Träskändan kartano

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kartanoa. Träskända on myös Järvenperän kaupunginosan ja Järvenpään kaupungin ruotsinkielinen nimi.
Kartanon nykyinen päärakennus. Vasemmalla rakennuksen edessä Aurora Karamzinin muistokivi.
Keisarillinen käymälä.

Träskändan kartano (lausutaan [tresk.enda][a]) on kartano Espoon Järvenperässä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Träskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Kartanon ensimmäiset omistajat olivat Viaporin upseereita ja virkamiehiä. Viaporin komendantti Carl Nathanael af Klercker (1734–1817) osti 1787 kantatilan Storträsk, johon hän liitti 1795 Frantzin ja 1801 Jofsin. Kolme verotaloa yhdistettiin ja alettiin puhua Träskändan kartanosta. Af Klerckerin suunnitteli itse kartanon ensimmäisen päärakennuksen jo 1796, ja tämän jälkeen aloitettiin 700 neliöisen päärakennuksen rakennustyöt.

Af Klercken toimi useaan otteeseen ylipäällikön sijaisena ja lopulta varsinaisena ylipäällikkönä Suomen sodassa 1808–1809. Hävityn sodan jälkeen hän muutti Ruotsiin ja myi vuonna 1810 tilan alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle. Bergenstrålen aikana kartanoon liitettiin vielä kylän viimeinen kantatila Kärrans.

Aurora Karamzinin isäpuoli senaattori, sittemmin prokuraattori ja vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) osti tilan 1820 perheelleen kesänviettopaikaksi. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemat tiilisen viljamakasiinin ja Diana-temppeliksi kutsutun huvimajan. Hän myös muokkasi puistosta symmetrisen ranskalaisen puiston.

Kartanon tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Walleenilta leskeksi jäätyään vuonna 1840. Hän oli kiintynyt tilaan vietettyään siellä suuren osan lapsuuttaan. Hän haetutti Pietarista ranskalaisia ja saksalaisia puutarhureita ja alkoi kunnostaa puistoa muodikkaaksi englantilaiseksi maisemapuutarhaksi. Puistoon tuotiin puita Demidovien kartanosta Uralilta. Vuosina 1851–1852 Aurora Karamzin laajensi päärakennusta ja rakennutti seuraavina vuosina lisää puisto- ja ulkorakennuksia, kuten tallin.

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kunnioitti vierailullaan kartanoa 16. syyskuuta 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä.[1] Keisarin vierailuun kuului metsästysretki, jonka aikana keisari tarinan mukaan kaatoi saksanhirven, ja paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Illalla järjestettiin juhlava yhdentoista ruokalajin päivällinen ja tanssiaiset. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälärakennus ja väliaikainen tanssisali.

Karamzinin aikainen päärakennus, erilaisia tyylielementtejä edustanut huvila, tuhoutui tulipalossa 1888. Pari vuotta myöhemmin suuri osa puistosta tuhoutui rajussa myrskyssä. Vuonna 1895 Karamzin myi Träskändan kartanon sisarensa tyttärentyttärelle Marielle (o.s. Linder) ja tämän miehelle Adolf Törngrenille. He rakennuttivat 1890-luvulla uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli toimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen.

1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921 ja edustaa ruotsalaista uusbarokkia.[2] Se toimi pitkään vanhainkotina. Nykyisin päärakennus on tyhjillään, ja Espoon kaupunki etsii sille uutta käyttöä.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Åbo-Helsingfors 16.9.1863. Åbo Underrättelser, 19.09.1863, nro 111, s. 1-2. Kansalliskirjasto Viitattu 14.7.2015.
  2. Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen, Espoon perinneseura, viitattu 13.3.2017
  3. Viisi yrittäjää kiinnostunut Träskändan kartanosta, Länsiväylä.fi, viitattu 13.3.2017

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyseessä on yhdyssana träsk-ända ~ järven perä.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björkman, Sten: Träskändan kartano ja puisto. Teoksessa Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava 2006.
  • Törngren, Adolf: Träskända i Esbo. Teoksessa Herrgårdar i Finland I, toim. Nikander, Gabriel. Söderström 1928.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]