa.[3] Jaakko oli viimeinen skottien kuningas, joka osasi skottigaelia.

Jaakko IV oli todellinen renessanssiruhtinas; häntä kiinnostivat niin käytännölliset kuin teoreettisetkin asiat kuten kirjallisuus, laki, tieteet ja jopa hammaslääketiede ja kirurgia, joita hän kokeili itsekin.[3] Hänen suojeluksessaan perustettiin Edinburghiin lääketieteen opetusta antava Royal College of Surgeons, St Leonard's College St Andrewsiin ja King's College Aberdeeniin. Hän tilasi rakennustöitä Linlithgow'n palatsin, Edinburghin linnan ja Stirlingin linnan kuninkaallisïin asuintiloihin.[2]

Hänen aikanaan perustettiin Skotlannin ensimmäinen kirjapaino[2] ja Edinburghin linnasta tehtiin Britannian merkittävin asevalimo. Hän myös rakasti laivoja ja tajusi kuinka tärkeää Skotlannille oli kehittää suuri laivasto. Hän hankki Skotlannin kuninkaalliselle laivastolle 38 uutta laivaa ja perusti kaksi uutta laivatelakkaa.[4] Hänen lippulaivansa Great Michael oli aikansa suurin alus.[2]

Jaakko myös tuki Englannin kuninkaaksi pyrkivää vallantavoittelija Perkin Warbeckia, joka väitti olevansa Edvard IV:n poika Yorkin herttua Richard Shrewsbury ja teki tämän puolesta lyhyen hyökkäyksen Englantiin vuonna 1495. Myöhemmin hän kuitenkin myönsi, että Skotlannin ja Englannin välillä vallitseva rauha oli molempien maiden etujen mukainen ja pyrki säilyttämään sen vuonna 1502 tehdyllä sopimuksella (Truce of Perpetual Peace). Rakastajattarensa Margaret Drummondin kuoltua, luultavasti Jaakon sisaren myrkyttämänä estääkseen tätä menemästä naimisiin kuninkaan kanssa,[2] Jaakko IV vahvisti sopimusta suostumalla naimaan kuningas Henrik VII:n tyttären Margaret Tudorin vuonna 1503.[2] Heidän kolme ensimmäistä lastaan kuolivat jo sylilapsina, mutta tuleva Jaakko V eli aikuiseksi asti.

Jaakko IV:n kasvava arvovalta antoi hänelle mahdollisuuden neuvotella tasavertaisena Manner-Euroopan hallitsijoiden kanssa, mutta hänen asemansa heikkeni hänen joutuessaan konfliktiin Englannin kuningas Henrik VIII:n kanssa. Vuonna 1512 Jaakko liittoutui Ranskan kanssa Englantia ja muita Manner-Euroopan maita vastaan. Kun Henrik hyökkäsi Ranskaan vuonna 1513, Jaakko päätti neuvonantajiensa neuvoista huolimatta auttaa liittolaistaan ​​etenemällä joukkoineen Englantiin. Hän valloitti neljä linnaa Pohjois-Englannissa elokuussa 1513, mutta hänen armeijansa kärsi tuhoisan tappion Floddenin taistelussa Branxtonin lähellä 9. syyskuuta 1513.[2]

Kun Englannin ja Ranskan välille syttyi sota Italiassa käydyn selkkauksen seurauksena, Jaakko joutui vaikeaan asemaan. Englannin uusi kuningas Henrik VIII yritti vallata Ranskan vuonna 1513 ja Jaakko reagoi julistamalla sodan Englannille. Hän oletti hyötyvänsä Henrikin poissaolosta ja johti armeijansa etelään. Skotlannin kuningas Jaakko IV kaatui 40-vuotiaana Floddenin taistelussa 9. syyskuuta 1513, kuten suuri joukko hänen armeijastaankin.[4]

Skotlannin kuningas Jaakko IV, muotokuva 1600-luvulta

Kuninkaan kuolema, ruumis ja sen hautaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko IV:n ruumis löydettiin taistelua seuraavana päivänä 10. syyskuuta 1513 tuhansien skotlantilaisten kaatuneiden sotilaiden joukosta Floddenin taistelukentältä. Kaksi englantilaisten vangitsemaa skotlantilaista sotilasta ja Dacren paroni Thomas olivat tunnistaneet hänet. Jalkautuneena taistelleen[2] Jaakko IV:n alaleuan oli lävistänyt nuoli; vamma oli haavoittanut häntä niin, ettei hän voinut paeta eikä puolustautua, että englantilaiset sotilaat pääsivät viiltelemään häntä hilpareillaan, jolloin hänen vasen kätensä leikkautui melkein irti ja hänen kurkkunsa viillettiin auki.[5]

Jaakko IV:n ruumis vietiin Berwick-upon-Tweediin, jossa se balsamoitiin, suljettiin lyijyvuorattuun arkkuun ja kuljetettiin Englantiin, Sheen luostariin Surreyhin, missä se oli hautaamatta. Englannin kuningatar Katariina Aragonialainen lähetti Jaakko IV:n viillellyn ja vereen tahriintuneen surcottin eli haarniskan päällä olleen vaakunallisen tunikan puolisolleen Henrik VIII:lle, joka oli silloin sotaretkellä Ranskassa ehdottaen tälle, että sitä voisi käyttää sotalippuna.[5]

Koska Jaakko IV oli ollut erotettu kirkon yhteydestä eli ekskommunoitu ennen kuolemaansa – nimellisesti rikottuaan vuoden 1502 rauhansopimuksen Englannin kanssa, mutta todellisuudessa tuestaan Ranskaa kohtaan – häntä ei voitu haudata pyhitettyyn maahan ennen kuin paavi lievensi tuomiota. Vaikka Henrik VIII sai paavi Leo X:ltä 29. marraskuuta 1513 luvan haudata Skotlannin kuningas Lontooseen St. Paulin katedraaliin, Jaakko IV:n ruumis pysyi siitä huolimatta hautaamattomana. Hänen arkkunsa pysyi maanpinnan yläpuolella Sheenin luostarissa Richmond-upon-Thamesissa vuosikymmenien ajan, kunnes luostari lakkautettiin vuonna 1539 Englannin uskonpuhdistuksen aikana, jolloin siitä tuli Suffolkin herttua Henry Greyn maakartano.[5]

Edvard VI:n hallituskaudella antikvaari John Stow'lle näytettiin kuninkaan arkku varastohuoneessa: "Suvun [Grey] hajoamisen jälkeen minulle on näytetty sama ruumis (kuten vahvistettiin) lyijyyn litistettynä, heitettynä vanhaan autioon huoneeseen, vanhan puun, kiven, lyijyn ja muun raunion joukkoon". Jaakko IV:n arkku löydettiin uudelleen Elisabet I:n hallituskaudella, se avattiin ja ruumiista ​​tuli leikkikalu. John Stow kirjoitti: "typerät työläiset leikkasivat kuninkaan pään irti huvitellakseen sillä" eli pelasivat päällä jalkapalloa. Kuninkaan ruumis katosi, ja sen viimeinen tunnettu leposija Sheenissä sijaitsee nykyisin Royal Mid-Surrey klubille kuuluvan golfkentän 14. reiän peliväylän alla.[5]

Elisabet I:n lasimestari Lancelot Youngin kerrotaan säilyttäneen kuningas Jaakko IV:n "suloisen tuoksuista" päätä, joka punaisten hiusten ja parran ansiosta oli yhä tunnistettavissa kuninkaan pääksi, kuriositeettina kotonaan Wood Streetillä Lontoon Cityssä, ennen kuin antoi sen Wood Streetillä sijaitsevan Great St Michael's kirkon suntioille. Pää sijoitettiin luuhuoneeseen kirkon hautausmaalle. Kirkko on purettu ja tontille on rakennettu sen jälkeen monta kertaa uusia rakennuksia. Tontilla sijaitsee nykyisin pubi nimeltä The Red Herring.[5]

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakon kuolema päätti Skotlannin osallistumisen Italian sotiin. Skotlantilaisten keskuudessa liikkuneet perättömät huhut kertoivat kuninkaan selviytyneen taistelusta ja lähteneen maanpakoon.

Energisenä ja suosittuna hallitsijana hän yhdisti Skotlannin kuninkaan vallan alle, vahvisti kuningaskunnan taloutta ja paransi Skotlannin asemaa Euroopan politiikassa.[2]

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Union of the Crowns Royal Badge, vasemmalla Englannin puna-valkea ruusu (York ja Lancaster) ja oikealla Skotlannin ohdake. Vaakuna on Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningas Jaakko I:n ajalta.

Jaakko IV avioitui 8. elokuuta 1503 Holyroodin palatsissa prinsessa Margaret Tudorin kanssa, joka oli Englannin kuningas Henrik VII:n ja Elisabet Yorkin vanhin tytär. Margaretin veli oli Englannin kuningas Henrik VIII. Poliittista avioliittoa on runollisesti kutsuttu nimityksellä 'The Marriage of the Thistle and the Rose', viittaamalla Skotlannin vaakunasymboliin ohdake (thistle) ja Englannin vaakunan ruusuun (rose).[2]

Jaakolle ja Margaret Tudorille syntyivät lapset:

Jaakolla oli lisäksi seitsemän aviotonta jälkeläistä neljän eri naisen kanssa.[2]

  • Janet Kennedyn kanssa: James Stewart, Morayn jaarli
  • Marion Boydin kanssa: St Andrewsin arkkipiispa Alexander Stewart ja Catherine Stewart
  • Isabella Buchanin kanssa: lady Janet Stewart, Ranskan kuningas Henrik II:n rakastajatar

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ James IV (r.1488-1513) The British Monarchy
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o James IV | King of Scotland, Renaissance Monarch, Patron of Arts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 10.6.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b James IV (r.1488-1513) www.royal.uk. Viitattu 10.6.2025. (englanniksi)
  4. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 862. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  5. ↑ a b c d e The sad tale of James IV’s body BBC News. 9.9.2013. Viitattu 9.6.2025. (englanniksi)


Edeltäjä:
Jaakko III 		Skotlannin kuningas
1488–1513 		Seuraaja:
Jaakko V
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jaakko IV.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaakko_IV&oldid=23351581”