Siirry sisältöön

Ernst Gustaf von Willebrand

Wikipediasta
Ernst Gustaf von Willebrand
Ernst Gustaf von Willebrand
Ernst Gustaf von Willebrand
Valtiopäivämies Suomi
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Maaherra
Turun ja Porin läänin maaherra 1790–1806.
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1751
Karuna, Pihloinen, Vehmaa, Ruotsin valtakunta
Kuollut25. kesäkuuta 1809 (57 vuotta)
Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1751– , Suomi 1809–
Ammatti maaherra, valtiosihteeri
Vanhemmat Ernst Gustaf von Willebrand
Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila
Puoliso Vendla Gustava von Wright
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo kenraalimajuri
Taistelut ja sodat Venäjän keisarikunta taistellut venäläisten rinnalla ruotsalaisia vastaan Suomen sodassa 1808–1809.
Kunniamerkit Pyhän Annan ritarikunta I lk. ritarimerkki

Ernst Gustaf von Willebrand (19. elokuuta 1751 Karuna – 25. kesäkuuta 1809 Turku)[1][2][3] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunnan puheenjohtaja sekä valtiosihteeri.[4][5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[1][6]

Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon Jokioisten verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin.[1] Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[7][8][9][10] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[1] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[11]

Von Willebrandin vanhemmat olivat Ernst Gustaf von Willebrand ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila. Hänen puolisonsa oli Vendla Gustava von Wright. Heillä oli kahdeksan lasta.

Von Willebrand on haudattu Jokioisten kartanon puistoon.[12]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatelisarvo

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Salmela, Alpo: Mitä Missä Milloin 1952, s. 226. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  2. ↑ Ernst Gustaf von Willebrand: Genealogics genealogics.org. Viitattu 7.1.2023.
  3. ↑ Gabriel Anrep: 610 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 4. Skytte af Duderhoff - Östner, jemte tillägg, rättelser och slutord) runeberg.org. Viitattu 7.1.2023. (ruotsiksi)
  4. ↑ 1914 Från samhällslifvet i Åbo 1809-1827 : kultur- o..., s. 49 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
  5. ↑ Willebrand, Ernst Gustaf von www.finna.fi. Viitattu 4.5.2024.
  6. ↑ Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 7.1.2023.
  7. ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  8. ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9, s. 1563.
  9. ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 176 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.11.2025.
  10. ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 256 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.11.2025.
  11. ↑ Willebrand, Ernst Gustaf von (1751–1809) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  12. ↑ 25.1.1930 Suomen Kuvalehti no 4, s. 14 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
  13. ↑ Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) (s.156) Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto. Viitattu 22.10.2022.
  14. ↑ Willebrand Ernst Gustaf von :: Elämäkerrat :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 7.1.2023.
  15. ↑ a b Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 25.1.2023.
  16. ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
  17. ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
  18. ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • E. Aaltonen, 1931. Jokioinen 1631–1931. Juhlajulkaisu. (uusi painos: Forssan kustannus,1985)
Edeltäjä:
Joakim von Glan 		Turun ja Porin läänin maaherra
1790–1806 		Seuraaja:
Olof Wibelius
Suomen lähetyskunnan jäsenet 1808–1809

AatelistoCarl Erik Mannerheim (puheenjohtaja) • Karl Fredrik Rotkirch (sihteeri) • Ernst Gustaf von Willebrand (kenraalimajuri) • Petter Silfverskiöld (sotaneuvos) • Carl Arvid Krabbe (asessori)
PapistoFredrik Lebell • Ivar Wallenius • Nils Johansson Aejmelaeus • Matthias Castrén
PorvaritJean Gabriel Tjaeder • Eric Borgström • Jonas Carlstedt • Johan Linderth • Carl Hultman • Herman Höckert • Carl Magnus Engman
TalonpoikaistoBengt (Pentti) Laurikainen • Kustaa Cavén • Jahvetti Kaitala • Pehr Klockars • Matti Pikkarainen
ylimääräiset jäsenet:
Turun hovioikeusRobert Henrik Rehbinder (hovioikeuden asessori)
Turun akatemiaGabriel Erik Haartman (akatemian lääketieteen professori ja entinen rehtori)
Kenraali ja poliitikkoGeorg Magnus Sprengtporten (hallituskomitean jäsen ja ensimmäinen Suomen kenraalikuvernööri)

Suomen lähetyskunnan vaalit • Suomen lähetyskunnan edustajat • Suomen lähetyskunta • Suomen lähetyskunnan muistiot • Suomen lähetyskunnan audienssi • Keisarin neuvottelukunta • Porvoon valtiopäivät

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ernst_Gustaf_von_Willebrand&oldid=23674445”