Jaakko Ryhänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Sakari Ryhänen
Henkilötiedot
Syntynyt 2. joulukuuta 1946 (ikä 73)
Tampere
Ammatti opettaja, oopperalaulaja
Muusikko
Laulukielet suomi, italia, saksa, venäjä (Suomen kansallisoopperassa)[1]
Aktiivisena 1973–[1]
Soittimet laulu (basso)

Jaakko Sakari Ryhänen (vuoteen 1953 Vuorinen;[2] s. 2. joulukuuta 1946 Tampere) on suomalainen oopperalaulaja, alkuperäiseltä koulutukseltaan kansakoulunopettaja.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhänen opiskeli laulua muun muassa Tauno Kaivolan, Matti Lehtisen ja Jolanda di Maria Petriksen johdolla, ja hänet kiinnitettiin vuonna 1975 Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan. Hän oli jo vuodesta 1973 esiintynyt eri rooleissa.[1] Kansainvälinen ura alkoi vuonna 1983 Metropolitanissa, Kansallisoopperan vierailuesityksessä, jossa hän lauloi Viimeiset kiusaukset -oopperan Paavo Ruotsalaisen roolin. Sittemmin hän on esiintynyt konsertti- ja oratoriosolistina, laulanut useita merkittäviä bassorooleja ja vieraillut kaikissa maailman johtavissa oopperataloissa, kuten Wienin valtionoopperassa, missä hän on vakituinen vierailija.[4]

Suomen kansallisopperassa Jaakko Ryhänen on esittänyt rooleja suomen, italian, saksan ja venäjän kielellä.[1]

Ryhänen asuu kotikaupungissaan Tampereella, jossa hän on Tampereen Oopperan usein kuultu bassoääni. Ryhänen on pitänyt ”kolmen basson konsertteja” yhdessä Matti Salmisen ja Johann Tillin kanssa.[4]

Jaakko Ryhänen on esittänyt ja levyttänyt myös laulelma- ja viihdemusiikkia ja tehnyt tällä alalla paljon yhteistyötä pianisti-muusikko Seppo Hovin kanssa. Ryhäsen ohjelmistoon kuuluvat lisäksi hengelliset laulut ja joululaulut.

Jaakko Ryhänen ilmoitti marraskuussa 2012 lopettavansa uransa terveyssyistä.[5]

Jaakko Ryhänen on jatkanut kuitenkin uraansa lähinnä konserttilaulajana loppuvuodesta 2013 lähtien sekä laulupedagogina.

Ryhänen on palkittu Vantaan kulttuuripalkinnolla vuonna 1986,[6] Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1988 ja Tampereen kaupungin kultaisella ansiomitalilla vuonna 2007 ja Golden Gospel -palkinnolla. Viron musiikki- ja teatteriakatemia vihki hänet kunniatohtoriksi vuonna 2014.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhänen on naimisissa ja hänellä on elossa yksi tytär. Poika Klaus menehtyi ykköstyypin diabetekseen vuonna 1996 sairastuttuaan siihen kymmenvuotiaana.[7] Ryhäselle tehtiin vuonna 2012 sydämen ohitusleikkaus, jonka johdosta tahdistimella varustetun sydämen teho laski 40 %:iin normaalista.[8]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

  • Joka aamu on armo uus (1982)
  • Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon lauluja (1983)
  • Laulut kauneimmat (1985)
  • Jaakko Ryhänen (1987)
  • Ilta Volgalla (1989)
  • Syysillan tuuli (1992)
  • Jouluyö, juhlayö (1995)
  • Ystävän laulu (1996)
  • Kesäyö (1996)
  • Tummien metsien taa (2003)
  • Musiikin mestareita: Muistojen laulut (Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi) (2006)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jaakko Ryhänen Suomen Kansallisoopperan esitystietokanta Encore. Viitattu 10.8.2016.
  2. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 778. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 214–217. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  4. a b Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 361. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
  5. Lääkäriystävä huomasi oireet: oopperatähti lavalta sydänleikkaukseen. Aamulehti 20.11.2012.
  6. Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
  7. Jaakko Ryhänen menetti poikansa yllättäen Iltalehti. Viitattu 15.3.2016.
  8. Oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen ura jatkuu sydämen tahtiin Iltalehti. Viitattu 15.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]