Luettelo Porvoon valtiopäivien porvarissäädyn valtiopäivämiehistä
Porvoon valtiopäivien porvarissäädyn valtiopäivämiehet oli valittu valtiopäiville 1809 edustamaan eri kaupunkeja niin, että vain Turulla oli kaksi edustajaa.
Porvarissäädyllä oli valtiopäivillä 19 edustajaa, papistolla 8, talonpoikaissäädyllä 30 ja aatelistolla 75 edustajaa. Porvarissäädyn edustajat olivat seuraavat:[1][2]
- Kauppias Kristian Trapp, Turku, säädyn puhemies
- Nahkuripäällysmies (tehtailija) Samuel Gottschick, Turku
- Kauppias Jacob Holmstén, Loviisa
- Kauppias ja Suomen lähetyskunnan jäsen Eric Borgström, Helsinki
- Raatimies ja Suomen lähetyskunnan jäsen Carl Magnus Engman, Oulu (myös Kajaani)
- Raatimies ja Suomen lähetyskunnan jäsen Herman Höckert, Vaasa
- Kauppias, laivanvarustaja Johan Ascholin, Pori
- Kauppias Fredric Ståhle, Rauma
- Ruukinpatruuna, laivanvarustaja, vuorineuvos Johan Solitander, Porvoo
- Raatimies, laivanvarustaja Pehr Malm, Uusikaarlepyy
- Pormestari Hans Petter Winge, Kokkola (myös Pietarsaari)
- Kauppias Nils Nyman, Uusikaupunki
- Pormestari Fredric Ringbom, Tammisaari
- Asessori Daniel Mattens, Kristiinankaupunki
- Raatimies Jacob Elias Granberg, Hämeenlinna
- Kauppias Henric Sovelius, Raahe
- Järjestysmies (pormestari) Ernst Fredrik Tihlman, Tampere
- Raatimies Samuel Backman, Kuopio
- Tukkukauppias, laivanvarustaja Petter Johan Bladh, Kaskinen
Säädyn sihteerinä toimi Johan Fredrik Stichaeus.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Porvoon valtiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehistä
- Luettelo Porvoon valtiopäivien pappissäädyn valtiopäivämiehistä
- Luettelo Porvoon valtiopäivien aatelissäädyn valtiopäivämiehistä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Välloflige Borgare ståndets Protokoller vid Landtagen I Borgå är 1809. Helsingfors: Tidnings- och tryckeri-aktiebolagets tryckeri, 1886. (ruots.)
- ↑ Annikki Harjumäki, 2004. Autonomian ajan porvarissäädyn valtiopäivämiehet, heidän syntyperänsä ja sukutaustansa. Tampere: Tampereen seudun sukututkimusseura. Vuosikirja XXV: 1-2 (Kevät-syksy 2004), ss. 14-34. Viitattu 23.12.2020.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Fredrik Stichaeus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.12.2020