Jaakko Kangasjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Kangasjärvi
Henkilötiedot
Syntynyt 11. toukokuuta 1960 (ikä 60)[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kasvibiologian professori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto (LuK 1984, FK 1986, FL 1990); Minnesotan yliopisto (PhD 1991)[1]
Instituutti Helsingin yliopisto; Kuningas Saudin yliopisto; Turun yliopisto; Kuopion yliopisto[1][2]
Tutkimusalue Kasvifysiologia, kasvimolekyylibiologia, kasvigenetiikka;[1] esimerkiksi kasvien stressi ja solutason stressisignaalien välitysmekanismit kuten ROS-yhdisteet[3]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Jaakko Sakari Kangasjärvi (s. 11. toukokuuta 1960) on kasvibiologian professori Helsingin yliopistolla (vuodesta 2003).[1] Vuonna 2016 hän oli eräs viitatuimpia kasvi- tai eläintieteilijöitä maailmassa.[2][3]

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta vuonna 1979. Hän valmistui Oulun yliopistosta luonnontieteen kandidaatiksi 1984, filosofian kandidaatiksi 1986 ja filosofian lisensiaatiksi 1990. Hän teki jatko-opintoja ja toimi tutkijana Yhdysvalloissa Minnesotan yliopistossa vuosina 1988–1991, ja valmistui siellä tohtoriksi (PhD) vuonna 1991. Nänet nimitettiin Kuopion yliopiston kasvimolekyylibiologian dosentiksi 1996, Helsingin yliopiston kasvifysiologian dosentiksi 2002 (2003 professoriksi) ja Turun yliopiston kasvigenetiikan dosentiksi 2003.[1]

Kasvitieteilijä Kangasjärvi työskenteli Oulun yliopiston perinnöllisyyden ja kasvitieteen laitoksen assistenttina ja tuntiopittajana vuosina 1984–1986. Hän oli Kuopion yliopiston kasvitieteellisen puutarhan amanuenssi 1987–1991, erikoistutkija ja yliassistentti Kuopion yliopiston ekologian ja ympäristötieteiden laitoksella 1992–1994 sekä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö 1995–1997. Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin ryhmänjohtajana tohtori Kangasjärvi toimi vuodet 1997–2001. Hän toimi kasvifysiologian ja molekyylibiologian professorina Turun yliopiston biologian laitoksella vuosina 2001–2003.[1] Helsingin yliopiston professuurin aikana hän oli vierailevana tutkijana myös Kuningas Saudin yliopistossa Saudi-Arabiassa vuosina 2014–2016.[2][1]

Helsingin yliopistossa Kangasjärven tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti kasvien stressikokemukset ja niihin liittyvien solutason stressisignaalien välitysmekanismien selvittäminen. Reaktiivisilla happiyhdisteillä (ROS-yhdisteet, kuten happiradikaaleilla ja vetyperoksidilla) on tässä viestinnässä merkittävä rooli. Web of Sciencen yli 33 000 julkaisun seurantaan pohjautuvan vertailun perusteella hän oli vuonna 2016 eräs maailman ja Helsingin yliopiston siteeratuimmista bio- ja ympäristötieteilijöistä.[2][4] Hänet luokiteltiin maailman 13. siteeratuimmaksi kasvi- tai eläintieteilijäksi.[3]

Professori Kangasjärvi on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2012 lähtien.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 265. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c d Highly Cited Researchers (Category= Plant & Animal Science, josta nimen kohdalta linkki Jaakko Kangasniemen Researcher ID -profiiliin) The 2016 Highly Cited Researchers list. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 16.6.2017. (englanniksi)
  3. a b c Highly cited re­seach­ers: bio­logy, mi­cro­bi­o­logy and en­vir­on­ment (suomeksi) Päivitetty: 29.5.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 16.6.2017. (englanniksi)
  4. Web of Science Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 16.6.2017. (englanniksi)
  5. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 16.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]