Siirry sisältöön

Porvoon valtiopäivät

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Porvoon maapäivät)

Porvoon valtiopäivät 1809
Kesto 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809[1]
Aatelissääty Robert Wilhelm De Geer, Porvoon raatihuone
Pappissääty Jakob Tengström, Porvoon kymnaasi
Porvarissääty Kristian Trapp, Porvoon raatihuone
Talonpoikaissääty Pehr Klockars, Orrhjelmin talo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö Suomen itsehallinnon perustaminen
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).
Suomen vaakuna Porvoon valtiopäivillä käytetystä keisari Aleksanteri I:n valtaistuimen katoksesta.[2][3]
Aleksanteri I:n pronssinen muotokuvapatsas Porvoon tuomiokirkossa, lahjoittajat G. L. Söderström ja F. A. Eklöf. teos. Walter Runeberg.[4][5]

Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät (ruots. Borgå lantdag, ven. Боргоский сейм) olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty[6] Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä,[7] mutta Venäjän osalta voitettuselvennä. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja siitä, oliko Porvoossa kyseessä Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin kahdeksan itäistä maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin vallan alle. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.

Porvoon valtiopäivät oli kutsuttu koolle 22. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta), ja ne päätettiin 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1809.[8][9][10]

Porvoon valtiopäivien kokoontumiskutsu Suomen säädyille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Käskykirje Porvoon valtiopäivistä

Keisari Aleksanteri I antoi käskykirjeen Porvoon valtiopäivien järjestämisestä Pietarissa Suomen lähetyskunnan esityksestä ja kenraalikuvernööri Georg Magnus Sprengtportenin allekirjoituksella vahvistettuna 1. helmikuuta (Jul: 20. tammikuuta) 1809.[11][12]

  • Kokoontumiskutsun etusivu.[11]
    Kokoontumiskutsun etusivu.[11]
  • Kokoontumiskutsun sisäsivu.[12]
    Kokoontumiskutsun sisäsivu.[12]

Valtiopäivien valmistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari Aleksanteri I:lle Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoi kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.[13] Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.[14]

Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että Suomen sota oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli syttynyt tuhoisa tulipalo marraskuussa 1808, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidettiin avajaiset.[15] Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia.[15] Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa.[15] Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa[15] ja talonpoikaissääty laamanni Anders Fabian Orraeuksen talossa.[16]

Valtiopäivien tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari määräsi säädyt kokoontumaan maaliskuussa 1809 Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti ”Suomen kansakuntien joukkoon”.[17] Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustraditionlähde?.

Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa,[17] eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikainen lainsäädäntö, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto.

Valtiopäivät vahvistivat keisarin esitykset Suomen hallinnosta. Suomen sotalaitos pysyi entisellään, rahaksi tuli venäläinen hopearupla, Suomesta kerätyt verotulot käytettäisiin ”maan parhaaksi”. Säädyt asettivat ehdokkaansa ensimmäiseen Suomen hallituskonseljiin.[17] Suomen hallituskonseljin 1816 tehtyjen uudistusten yhteydessä säätyeduskuntalaitoksen nimi muutettiin 9 (21) helmikuuta 1816 Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi [18]

Valiokunnat ja komiteat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät (Valiokunnat)

Porvoon valtiopäivillä 30. maaliskuuta perustettiin valiokuntalaitos jonka ensimmäiset valiokunnat jotka olivat siviili- ja talousvaliokunta, sekä vähän myöhemmin perustettu raha- asianvaliokunta.[19][20] Valtiopäivien ajaksi perustettuihin valiokuntiin valittiin pysyvät puheenjohtajat, siviili- ja talousvaliokuntaan R. J. Rehbinder[19][21] ja raha- asianvaliokuntaan C. E. Mannerheim.[19][21]

Valiokunnissa jäsenet tekivät esityksiä ja anomuksia, jotka koskivat esimerkiksi sodan aiheuttamien vahinkojen korjaamista, hallinnon tehostamista, ruotsin kielen asemaa, pappispulan ratkaisemista, koululaitoksen kehittämistä ja lääkintätoimen parantamista.[22]

Valtiopäivillä perustetut valiokunnat
valiokunta perustettu puheenjohtajat jäsenet
Siviili- ja talousvaliokunta 30.3.1809 – Reinhold Johan Rehbinder 15
Raha-asianvaliokunta jälk. 30.3.1809 – Carl Erik Mannerheim 15

Porvoon valtiopäivillä 29. maaliskuuta[23] perustettiin keisarin määräyksellä, kuudesta pysyvistä jäsenestä koostunut konseljikomitea,[24][25][26] jonka puheenjohtajana toimi Jakob Tengström.[25][27]

Konseljikomitean tehtävänä oli laatia ohjesääntö Suomen suuriruhtinaskunnan maakunnallisesta konseljilaitoksesta,[28] sekä tämän alaisuuteen perustettavista talous- ja oikeusosastosta, sekä antaa esitys talous- ja oikeusosaston ensimmäisen kauden hallitusjäsenistä.[29][30][31][32][23][33]

Valtiopäivillä perustetut komiteat
komitea toimiaika puheenjohtajat jäsenet
Konseljikomitea 29.3.1809 –19.7.1809 Jakob Tengström 6

Valtiopäivillä käsitellyt esitykset ja ratkaisupäivät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
esitys ensiesitys lisätieto esityksen käsitellyt ratkaisupäivä vahvistettu lisätieto
Konstituutiosta neuvottelukunta[34] konstituution vahvistaminen valtiopäiville esityksen allekirjoittaja keisari 15. (27) maaliskuuta 1809 valtiopäivillä asiakirjan vakuuttaminen Porvoon tuomiokirkossa 17. (29) maaliskuuta 1809
Oikeuskanslerin viran perustamiseksi[35][36] valtiopäivillä valtiopäivien aateliskokous[35] 18. (30) kesäkuuta 1809[35] valtiopäivillä
Hallituskoneljista[37] neuvottelukunta[38][39] ohjesäännön laadinta ja vahvistaminen valtiopäiville valtiopäivien konseljikomitea 6. (18) elokuuta 1809 Pietarhovi
Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contorista neuvottelukunta[38][39] ohjesäännön laadinta ja vahvistaminen valtiopäiville valtiopäivien raha-asianvaliokunta 30. marraskuuta (12. joulukuuta) 1811 Pietarhovi ohjesääntö siirretty viimeisteltäväksi, sekä ratkaistavaksi hallituskonseljiin
Tulli- ja valtiorajaa koskevat esitykset neuvottelukunta päätökset jäi odottamaan sodan päättymistä (ns. pöytääminen) Haminan rauhasta neuvottelevat osapuolet 5. (17) syyskuuta 1809 Hamina

Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Seuraavan kerran valtiopäivät kokoontuivat vasta Aleksanteri II:n kutsuttua Suomen säädyt Helsingin valtiopäiville vuonna 1863. Pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään nimillä ”valtioyö” ja ”virkavaltaisuuden aika”. Suomen suuriruhtinaskunnan juoksevat asiat hoidettiin virkamiesten voimin senaatin johdolla.[40]

Tapahtumien kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa päivämäärät on merkitty sekä Venäjällä vielä silloin noudatetun juliaanisen kalenterin että (suluissa) Suomessa jo aikaisemmin käyttöön otetun (ja nykyisinkin käytössä olevan) gregoriaanisen kalenterin mukaisesti.

viikonpäivä päivä tapahtuma
keskiviikko 10. (22) maaliskuuta säätyjen oli valtiopäiväkutsun mukaan määrä kokoontua Porvooseen.[8]
lauantai 13. (25) maaliskuuta valtiopäivämiesten valtakirjat tarkastettiin Adolf Tandefeltin toimesta ja keisarilliset airuet kuuluttivat valtiopäivät alkaneeksi (utblåsning) ja säädyt aloittivat toimintansa.[41][42]
maanantai 15. (27) maaliskuuta keisari Aleksanteri I saapui Porvooseen, jossa allekirjoitti hallitsijanvakuutuksena tunnetun asiakirjan.[43][44][45][46]
tiistai 16. (28) maaliskuuta avajaisjumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkossa ja avajaiset Porvoon kymnaasin yläsalissa, jossa valtiopäivätanssiaiset.[43]
keskiviikko 17. (29) maaliskuuta hallitsijan hyllning- tilaisuus, (ns. konstituution vahvistaminen) Porvoon tuomiokirkossa (säätyjen uskollisuudenvalat ja keisarin hallitsijanvakuutus).[43]
torstai 18. (30) maaliskuuta alkoi varsinainen valtiopäivätyö, jolloin perustettiin Siviili- ja talousvaliokunta.[19][21]
tiistai 6. (18) heinäkuuta keisari saapui Porvooseen, valtiopäivätanssiaiset kymnaasin yläsalissa.
keskiviikko 7. (19) heinäkuuta valtiopäivien päättäjäisjumalanpalvelus tuomiokirkossa ja päättäjäiset kymnaasin yläsalissa.

Lähteet:[47][48][49]

Hallitsijanvakuutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Porvoon valtiopäivien hallitsijanvakuutus
Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus, maaliskuu 1809.

»Me Alexander I... Suuri Ruhtinas Suomen maasa... : Wakutus-Kirja... Annettu Borgåsa sinä 15/27 päiwänä Maaliskuusa 1809.»

(ME ALEXANDER I., Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan. Suuri Ruhtinas Suomen maasa Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olem-

ma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustus- lait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruh- tinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nautinneet: Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättämänä heidän täydellisä woimasansa. Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päiwänä Maalis- Kuusa 1809.

Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitetu

ALEXANDER.)

Osallistujat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin säätytalon päätykolmio on pronssinen muistomerkki Porvoon valtiopäivistä 1809. Veistosryhmän keskiosa, Aleksanteri I ja säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.[50]
Pääartikkelit: Luettelo Porvoon valtiopäivien aatelissäädyn valtiopäivämiehistä, Luettelo Porvoon valtiopäivien pappissäädyn valtiopäivämiehistä, Luettelo Porvoon valtiopäivien porvarissäädyn valtiopäivämiehistä ja Luettelo Porvoon valtiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehistä

Aleksanteri I:n seurueeseen kuuluivat valtiosihteeri Mihail Speranski, ulkoministeri Nikolai Rumjantsev, sotaministeri Aleksei Araktšejev ja keisarin ykstyisneuvos ja hovimarsalkka Nikolai Tolstoi.[59][60][61]

Valtiopäiville osallistui eri säädyistä edustajia seuraavasti:[62]

Suomalaisen aatelin 205 suvusta 130 jäi pois kustannusten tai varovaisuuden takia. 60 aateliston edustajaa ei osallistunut avajaisiin, mutta tuli myöhemmin paikalle. Porvariston edustajista suurin osa oli kauppiaita.[63]

Seuraelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avajaispäivän iltana järjestettiin suurelliset tanssiaiset, joihin keisari saapui kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisiin osallistui myös maaherran 18-vuotias tytär Ulrika Möllersvärd, joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion. Kohtaamisesta tehtiin pilkkalauluja.[64] Mika Waltari on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n oletettua suhdetta romaanissaan Tanssi yli hautojen, josta tehtiin elokuva vuonna 1950.[65]

Myöhempiä tulkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
R. W. Ekmanin historiamaalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset (1858).

Suomalaiset tulkitsivat keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan kaksipuoliseksi valtioteoksi, jonkinlaiseksi valtiosopimukseksi, jota kumpikaan osapuoli, Suomen kansa ja keisari, ei voinut yksipuolisesti sanoa irti. Venäläisetkään eivät kiistäneet Suomen valtiollista statusta ennen 1800-luvun loppua. Heidän tulkintansa lähti siitä, ettei keisari ollut voinut luvata suomalaisille sellaista asemaa, joka olisi ollut vastoin hänen itsevaltiuttaan.[66]

Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.[66] Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.[67] Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.[66]

Professori Osmo Jussilan mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat niin sanotun ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.[68] Jussila on myös huomauttanut, että ranskankielisessä Porvoon valtiopäivien julistuksessa todettiin, että ”tästä lähtien Suomi on sijoitettu kansakuntien joukkoon (ransk. désormais la Finlande est placée au rang des nations)". Jostain syystä ilmaisu käännettiin suomalaisissa historiallisissa teoksissa sanoilla ”koroitettu kansakuntien joukkoon”.[69][70]

Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi Leo Mechelinin mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden personaaliunioni, mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.[71]

Nimitys ”valtiopäivät” on vakiintunut, mutta jotkut historiantutkijat puhuvat ”maapäivistä”, joka on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä ”Borgå lantdag”.[72] On myös huomautettu, ettei ruotsinkielistä parlamenttia tavallisesti tarkoittavaa sanaa ”riksdag”, valtiopäivät tai valtakunnanpäivät, voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan.[73]

Aki Rasilainen katsoo teoksessaan Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia (Warelia, 2024), että perinteinen käsitys autonomiasta pätee. Erityisesti Osmo Jussila edusti kantaa, että kyseessä oli maapäivät, ja Rasilainen osoittaa Jussilan argumenteissa puutteita. Jussila on hänen mukaansa vääristellyt yhtä sitaattia ja irrottanut sitaatteja kontekstistaan ja siis Rasilaisen mukaan siten syyllistynyt tiedevilppiin.[74]

Valtiopäivät taiteessa ja merkkipäiväteoksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistomitalissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809, Emil Wikströmin veistos (1903) Säätytalon päätykolmiossa.

Maalauksissa ja veistoksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaustaiteen luonnoskuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postimerkkitaiteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmissä muisto- ja erikoisrahoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvoon valtiopäivien 150-vuotispostimerkki vuodelta 1959.[82]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon valtiopäivien juhla- ja kokouspaikat

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Osmo Jussila, (2004): Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917. ISBN 951-0-29500-0.
  • Jutikkala, Eino – Pirinen, Kauko (2002): Suomen historia. ISBN 951-0-27217-5.
  • Klinge, Matti (1997): Keisarin Suomi. ISBN 951-50-0682-1.
  • Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): ”Taistelu autonomiasta”, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, s. 45–94. (Timo Soikkasen artikkeli aiheesta) Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0
  • Tandefelt, Henrika: Porvoo 1809: juhlamenoja ja tanssiaisia. (suomennos Jussi T. Lappalainen) SKS, 2009. ISBN 978-952-222-077-6
  • Zetterberg, Seppo (2003): Suomen sota. Teoksessa Zetterberg, S. (toim.), Suomen historian pikkujättiläinen, s. 361–372. ISBN 951-0-27365-1.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat (Arkistoitu – Internet Archive) Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
  2. ↑ Suomen vaakuna 1809 finna.fi.
  3. ↑ 1933 Jääkäri-invaliidi, s. 80 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.8.2024.
  4. ↑ 1909 Helsingin kuvalehti : kuvallinen aikakauslehti no 5, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  5. ↑ 18.9.1909 Helsingin Kaiku no 37, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  6. ↑ Rinta-aho, Harri; Niemi, Marjaana; Siltala-Keinänen, Päivi & Lehtonen, Olli: Historian Tuulet 7, s. 9. Otava, 2004.
  7. ↑ Porvoon valtiopäivät 25.3.-19.7.1809 | Eduskunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto. Arkistoitu 4.1.2009. Viitattu 11.8.2025.
  8. ↑ a b c d 1933 Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906. I,..., s. 66 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Valtiopäivien alkutoimet, Säädyt olivat kutsutut koolle Porvoon kaupunkiin maaliskuun 22 päiväksi.” Viitattu 21.3.2025.
  9. ↑ Schulman, Hugo: Striden om Finland 1808-1809 (s. 378) runeberg.org. 1909. Viitattu 25.8.2024. (ruotsiksi)
  10. ↑ Alex Snellman: Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat Suomen Museo 2007, s. 67. Merkkivuosi 1809 -sivusto. 1809.fi. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 10.5.2024.
  11. ↑ a b Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto Astia. Viitattu 17.2.2025.
  12. ↑ a b Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto Astia. Viitattu 17.2.2025.
  13. ↑ Syrjö, Veli-Matti: Sprengtporten, Georg Magnus (1740–1819) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.11.2015.
  14. ↑ Valtiopäivien tapahtumia Porvoon kaupunki. Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 9.11.2015.
  15. ↑ a b c d Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat ja -paikat Eduskunta. Viitattu 29.8.2024.
  16. ↑ 29.3.1909 Uusimaa no 36, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Laamanni Orreliuksen talo jossa talonpoikaissääty kokoontui” Viitattu 28.8.2024.
  17. ↑ a b c Forsman J. et al. (toim.): ”Porvoon valtiopäivät”, Pieni Tietosanakirja, s. 907. Otava, 1925–1928. Runeberg.org Viitattu 8.11.2015.
  18. ↑ 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.3.2025.
  19. ↑ a b c d 12.6.1906 Viikon Kuvat no 22-23, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.3.2025.
  20. ↑ 1933 Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906. I,..., s. 68 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.3.2025.
  21. ↑ a b c 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.3.2025.
  22. ↑ Valtiopäiväesitykset 1809 Kansakuntaa rakentamaan. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 21.11.2015.
  23. ↑ a b 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 153 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  24. ↑ 22.2.1916 Aamulehti no 43, s. 2 (Suomen senaatti. 100-vuotismuisto) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  25. ↑ a b 6.10.1909 Wiipuri no 114 (3-päiv. painos), s. 1 (Suomen senaatti) digi.kansalliskirjasto.fi. ”29. p. oli keisari asettanut komitean” Viitattu 12.6.2025.
  26. ↑ Porvoon valtiopäivät 1809 (Mitä asioita valtiopäivillä käsiteltiin?) Arkistojen Portti. Arkistoitu 31.12.2024. ”Hallituskonseljia koskenut esitys sen sijaan jäi odottamaan asiaa valmistelleen komitean ehdotusta, joka käsiteltiin ja ratkaistiin lopullisesti vasta heinäkuussa 1809.” Viitattu 12.6.2025.
  27. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 165 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  28. ↑ 23.12.1911 Wiipuri no 298, s. 9 (Keisarilliset julistuskirjat) digi.kansalliskirjasto.fi. ”6. Tämän johdosta on Suomen konseljin Walittava ja määrättävä erityinen komitea ja, warustettuaan sen asianomaisella ohjesäännöllä” Viitattu 12.6.2025.
  29. ↑ Suomen hallinto agricolaverkko.fi. Viitattu 12.6.2025.
  30. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 445 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  31. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 173 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  32. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 166 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2025.
  33. ↑ Kansaliatoimituskunnasta ministeriöksi, Sisäministeriön vaiheita 1809-2009 (pdf) julkaisut.valtioneuvosto.fi. Viitattu 18.6.2025.
  34. ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 193 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  35. ↑ a b c 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 167 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  36. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  37. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 169 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  38. ↑ a b 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 194 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  39. ↑ a b 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.7.2025.
  40. ↑ Valtioyö päättyy Nuorten Eduskunta. Arkistoitu 25.11.2015. Viitattu 8.11.2015.
  41. ↑ Porvoon valtiopäivät 1809 Arkistojen Portti. Arkistoitu 31.12.2024. Viitattu 24.3.2025.
  42. ↑ a b toukokuuta 1899 Edistys no 5, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.3.2025.
  43. ↑ a b c 3.4.1909 Jokamiehen viikkolehti no 14, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  44. ↑ 28.3.1909 Aamulehti no 72, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  45. ↑ joulukuuta 1906 Kaiun joululehti, s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  46. ↑ 28.3.1909 Karjala no 72, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  47. ↑ 28.3.1909 Aamulehti no 72, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  48. ↑ 1.4.1899 Nuori Karjala no 6, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  49. ↑ joulukuuta 1916 Kotoa ja kaukaa no 7-9, s. 69 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  50. ↑ joulukuuta 1899 Kyläkirjaston Kuvalehti no Joulurauha, s. 13 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.2.2025.
  51. ↑ 28.3.1909 Helsingin Sanomat no 72, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  52. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 135 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  53. ↑ 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  54. ↑ 1913 Historiallinen lukukirja : Suomen historia eläm..., s. 200 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  55. ↑ Matthias Calonius - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 22.3.2025.
  56. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 26.3.2025.
  57. ↑ a b c 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 184 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  58. ↑ 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  59. ↑ Zetterberg, Seppo & Pulma, Panu: Autonominen suuriruhtinaskunta, s. 370. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  60. ↑ a b c Finna.fi Kansallisarkiston kuva-arkisto, sisällön kuvaus: piirros R. W. Ekmanin maalauksen v:lta 1858 mukaan. (Porvoon maapäivät, hallitsijavakuutus tuomiokirkossa 29.3.1809) finna.fi.
  61. ↑ Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat 1809.fi. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 10.8.2025.
  62. ↑ 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.8.2025.
  63. ↑ Säätyjen jäsenet Merkkivuosi 1809. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 9.11.2015.
  64. ↑ Valtiopäivätanssiaiset Porvoon kaupunki. Arkistoitu 3.12.2015. Viitattu 10.11.2015.
  65. ↑ Tanssi yli hautojen Elonet. Viitattu 10.11.2015
  66. ↑ a b c Nygård, Toivo: Suomalaisuuden historian kiinnekohtia Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa. 1999. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.11.2015.
  67. ↑ Kuinka Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon… Internetix. Otavan opisto. Viitattu 21.11.2015.
  68. ↑ Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? Poliittisen historian valintakoe – arvosteluperusteet. 2013. Viitattu 21.11.2015.
  69. ↑ Osmo Jussila: Suomen historian suuret myytit, 2007.lähde tarkemmin?
  70. ↑ Zetterberg et al., Suomen historian pikkujättiläinen, 2003.lähde tarkemmin?
  71. ↑ Jussila 2004
  72. ↑ Porvoon valtiopäivät Porvoon kaupunki. Arkistoitu 4.12.2015. Viitattu 13.7.2015.
  73. ↑ Tieto-Finlandia: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 vei voiton Suomen Kuvalehti. 2009. Viitattu 21.11.2015.
  74. ↑ Artemis Kelosaari, Kansallisromantikot ­olivat oikeassa: Suomi nousi kansakunnaksi, Suomen Kuvalehti 15.8.2024
  75. ↑ joulukuuta 1899 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  76. ↑ joulukuuta 1903 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  77. ↑ 28.3.1909 Helsingin Sanomat no 72, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  78. ↑ Ekman, R. W., alkuperäisen kuvan tekijä ; Liewendal, Frans Oskar, painaja: Porvoon maapäivät, hallitsijavakuutus tuomiokirkossa 29. 3. 1809 finna.fi.
  79. ↑ Uusissa postimerkeissä esitellään Suomen historiaa, luontoa ja lapsia Yle Uutiset. 22.1.2009. Viitattu 15.4.2024.
  80. ↑ Markkula, Hannes: Porvoon valtiopäivistä julkaistaan näyttävä postimerkkiarkki Ilta-Sanomat. 22.12.2008. Viitattu 15.4.2024.
  81. ↑ Porvoon tuomiokirkko lyödään kahden euron kolikkoon Yle Uutiset. 5.8.2009. Viitattu 3.5.2024.
  82. ↑ Porvoon valtiopäivät FDC vmtstamps.com. Viitattu 25.3.2025.
  83. ↑ Keisarin valtaistuin - Digitaalinen kokoelma Suomen kansallismuseo. 30.12.2020. Viitattu 2.5.2024.
  84. ↑ Porvoon kokous agricolaverkko.fi. Viitattu 22.3.2025.
  85. ↑ tammikuuta 1906 Kyläkirjaston Kuvalehti no 1, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Julistus Suomen entisen uskonnon ja perustuslakien vahvistamisesta
Edeltäjä:
Ruotsin säätyvaltiopäivät

(ruotsin valtakausi)

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

(venäjän valtakausi)
1809

Seuraaja:
Säätyvaltiopäivät 1863
Suomen sota
TaistelutAhvenanmaan kansannousu • Ahvenanmaan valtaus • Alavuden taistelu • Aron kahakka • Gotlannin miehitys • Helsinginrannan maihinnousu • Hörneforsin taistelu • Jauhiaisen salmen taistelu • Juuttaan taistelu • Jynkän taistelu • Kalmalahden taistelu • Kanttin kapina • Karstulan taistelu • Kauhajoen kapina • Kauhajoen taistelu • Kokkonevan taistelu • Koljonvirran taistelu • Kuopion valtaus • Lapuan taistelu • Lemun taistelu • Lintulahden taistelu • Nummijärven taistelu • Oravaisten taistelu • Palvan meritaistelu • Parjakannevan taistelu • Pitsundin taistelu • Pulkkilan taistelu • Pyhäjoen taistelu • Pälkjärven taistelu • Revonlahden taistelu • Rothin ja Spoofin sissiretki • Ruonan taistelu • Samelinlakson taistelu • Sandön taistelu • Siikajoen taistelu • Svartholman piiritys • Toivalan taistelu • Uumajan valtaus • Vaasan taistelu • Venäläiskivi • Viaporin piiritys • Vornan taistelu
MuutaHaminan rauha • Kainuun sopimus • kansannousut • Lohtajan aselepo • Olkijoen aselepo • Ruotsin vallankaappaus 1809 • Suomen lähetyskunta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Porvoon_valtiopäivät&oldid=23684998”