Poliittinen historia
Poliittinen historia on tieteenala, joka voi käsitellä esimerkiksi poliittista päätöksentekoa, valtarakenteita, poliittisia ideologioita ja valtiollista päätöksentekoa. Sillä on yhteisiä tutkimusalueita aatehistorian, sosiaalihistorian, taloushistorian ja sotahistorian kanssa. Muihin historia-aineisiin verrattuna poliittisen historian erottaa niistä erityisesti nykyaikaan painottunut näkökulma ja tämän päivän konfliktien juurien tarkastelu lähimenneisyydestä.
Poliittinen historia on kenties perinteisin historiantutkimuksen osa-alue, joka pitkään keskittyi valtiollisen, "poliittisen" tapahtumisen tutkimukseen. Tällöin historiankirjoituksessa keskityttiin poliitikkojen, päättäjien ja hallitsijoiden historiaan. Nykyään "yksityisen" ja "julkisen" välisen rajan madalluttua poliittisen historian tutkimusala on huomattavasti laajentunut – "kaikki on poliittista".lähde?
Poliittisen historian tutkimus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa poliittista historiaa voi opiskella sekä Helsingin että Turun yliopistossa. Helsingin yliopistossa poliittisen historian opetusala perustettiin vuonna 1946 valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja ensimmäinen professori nimitettiin vuonna 1948[1]. Turun yliopistossa poliittinen historian professorinvirka perustettiin vuonna 1965 humanistisen tiedekuntaan, josta se siirretyi vuonna 1967 yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.[2] Muista historia-aineista poiketen poliittinen historia ei siis näissä yliopistoissa kuulu humanistiseen tiedekuntaan.
Tällä hetkellä Helsingin yliopiston poliittisen historian professorit ovat Juhana Aunesluoma, Samuel White ja Johanna Rainio-Niemi, Turussa vastaavia virkoja hoitavat Vesa Vares ja Louis Clerc.
Helsingin yliopiston poliittisen historian professorit:[3][4]
- Erkki Osmonsalo (1948–1949)
- L. A. Puntila (1952–1971)
- Keijo Korhonen (1974–1977)
- Lauri Hyvämäki (1974–1979)
- Jukka Nevakivi (1980–1995)
- Osmo Jussila (1980–2001)
- Seppo Hentilä (1998–2014)
- Pauli Kettunen (2003–2020)
- Kimmo Rentola (2014–2021)
- Juhana Aunesluoma (2020–)[5]
- Samuel White (2022–)[6]
- Johanna Rainio-Niemi (2024-)[7]
Turun yliopiston poliittisen historian professorit:[2]
- Juhani Paasivirta (1965–1986)
- Jaakko Paavolainen (1986–1993)
- Jorma Kalela (1993–2004)
- Timo Soikkanen (1998–2015)
- Kimmo Rentola (2006–2014)
- Vesa Vares (2015–)
- Louis Clerc (2016–)
- Markku Jokisipilä [8]
Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestö on vuonna 1965 perustettu Poliittisen historian opiskelijat Polho ry.[9] Turussa oppiaineen ainejärjestö on Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry. P-klubissa yhdistyvät niin valtio-opin kuin poliittisen historian opiskelijat. Turussa poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot.
Työllistyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittista historiaa opiskelleet työskentelevät yleensä valtionhallinnossa, suunnittelu- ja kehitystehtävissä, tutkijoina sekä viestinnän ja tuotekehityksen aloilla. Tyypillisiä työtehtäviä ovat asiantuntija, suunnittelija, tohtorikoulutettava, tutkija, toimittaja, viestintäasiantuntija ja koulutussuunnittelija.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ville Eerola: Valtio- vai yhteiskuntahistoriaa? Poliittisen historian yhteiskuntatieteellistäminen 1968–1980. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015. s. 13–16
- 1 2 Poliittinen historia | Turun yliopisto www.utu.fi. Viitattu 7.9.2019.
- ↑ Poleemi, 2010, 2010. vsk, nro 3, s. 2. Poliittisen historian opiskelijat Polho. ISSN 1235-4112 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Unto Hämäläinen: Kimmo Rentola Helsingin yliopiston poliittisen historian professoriksi Helsingin Sanomat. 3.9.2014. Viitattu 7.9.2019.
- ↑ Juhana Aunesluoma Helsingin yliopisto. Viitattu 5.8.2021.
- ↑ Samuel White | Henkilöhaku | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Johanna Rainio-Niemi | Henkilöhaku | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 6.12.2025.
- ↑ Markku Jokisipilä Turun yliopisto.
- ↑ Polho Polho. Viitattu 7.9.2019.
- ↑ Yhteiskuntahistoria (Poliittinen historia, Talous- ja sosiaalihistoria): Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.9.2016.
- ↑ Poliittisesta historiasta valmistuneita työelämässä Hanna Kuusi. 27.1.2015. Viitattu 14.7.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nevakivi, Jukka & Hentilä, Seppo & Haataja, Lauri: Poliittinen historia: Johdatus tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura, 1993. ISBN 951-8905-69-X
- Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0
- Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia 1809–2009. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-33241-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]