Carl Nathanael af Klercker

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Nathanael af Klercker

Carl Nathanael af Klercker, vuoteen 1780 Klerck, (1. marraskuuta 1734 Kågerödin pappila, Skåne18. huhtikuuta 1817 Tukholma[1]) oli ruotsalainen sotilas ja vapaaherra (vuodesta 1809).

Sotilaskartoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vuodesta 1776 työskennellyt af Klercker laati eteläisestä Suomesta laajan sotilaallisen rekognosointikartaston. Karttoja säilytetään Ruotsin Sota-arkistossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi niistä vuonna 1989 karttoja näköispainoksina sisältävän Kuninkaan kartaston Suomesta 1776–1805.[2] Kuninkaan kartastoon liittyviä af Klerckerin johtamia suuria kartoitustöitä ovat myös vuonna 2009 Suomessa kirjana julkaistu Kuninkaallinen merikartasto 1791–1796 Suomenlahden alueelta[3] ja eteläisen suomen rekognosointikartoista johdetut tiekartat, jotka julkaistiin vuonna 2010 nimellä Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790.[4]

Muu sotilasura ja Suomen sodan ylipäällikkyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilasuransa Klercker aloitti oleensaan 17 -vuotias.[5] Vuonna 1761 hän yleni Pommerin sodassa luutnantiksi, jonka jälkeen hän eteni saaristolaivaston everstiluutnantiksi.[5] Hän toimi Viaporin komentajana vuosina 17911795 sekä 17971801.[5] Suomen sotaan kenraaliluutnantti af Klercker osallistui aluksi Suomen ylipäällikön Wilhelm Mauritz Klingsporin alaisuudessa ja sijaisena, kunnes syyskuussa 1808 hänet määrättiin ylipäälliköksi.[5] Vuosina 1810–1812 hän toimi Ruotsin sotahovioikeuden puheenjohtajana.[6]lähde tarkemmin?

Klercker mainitaan J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa:

»Kunniata ukko Klercker iät päivät saakohon!
Vanhus, vaivan nähnyt, näytti vielä mieltä urohon.
Muistan hänen harmaan päänsä, kun hän ympär' ratsasti

ja kuin isä sulosilmin poikiansa katsasti.»
(J.L.Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat)

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Af Klercker perusti Träskändan kartanon Espooseen, mutta myi sen vuonna 1810 alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harju, Erkki-Sakari & Jussi T. Lappalainen (toim.): Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790. Helsinki: SKS ja AtlasArt, 2010. ISBN 978-952-222-235-0.
  • Harju, Erkki-Sakari & Heikki Tiilikainen (toim.): Kuninkaallinen merikartasto 1791–1796. Helsinki: AtlasArt, 2009. ISBN 978-952-5671-18-6.
  • Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke, Ali Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-197-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenskt biografiskt handlexikon (1906)
  2. Kuninkaallinen kartasto Suomesta 1776–1805.
  3. Harju, Erkki-Sakari & Heikki Tiilikainen (toim.): Kuninkaallinen merikartasto 1791–1796. Helsinki: AtlasArt, 2009. ISBN 978-952-5671-18-6.
  4. Kuninkaallinen tiekartasto Suomesta 1790.
  5. a b c d Suomen sodan historia 1808–1809, s. 45.
  6. Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.