Malm (suku, Pietarsaari)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Onko sukulaisuus varmistettu luotettavista lähteistä, vai onko tässä omaa tutkimusta? Karsittava nimiä, jotka on lueteltu vain sukulaisuuden tms. vuoksi. |
Malm oli pietarsaarelainen laivanvarustaja- ja kauppiassuku. Sukua pidettiin aikoinaan Suomen rikkaimpana.[1] Malmien suku sammui vuonna 1898 viimeisen miespuolisen jäsenen Otto Malmin kuollessa. Osa omaisuudesta on siirtynyt perintönä Donner-suvulle.[lähde? ]
Zacharias Topelius kuvaa novellissaan Kulta-aave (Det gyllene spöket, 1857) Strengbergin ja Malmin sukujen ja kauppahuoneiden kilpailua.[2]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niclas Malm (1724–1785), pietarsaarelainen kauppias ja laivanvarustaja, tunnettiin myös nimellä ”Suur-Malm” (Stor-Malmen). Nai kauppias Matts Nymanin tyttären ja muutti syksyllä 1749 Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen. Sai porvarisoikeudet vuonna 1754. Edusti Pietarsaarta, Uuttakaarlepyytä ja Raahea vuosien 1769–1770 valtiopäivillä. Varusti tai oli osakkaana 34 aluksessa, omisti mm. neljäsosan Jakobstads Wapenista.
- Maria Malm (o.s. Nyman, 1726–1803), kauppias ja laivanvarustaja, Niclas Malmin puoliso
- Anna Catharina Malm (1762–1833), Niclaksen ja Marian tytär, laivanvarustaja Adolph Lindskogin (1751–1836) puoliso
- Johan Malm (1751–1804), pietarsaarelainen kauppias ja laivanvarustaja, Niclaksen ja Marian poika, valtiopäivämies vuoden 1789 valtiopäivillä[3]
- Anna Maria Malm (1782–1834), Johan Malmin tytär, Johan Ludvig Runebergin äiti[4]
- Pehr Malm (1768–1827), pietarsaarelainen kauppias ja laivanvarustaja, Niclaksen ja Marian poika. Isännöi keisari Aleksanteri I:tä hänen Suomen kiertomatkallaan 1819.[5] Ajautui 1820-luvulla konkurssiin.
- Peter Malm (1800–1868), pietarsaarelainen kauppias ja laivanvarustaja, Pehrin poika, raatimies 1828–1832, kauppaneuvos 1836 sekä valtiopäivämies 1863 ja 1867. Vuonna 1840 hänen laivastonsa oli vetoisuudeltaan Suomen suurin. Omisti mm. parkki Herculeksen, joka ensimmäisenä suomalaisena aluksena purjehti maailman ympäri (1844–1847).[6]
- Hilda Rosina Louise Malm (1834–1884), Peterin tytär, Anders Donner nuoremman (1823–1858) ja Otto Donnerin (1835–1909) puoliso
- Amelie Constance Malm (1836–1903), Peterin tytär, Alexander Donnerin (1827–1892) puoliso
- Otto August Malm (1838–1898), Peterin poika, Malmin kauppahuoneen johtaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Roosien ja Malmien aika (Arkistoitu – Internet Archive)
- Malmin kauppahuoneen historia[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pietarsaari 2000 vuoden aikana[vanhentunut linkki]
- ↑ Heikki Impiwaara: Vanha jupakka miljoonista (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan Malm. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Ilmari Wirkkala: J. L. Runebergin äidin polveutuminen Vetelin Torppa-suvusta (Arkistoitu – Internet Archive) – Genos 32(1961), s. 83
- ↑ Aleksanteri I Roosien vieraana (Arkistoitu – Internet Archive) - Roosien ja Malmien aika (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kauppaneuvos Peter Malm (1800–1868). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.