Pietarsaaren tykistökoulu

Pietarsaaren tykistökoulu oli Suomen Valkoisen armeijan sisällissodan tarpeisiin perustama tykistökoulutusta antava oppilaitos.

Tykistökoulun perustaminen

Tykistökoulun perustamisajankohtana voitaneen pitää 5. helmikuuta 1918, jolloin everstiluutnantti Nenonen saapui Pietarsaareen Oulun valtauksesta, mukanaan Oulussa perustamansa tykkipatteri, mutta varsinainen koulutoiminta voidaan katsoa alkaneen vasta kun ruotsalainen kapteeni, kreivi Adolf Hamilton saapui Pietarsaareen ja aloitti järjestelmällisen toimintansa. Tykkikalusto saatiin pääosin venäläisten Pohjanlahden rannikolle sijoittamista niin sanotuista asemapattereista, joiden tarkoitus oli alun perin ollut estää vihollisen maihinnousu.^[1]

Tykistökoulussa antoivat opetusta ruotsalaiset upseerit. Koululla oli sen Pietarsaaressa olon aikana olennainen merkitys valkoisten voitolle sisällissodassa. Tykistökoulu toimi kaupungissa helmikuun alusta huhtikuun puoliväliin keväällä 1918.^[2]

Taulukko

Nimi	Päälliköt	Aseet
1 itsenäinen joukko	Jääkäriluutnantti Uuno Poukkula	1 kpl. 87 mm kanuna
1 patteristo	Kapten Ivar Enhörning	2 kpl. 87 mm kanunaa
3 patteristo	Kapten Einar Förberg	2 kpl. 87 mm kanunaa
1 kranatinheitinpatteri	Luutnantti Martin Ekström	4 kpl. kranatinheitintä
1 räjähdyskomanto	Jääkäriluutnantti Paul Emil Påhlson
2 räjähdyskomanto	Luutnantti Orvar Liedholm
2 patteristo	Kapteeni Oscar Palme	2 kpl. 87 mm kanunaa
4 patteristo	Kapteeni Nils Palme	2 kpl. 87 mm kanunaa
5 patteristo	Jääkäriluutnantti Ingvald Pipping	2 kpl. 77 mm kanunaa
6 patteristo	Kapteeni Emil Haeger	2 kpl. 87 mm kanunaa
4 räjähdyskomanto	Luutnantti Sture Appelberg
5 räjähdyskomanto	Jääkärivänrikki Yrjö Takkula

Asevelvollisuuden jälkeen perustettiin uusia patteristoja.

Nimi	Päällikkö	Aseet
1 kenttälennätinosasto	Inssinööri Sten Tennander
2 kenttälennätinosasto	Luutnantti Helmer Larsson
Jääkäridivisioonen esikunta	Jääkärimajuri Lauri Malmberg
3 kenttälennätinosasto	Ingenjör E. von Frenckell
3 jääkäripatteristo	Jääkärikapteeni Aarne Snellman	4 kpl. 87 mm kanunaa
1 jääkäripatteristo	Jääkärikapteeni Torsten Lesch	4 kpl. 122 mm haupitsia
Kenttäesikunta	Majuri Adolf Hamilton
2 jääkäripatteristo	Jääkärikapteeni Jarl Vegelius	4 kpl. 122 mm haupitsia
13 patteristo	Majuri J. Schleutker	2 kpl. 87 mm kanunaa
4 kenttälennätinosasto	Inssinöri S. Weber
14 patteristo	Kapteeni Erik Beskow	2 kpl. 87 mm kanunaa
15 patteristo	Kapteeni Arvid Rhodin	2 kpl. 87 mm kanunaa
20 patteristo	Kapteeni Sidney Stranne	2 kpl. 122 mm haupitsia
21 patteristo	Kapteeni Georg Michaelsson	2 kpl. 122 mm haupitsia
14 patteristo	Luutnantti Johan Hugo Eklund	2 kpl. 122 mm haupitsia
2. raskas patteristo	Kapteeni L. Pohjanheimo	2 kpl. 105 mm kanunaa

Lähteet

↑ Turtola, Martti: Aksel Fredrik Airo. Taipumaton kenraali, s. 38-39. Otava, 1997. ISBN 951-1-13835-9
↑ Tykistökoulu jäänyt vähällä tarkastelulle, Pietarsaaren sanomat^{[vanhentunut linkki]}

Suomen vapaussota I–VIII, toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio, Gummerus Jyväskylä 1930.

Kirjallisuutta

Juhani Vakkuri, Pietarsaaren tykistökoulu : valkoisen armeijan tykistön synty kevättalvella 1918 = Artilleriskolan i Jakobstad : grundandet av den vita arméns artilleri vårvintern 1918, ruotsiksi kääntänyt Christina Wisén]. Julk. Pietarsaaren reserviupseerikerho, 2008. 187 s. ISBN 978-952-92-3295-6
Eric Appelroth, Artilleriskolan i Jakobstad. Kort historik. Jakobstad 1968

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Turtola, Martti: Aksel Fredrik Airo. Taipumaton kenraali, s. 38-39. Otava, 1997. ISBN 951-1-13835-9

[2] Tykistökoulu jäänyt vähällä tarkastelulle, Pietarsaaren sanomat^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]