Osmo Jussila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas15. maaliskuuta 2019 Espoo)[1][2] oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. Jussila toimi Helsingin yliopiston poliittisen historian apulaisprofessorina vuosina 1980–1983 ja professorina 1983–2001.

Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei deterministisesti myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esimerkiksi Suomen itsenäisyydestä tarkastellen. Hän kirjoitti useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa Suomen suuriruhtinaskunnasta sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Tutkimukset ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksissaan Venäläinen Suomi ja Terijoen hallitus Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. Terijoen hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Teoksessaan Suomen tie 1944–1948 Jussila piti arveluja kommunistien vallankaappaussuunnitelmasta niin sanottuina vaaran vuosina arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina.

Teoksessa Suomen poliittinen historia 1809–1995 Jussila yhdessä Jukka Nevakiven ja Seppo Hentilän kanssa tiivistää Suomen poliittisen historian yleisesityksen. Teos on käännetty yhdelletoista kielelle.

Suomen hallintohistoriaan Jussila laati ministerivaltiosihteerin ja kenraalikuvernöörin kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila korosti aatteiden merkitystä historian liikkeelle panevana voimana. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomi oli maakunta mutta kehittyi vähitellen valtioksi. Venäjän ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen autonomista asemaa hyvin eri tavoin. Porvoon valtiopäiviä Jussila käsitteli myös teoksissa Maakunnasta valtioksi ja Suomen historian suuret myytit. Erityisen tarkasti hän on niissä pureutunut 1800-luvun lopulla rakennettuun käsitykseen, että Suomen valtio olisi syntynyt Porvoon valtiopäivillä.[3]

Jussila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1988.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nationalismi ja vallankumous venäläis-suomalaisissa suhteissa 1899–1914. Historiallisia tutkimuksia 110. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1979.
  • Venäläinen Suomi. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11638-6.
  • Terijoen hallitus 1939–40. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1.
  • Suomen tie 1944–1948: Miksi siitä ei tullut kansandemokratiaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16739-8.
  • Maakunnasta valtioksi: Suomen valtion synty. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14747-8.
  • Suomen suuriruhtinaskunta: 1809–1917. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29500-0.
  • Suomen historian suuret myytit. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33103-3.
  • Suomen poliittinen historia 1809–2009. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-33241-2. (Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven kanssa)
  • Neuvostoliiton tragedia: Utopiasta vankileirien saaristoksi. Otava, 2012. ISBN 9789511268208.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Klinge: Osmo Jussila 1938–2019 (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
  2. Jussilan kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 28.4.2019, s. C 11.
  3. Osmo Jussila: Suomen historian suuret myytit, s. 101–105. Vuoden 2007 teoksessa Jussila myöntää menneensä itsekin lankaan Maakunnasta valtioksi -teoksen pohdinnoissa käyttäessään yhdistysakti-termiä Suomen Venäjään liittämisestä. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33103-3.
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.