Adolf Hamilton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreivi Adolf Hamilton

Adolf Ludvig Knut Hamilton (30. lokakuuta 188222. helmikuuta 1919) oli ruotsalainen kreivi ja upseeri. Suomen sisällissodan aikana hän toimi Pietarsaaren tykistökoulun johtajana.[1] Yhdessä V. P. Nenosen kanssa hänellä oli keskeinen rooli Suomen tykistön luomisessa.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamiltonin isä oli kreivi ja poliitikko Hugo Hamilton. Hänen puolisonsa oli Ebba Maria Augusta Mörner af Morland. Ruotsissa Adolf Hamilton oli kapteeni Svean tykistörykmentin (Svea artilleriregemente) reservissä. Helmikuussa 1918 hän matkusti Suomeen ottamaan osaa Suomen sisällissotaan. Hamilton toimi Pietarsaaressa toimineen valkoisten tykistökoulun päällikkönä. Hän osallistui myös Tampereen taisteluun.[3]

Hamilton kuoli keuhkotulehdukseen 36-vuotiaana helmikuussa 1919.[4]

Osallisuus Pietarsaaren tapahtumiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pietarsaaren teloitukset

Adolf Hamiltonin toimiessa Pietarsaaren tykistökoulun päällikkönä paikallinen suojeluskunta järjesti Pietarsaaren kaupunginhotellissa 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta 1918 juhlat kaupunkiin saapuneiden 97 tykistöjääkärin kunniaksi. Ennen juhlien alkua jääkärien edustajat olivat sopineet Adolf Hamiltonin kanssa tykistön tulevasta organisoimisesta.

Juhlien toisena päivänä niiden jatkuessa iltamyöhään humaltuneet osanottajat päättivät aloittaa oikeudenkäynnin kaupungin raatihuoneen putkassa sisällissodan alusta saakka vangittuina olleita kuutta suomenkielisen työväenyhdistyksen johtohenkilöä vastaan. Kun vangit oli haettu hotelliin ja "oikeudenkäyntiä" oltiin aloittamassa, paikalla ollut insinööri, varatuomari ja Vaasan läänin lääninsihteeri Johannes Jääskeläinen esitti vastalauseensa toteamalla, että oikeudenkäynti on vastoin Suomen lakia ja että seurue ei ole sopivassa kunnossa jakamaan oikeutta. Tämän seurauksena Jääskeläinen joutui itse syytettyjen joukkoon. Jääskeläistä ja työväenyhdistyksen johtohenkilöitä syytettiin siitä, että he olivat suunnitelleet tykistökoulun räjäyttämistä.

Yhteensä seitsemän henkilön kuolemantuomion allekirjoitti kreivi Adolf Hamilton, ja se pantiin täytäntöön heti samana yönä. Tuomitut, joita epäiltiin ammuttiin Strengbergin tupakkatehtaan seinää vasten, minkä jälkeen ruumiit vietiin kasaan työväentalon portaiden eteen.[5]

Adolf Hamilton kirjoitti kirjeessä isälleen:

...kauan pelätty tihutyö ammusvarastoani vastaan oli kaikesta päättäen tulossa. Klo 1 kokoontui kenttäoikeus ja klo 3 oli kaikki ohi. En olisi koskaan uskonut, että pystyisin niin kepeällä kädellä allekirjoittamaan ja toteuttamaan elämäni ensimmäiset kuolemantuomiot.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 138. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haapala & Hoppu 2009, 138
  2. fältartilleri (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Uppslagsverket Finland.
  3. Pieni Tietosanakirja (1925), s. 1101 Runeberg.org.
  4. Adolf Hamilton †. Åbo Underrättelser, 27.2.1919, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.10.2021. (ruotsiksi)
  5. a b Cronvall, Marjatta: Pietarsaaren tapaus Suomalaisuuden liitto/Wayback Machine. 22.6.2006. Arkistoitu 22.6.2006. Viitattu 31.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]