Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa.
Brasilian keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saksan keisari Vilhelm II 25. heinäkuuta-26. heinäkuuta 1905 Koivisto, Virolahti. Vilhelm II ja Venäjän tsaari Nikolai II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sopimusta ei ikinä ratifioitu.[3]
Venäjän keisarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän keisarit kävivät autonomian aikana Suomessa ainakin 81 kertaa. Matkoista 47 oli lomia, joilla viivyttiin yleensä kaksi viikkoa kerrallaan.[4]
Pietari Suuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1710 – Johti Viipurin valtausta suuren Pohjan sodan aikana
- 1713 – Vietti 11. toukokuuta muutaman tunnin valtaamassaan Helsingissä. Kävi kaupungissa uudelleen saman vuoden elokuussa valvomassa Suomen valloitusta.
- 1719 – Ankkuroitui Ledsundiin Lemlantiin Ahvenanmaalla, johti Ruotsiin tehtyjä hyökkäyksiä[5]
Katariina II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Vuoden 1812 Turun tapaaminen
- Katso myös: Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819
- 1803 – [8] Punkaharju[9]
- 1809 – Maaliskuu, Porvoon valtiopäivien avajaiset, heinäkuu, valtiopäivien päättäjäiset[10]
- 1812 – Turku, tapasi Ruotsin kruunuprinssin Kaarle Juhanan.[11]
- 1819 – Laatokan itäpuoli, Salmi, Sortavala, Joensuu, Kuopio, Kajaani, Oulu, Pohjanlahden rannikko (Kokkola)[12], Turku, Tampere, Kangasala, Hattula, Hämeenlinna, Helsinki, Viipuri[13][14][15][16][17][18][19]
Nikolai I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1830 – Helsinki[20]
- 1833 – Keisaripariskunta Nikolai I ja Aleksandra Fjodorovnan saapuvat Helsinkiin höyrylaiva Ischoralla 29. toukokuuta. Tapauksen muistoksi paikalle pystytettiin Keisarinnankivi.
- 1851 - Turku[21]
- 1854 – Helsinki[22]
Aleksanteri II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri II vieraili kruununperillisenä Helsingissä vuosina 1842 ja 1851.[23]
- 1856 – Tampere[14]
- 1863 – Helsinki, 16. syyskuuta,[23] Träskändan kartano, Hämeenlinna, Hattula 30.7.[24][25][19]
- 1876 – Helsinki[10][26]
Aleksanteri III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruununperillinen Alexander vieraili Helsingissä kesäkuussa 1857, saapuen höyryfregeetti Rurikilla.[27]
- 1882 – Helsinki, vuoden 1882 säätyvaltiopäivien avajaiset 24 tammikuuta 1882[28]
- 1885 – Viipuri, Lappeenranta,[6][29] Helsinki
- 1891 – Lappeenranta[6]
Lomamatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri III purjehti säännöllisesti Suomen vesillä keisarillisella huvipurrella. Hän lomaili Suomessa 21 kertaa ja vietti saaristossa 213 lomapäivää.[4] Saattue ankkuroitui usein Turun saaristoon. Vakituinen satamapaikka oli Högsåran Kejsarhamn, jossa Aleksanteri III vieraili yhteensä 14 kertaa.[4] Vuonna 1884 keisari vieraili Riilahden meritaistelun tapahtumapaikalla ja läheisessä Aminoffien Riilahden kartanossa. Vuosien 1888 ja 1894 välillä keisaripari vietti kesiä Langinkosken kalastusmajassa.
Nikolai II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Nikolai II purjehti isänsä tavoin usein Suomen vesillä. Keisariksi tultuaan hän vietti vain yhden päivän Langinkosken keisarillisessa kalamajassa
- 1914 – Virolahdella ensimmäisen maailmansodan puhjetessa[10]
- 1915 – Helsinki, 10. maaliskuuta.[30][31]
Iranin šaahi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iranin šaahi Mohammad Reza Pahlavi ja šaahitar Farah Pahlavi 22.–26. kesäkuuta 1970, Helsinki, Kuopio, Rovaniemi[32]
Japanin keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Japanin keisari Akihito ja keisarinna Michiko, 26.–28. toukokuuta 2000[33]
- kruununprinssi Akihito ja prinsessa Michiko 12. kesäkuuta – 16. kesäkuuta 1985. Helsinki, Heinävesi, Järvenpää, Savonlinna, Punkaharju[34]
- prinssi Hitachi 20. syyskuuta – 23. syyskuuta 1995 Helsinki, Levi, Kittilä[35]
- kruununprinssi Fumihito ja kruununprinsessa Kiko 2. heinäkuuta – 5. heinäkuuta 2019. Helsinki, Turku, Espoo, Fiskars[36]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- E. Nervander: Kejsar Alexander I:s samtliga resor i Finland. Helsingfors 1906.
- Gripenberg, Sebastian: Berättelse om kejsar Aleksanders färd: från Nissilä gästgifveri till staden Kajana. 1828
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jorma & Päivi Tuomi-Nikula: Keisarit kesälomalla Suomessa, s. 236. Venäjän keisarien matkat Suomessa. Atena Kustannus Oy, 2002. ISBN 951-796-287-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ TERVETULOA SUOMALAISELLE SAARELLE - BRASILIAAN (Brasilia/Brasil - Suomi/Finlândia / Info) Brasilia / Brasil. Brasilia/Brasil - Suomi/Finlândia. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Ensimmäiset eteläamerikkalaiset Suomessa (Brasilian keisari ensimmäisiä vierailijoita) Maahanmuuton historiaa. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.5.2017. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 70. Koiviston sopimus allekirjoitetaan. Jyväskylä . Helsinki: Gummerus.
- ↑ a b c Saarten salat – Venäjän tsaarit lomailivat usein saaristossa[vanhentunut linkki] – Helsingin Sanomat, 4.6.2003 "Meno & Paluu"
- ↑ Matts Dreijer: Ålands bebyggelse i Ord och Bild. Käännös englannin kiellelle, Hjördis Sundblom, 1992. , 1963. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.12.2008). (englanniksi)
- ↑ a b c Keisarillisia matkoja kaakkois-Suomessa
- ↑ ESR-tietopalvelu – projektin S80860 loppuraportti
- ↑ Keisarin vierailu Joutsenossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia
- ↑ a b c Keisareittemme jäljillä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Panu Pulma: Pien-Ruotsin ulkopolitiikka puntarissa. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF (Arkistoitu – Internet Archive))
- ↑ KEISARI ALEKSANTERI I:N VIERAILU[vanhentunut linkki]
- ↑ Aleksanteri I Roosien vieraana (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Keisarivierailut vauhdittivat Tampereen kasvuun (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KEISARIN KUOPIO (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KARJALAN MEREN ÄÄRELLÄ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keisari Aleksanteri I:n vierailu Kainuussa 1819[vanhentunut linkki]
- ↑ Keisarinmänty on yli 400 vuotta vanha Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset. 17.5.2016. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Juha: Tarinoita Hattulasta 6: Keisari kylässä Hattulaan.fi. 23.3.2020. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Matti (Matts) Heikinpoika Pätsi eli Jurvanen
- ↑ Keisari vierailee Turussa. Suometar, 30.9.1851, 5. vsk, nro 39, s. 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2009.
- ↑ Peilisali (kuva 2)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Keisarin aikaan Tikkurilan vanhalla asemalla
- ↑ Teatteriesitys lapsille ja maaherran vastaanotto 3.8. – Keisari Aleksanteri II ja J. V. Snellman lääninhallituksessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Keisarinmänty on Suomen paksuin petäjä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Waltiopäiwiä awattaessa, Waltiosalissa Keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Syyskuun 18 päiwänä 1863.
- ↑ Helsingfors d. 25 juni. Åbo Tidningar, 30.06.1857, nro 50, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Puhe Suomenmaan Säädyille. Keski-Suomi, 28.01.1882, nro 8, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ 120 vuotta kansallispukuja Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tsaari Nikolai II Helsingissä 1915 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915
- ↑ Iranin shaahin vierailu Suomessa 9170 Ylen elävä arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen tasavallan presidentti: Japanin keisari vierailee Suomessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Vuosi 85, s. 138. Japanin kruununprinssi vierailulla Suomessa. Helsinki: KG Bertmark Kustannus Oy.
- ↑ Vuosi 95, s. 138. Keisarillinen vierailu Suomessa. Helsinki: KG Bertmark Kustannus Oy.
- ↑ Japanin kruununprinssipari vierailee Suomessa Presidentti. 25.6.2019. Viitattu 3.9.2021.