Viipurin piiritys (1710)
| Viipurin piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa suurta Pohjan sotaa | |||||||
 Aleksei Rostovtsevin piirustus vuodelta 1715
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
4 000–6 000 sotilasta |
18 000 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
noin 2 200 kaatunutta |
noin 1 800 kaatunutta | ||||||
Viipurin piiritys tapahtui suuren Pohjan sodan aikana huhti–kesäkuussa 1710. Pietari Suuren komentamat venäläiset joukot piirittivät Viipuria yhteensä 77 päivän ajan, jonka jälkeen kaupungissa ollut ruotsalainen sotaväki antautui ja Venäjä valtasi sen.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1710 piiritys oli toinen suuren Pohjan sodan aikainen Viipurin piiritys, kun ensimmäinen yritys vuonna 1706 oli epäonnistunut. Heinäkuussa 1709 käydyn voitokkaan Pultavan taistelun jälkeen Pietari Suuri pystyi kuitenkin lähtemään uuteen yritykseen suuremmalla voimalla. Hänen tarkoituksensa oli vallata Viipuri noin 140 kilometrin päässä sijaitsevan vastaperustetun Pietarin kaupungin suojaamiseksi.
Sotatoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjodor Apraksinin johtama 13 000 sotilaan vahvuinen sotajoukko saapui Viipurin ympäristöön huhtikuun alussa. Hieman myöhemmin Pietari Suuri saapui paikalle 250 aluksen kokoisella laivastollaan tuoden samalla lisää aseistusta ja muuta täydennystä Apraksinin joukoille. Eversti Magnus Stiernstrålen komentamat ruotsalaiset puolestaan odottivat turhaan apujoukkoja Viipurin linnassa ja kaupungin varuskunnassa. Venäläisten viimeisen hyökkäyksen jälkeen hän joutui lopulta antautumaan 25. kesäkuuta. Lopullisesti Viipuri siirtyi venäläisten haltuun vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan myötä.
Taistelun seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viipurin siirtyessä venäläisten hallintaan kaupungin länsipuolelle Siikaniemeen, josta Apraks oli pommittanut Viipurin linnaa ja kaupunkia rakennettiin Pyhän Annan kruunu.
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taisteluun voi tutustua Viipurin linnan kaupungin historiaa kuvaavassa näyttelyssä linnan ensimmäisessä kerroksessa, joka käsittelee kaupungin ruotsalaisaikaa. Museossa on myös suuri kaupungin pienoismalli, joka kuvaa taistelua.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Осада и взятие Выборга Venäjän sotahistoriaa (venäjäksi)