Juhani Paasivirta
Juhani Paasivirta (12. maaliskuuta 1919 Kemi – 11. heinäkuuta 1993 Turku) oli suomalainen historiantutkija ja professori.[1]
Paasivirran vanhemmat olivat lehtori Yrjö Paasivirta ja Maija Ahlström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1937 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1939 sekä väitteli tohtoriksi 1947. Paasivirta oli naimisissa vuodesta 1953 keramiikkataiteilija Maija-Liisa Pääkkösen kanssa.
Paasivirta toimi Turun tyttölyseon historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina 1949–1965 ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1951. Hän oli Turun yliopiston poliittisen historian professorina vuosina 1965–1983[1] ja toimi yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina 1969–1971. Paasivirta toimi myös luennoitsijana Työväen akatemiassa 1955–1962 ja ammattiyhdistysopistossa 1954–1958. Paasivirta oli Turun kaupunginvaltuutettuna 1951–1953, Suomen valtuuskunnan jäsenenä YK:n yleiskokouksessa 1961 ja Unescon yleiskokouksessa 1970. Hän oli ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä 1966–1974, Nordisk samarbetskommitté för internationell politikin jäsenenä vuodesta 1968 ja Neuvostoliittoinstituutin jäsenenä 1968–1974.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paasivirran tutkimuskohteita olivat muun muassa Suomen itsenäistyminen ja Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä.[1]
- Suomen itsenäisyyskysymys 1917, osa 1: Maaliskuun vallankumouksesta valtalakiin. WSOY 1947
- Suomen itsenäisyyskysymys 1917, osa 2: Eduskunnan hajotuksesta itsenäisyysjulistukseen. WSOY 1949
- Sosialidemokraattinen puolue ja Suomen itsenäistyminen. KK 1950
- Työväenliike yleiseurooppalaisena ilmiönä, osa 1: Ensimmäiseen maailmansotaan ulottuva kehitysvaihe. WSOY 1953
- Työväenliike yleiseurooppalaisena ilmiönä, osa 2: Ensimmäisestä maailmansodasta vuosisadan puoliväliin. WSOY 1955
- Saksan ja Neuvostoliiton välillä elokuun 23 p:nä 1939 solmitun sopimuksen synty. 1955
- Suomi vuonna 1918. WSOY 1957
- Ensimmäisen maailmansodan voittajat ja Suomi : Englannin, Yhdysvaltain ja Ranskan sekä Suomen suhteita vv. 1918–1919. WSOY 1961
- Suomen kuva Yhdysvalloissa : 1800-luvun lopulta 1960-luvulle : ääriviivoja. WSOY 1962
- Suomen osallistuminen Tukholman olympialaisiin vuonna 1912 : diplomaattisia selvittelyjä. Suomen olympiakomitea 1962
- Suomen diplomaattiedustus ja ulkopolitiikan hoito itsenäistymisestä talvisotaan. WSOY 1968
- Suomalaiset ja diplomaattiura (1918–1968), toimittaneet Juhani Paasivirta ja Juhani Mylly. Turun yliopisto 1969
- Työväenliikkeen arkistot Euroopassa : opas alan tutkijoille, tekijät Juhani Paasivirta ja Kaija Pasila. Turun yliopisto 1975
- Suomen autonomia- ja itsenäisyyskauden poliittisen historian tutkimuksesta : yleisiä näkemyksiä. Turun yliopisto 1976
- Suomi ja Eurooppa : autonomiakausi ja kansainväliset kriisit (1808–1914). Kirjayhtymä 1978
- Suomi ja Eurooppa 1914–1939. Kirjayhtymä 1984
- Pienet valtiot Euroopassa : kansainvälisen järjestelmän muutoksia 1800- ja 1900-luvuilla. Suomen historiallinen seura 1987
- Suomen kulttuurisuhteet 1800- ja 1900-luvuilla. Turun yliopisto 1991
- Suomi ja Eurooppa 1939–1956 : sotien ja murrosten ajanjakso. Kirjayhtymä 1992
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Soikkanen: Paasivirta, Juhani (1919–1993) (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||||||
