Luettelo Suomen arboretumeista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelo Suomen arboretumeista eli Suomessa sijaitsevista puulajipuistoista.

Puulajipuistoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erottelu siitä, onko kyseessä puisto, puutarha, kansanpuisto, metsäalue, yksityinen pihapiiri tai vastaava on vaikea tehdä ja termejä käytetään päällekkäin. Puutarhamatkailun yleistyessä on kaupallisten puutarhojen, puutarhamyymälöiden ja taimistojen näyteistutuksista käytetty myös arboretum-nimeä. Sääolojen, hoidon, kasvitautien ja kokeiluistutusten vuoksi arboretumien lajisto muuttuu vuosittain.

Arboretum Paikkakunta Omistaja/hallinnointi Kuvaus Linkki
Ahosen Taimitarhan arboretum Karstula Ahosen Taimisto Oy Taimistonviljelijä Paavo Ahosen vuonna 1951 perustama, noin 40 hehtaarin ja 200 puuvarsitaksonin puisto. [1]
Ahtialan kartanon puisto Lohja, Jalassaari yksityinen
Alakestilän arboretum Liminka, Ylipää Limingan kunta Kalle Arvolan 1930-luvulla Rättärinsaareen ja tilan ympärille perustettu noin 3 hehtaarin ja 200 puuvartisen kasvilajin puisto. [2]
Antin Arboretum Joensuu Kukkolan tila Antti Kukkosen muistoksi vuonna 1993 perustettu puisto. [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
Arktisen puutarhan arboretum Rovaniemi Arktikum Rovaniemen Arktikumin yhteydessä sijaitseva noin 8 hehtaarin luonnonkasveja esittelevä puisto. [4]
Arboretum Apukka Rovaniemi Luke 2008-2009 perustettu puisto sijaitsee Rovaniemellä n. 7 km napapiiriltä pohjoiseen. Arboretumissa esitellään Pohjois-Suomessa menestyviä, viljelyssä olevia koristekasvilajeja, -lajikkeita ja -alkuperiä sekä luonnon hyötykasveja. Avoinna vain sopimuksesta.[1] [5] (Arkistoitu – Internet Archive)
Arboretum Frick Kangasala, Liuksiala Yksityinen 1990-luvulla perustettu 3,2 hehtaarin yksityinen metsä- ja maisemapuisto sijaitsee Kangasalan Liuksialassa. Erikoisuutena alppiruusut, atsaleat ja magnoliat. Puuvartisia kasvilajeja lähes 500. Avoinna vain sopimuksesta. [6]
Aulangon puistometsä Hämeenlinna, Aulanko Metsähallitus Vanajaveden ja Aulangonjärven välissä oleva, noin 152 hehtaarin luonnonsuojelualue. [7]
Aunen kukkapiha Juuka, Nunnanlahti yksityinen Nunnanlahden Larinsaaren tien varressa vaaramaisemassa sijaitseva, Pyltsyn tilasta vuonna 1997 erotettu tontti, jossa kaskiahosta muotoutunut puulajipuisto. Tilan nähtävyytenä laaja kukkapiha, jossa 1500 perennaa. [8] (Arkistoitu – Internet Archive)
Djurrbäckin arboretum Inkoo, Fagervikin kartano yksityinen 24 hehtaarin puisto ja lehmusmetsikkö [9]
Ekedalin arboretum Inkoo, saaristo yksityinen
Elliälän kartanon arboretum Hattula, Pekola yksityinen Senaattori A.Kairamon perustama, noin 30 hehtaarin puisto.
Espoon kaupunginpuutarhan arboretum Espoo, Vanttila Espoon kaupunki Jofsin kartanon maille perustettu arboretum jossa erityisesti havupuulajikkeita. [10][vanhentunut linkki]
Godby Arboretum Finström Ahvenanmaan maakuntahallitus Godbyn taajaman itäpuolella ja Färjsundin sillan länsipuolella kulkeva noin 2 kilometrin pituinen puulajipolku. Polku sijaitsee noin 17 km Maarianhaminasta pohjoiseen. [11] (Arkistoitu – Internet Archive), [12] (Arkistoitu – Internet Archive)
Haapamäen havaintotila Siilinjärvi Pohjois-Savon Metsäkeskus Metsänviljelyä esittelevä havaintotila, jossa myydään puun taimia. [13] (Arkistoitu – Internet Archive)
Haapastensyrjän rotupuisto Läyliäinen LukeMetsähallitus Noin 7 hehtaarin puisto, joka on perustettu 1960-luvulla. [14] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hanneksen muistometsä Hollola, Kalliola Hanneksen Metsän säätiö (Metsäliitto ja Veikko Kustaa Simola) [15] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hatanpään arboretum Tampere Tampereen kaupunki 1970-luvulla perustettu Hatanpään kartanon puisto yhdessä Vihilahdenpuiston kanssa. [16]
Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha Helsinki, Kumpula ja Kluuvi (Kaisaniemen puisto) Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Turusta Turun palon jälkeen vuonna 1829 Kaisaniemeen perustettu yliopistollinen puutarha sekä Kumpulaan vuonna 2009 avattu uusi puutarha. Kaisaniemessä useita suojeltuja rakennuksia, muun muassa G.Nyströmin piirtämä Palmusali vuodelta 1889. [17] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hevoshaan arboretum Kouvola, Sippola UPM [18]
Hvittorpin puisto Kirkkonummi Espoon seurakuntayhtymä Kalle Westerlundin Vitträsk-järven rannalle 1900-luvun alussa perustama huvila 13 hehtaarin puisto. [19]
Hyytiälän arboretum Juupajoki, Korkeakoski Helsingin yliopisto
Hörtsänän arboretum Orivesi yksityinen Hugo Hörtsänän 1909 perustama, sittemmin EU- ja talkoovoimin kunnostettu puisto Oriveden Onnistaipaleen kylällä.
Iloharjun puulajipuisto Kuopio Kuopion kaupunki Moottoritien varressa sijaitseva noin 50 puuvartistaksonin puisto.
Joensuun kasvitieteellinen tapahtumapuutarha, Botania Joensuu, Linnunlahti Joensuun Botania Oy Vuonna 1985 perustettu noin 3 hehtaarin puisto, sisältäen kasvihuoneita. [20] (Arkistoitu – Internet Archive)
Joensuun puulajipuisto Joensuu, Linnunlahti Joensuun kaupunki 73 hehtaarin alue, johon sisältyy istutettujen lajien lisäksi suojeltavia luontokokonaisuuksia. Honkaniemi Joensuun kasvitieteellinen puisto (Linnunlahti)
Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, luonnontieteellinen osasto Yliopiston ympärillä laajalla alueella sijaitsevat Seminaaripuisto, Aallonpuisto, Mattilanniemi, Ylistönrinne yhteensä noin 25 hehtaarin ja 550 puu- ja ruohonvarsitaksonin alue. [21] (Arkistoitu – Internet Archive)
Jäälin metsähautausmaa Oulu Kiimingin seurakunta Haipuskylän ja Kuusamontien risteyksen lähettyvillä sijaitseva, metsäturpeelle perustettu hautausmaa, josta nurmikkoalusta puuttuu.
Karhosaari Kuopio, Ranta-Toivala Kuopion kaupunki Entinen Kymiyhtiöiden vuonna 1916 perustama 53 hehtaarin puisto. [22], [23] (Arkistoitu – Internet Archive)
Karimaan puutarha Kokemäki, Paistila Huittisten kaupunki, Nykyisen Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopiston tiloissa Verner Viitasaaren vuonna 1916 osana Karimaan tilaa perustama puisto. [24]
Kariniemen arboretum Lahti, Kariniemi Lahden kaupunki Pikku-Vesijärven puiston ja Kariniemen puiston alueella. [25]
Kellokoski-Ohkolan aboretum Tuusula, Kellokoski Kellokoski arboretum -yhdistys 1800-luvulla Kellokosken tehtaan ympäristöön perustettu, erilaisista puistoalueista koostuva noin 20 hehtaarin puisto. Alueella nykyisin muun muassa Kellokosken sairaala, Itämerikeskus ja Ohkolan mielisairaala. [26]
Kevon metsänrajapuutarha Utsjoki, Inari Lapin tutkimuslaitos Metsähallituksen, Metlan nyk.Luken ja Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitoksen vuonna 1975 perustamat puistot Pohjois-Inarissa ja Utsijoella, joiden koko yhteensä noin 12 hehtaaria. Polaarimetsänrajan tutkimusta. [27] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kivalon puulaji-istutukset Rovaniemi, Ylä-Kemijoki Luke Kivivalon tutkimusalueelle vuonna 1924 aloitetut Boreaalisten puulajien viljelykset yli 100 hehtaarin alueella. Alueelle vapaa pääsy. [28] (Arkistoitu – Internet Archive)
Koivuhaan arboretum Vantaa, Koivuhaka Vantaan kaupunki Eino Leinon tekstien ympäröimänä, myös Ystävyydenpuistona tunnettu alue Vantaalla, jossa noin 150 puulajia polkuverkoston varrella. [29][vanhentunut linkki]
Koivurannan metsäarboretum Ylämaa yksityinen Teuvo Niemelän 1995 perustama noin 4 hehtaarin alue Hyttilän kylällä Ylämaalla Etelä-Karjalassa. [30][vanhentunut linkki]
Kultaranta Naantali Suomen valtio Alfred Kordelinin vuonna 1914 rakentaman linnan edustalla on "pienois-Versailles" tyyppinen puisto, jossa medaljonki ja yli 3000 ruusun tarha ja leikattu kuusiaita. Koko huvilatilan pinta-ala on 56 hehtaaria. [31]
Kuopion yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kuopio, Neulaniemi Kuopion yliopisto Yliopiston noin 11 hehtaarin vuonna 1981 perustettu puisto, jossa muun muassa marjakasvien tutkimusta. [32] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuivannon arboretum Orimattila, Kuivanto yksityinen Kaupallisen puutarhan yhteyteen vuonna 2002 perustettu 1 200 kasvilajikkeen puutarha. [33][vanhentunut linkki]
Lahdentaan kartanon puisto Hattula yksityinen Noin 2 hehtaarin 1800-luvulla kartanon ympärille perustettu, sittemmin vanha Hämeen metsätyönjohtajakoulun alue. [34]
Langinkosken puulajipuisto Kotka Metsähallitus Langinkoskella sijaitseva vajaan 2 hehtaarin puulajipuisto, joka on perustettu Aleksanteri III:n kalastusmajan ympärillä sijaitsevan luonnonsuojelualueen eteläosaan vuonna 1959. [35] (Arkistoitu – Internet Archive)
Lapinjärven tutkimusmetsä Lapinjärvi, Ingermaninkylä Luke,Metsähallitus Vuonna 1933 perustettu 1 800 hehtaarin tutkimusmetsä neljän kunnan alueella, jossa muun muassa Ilveskorven vanhojen metsien suojelualue.
Lappeenrannan arboretum Lappeenranta Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan keskustassa sijaitseva 14,5 hehtaarin ja 135 puulajin puisto, joka perustettiin vuonna 1980 tohtori Kalervo Ohelan aloitteesta [36] (Arkistoitu – Internet Archive)
Launeen keskuspuisto (Lahden kaupungin arboretum) Lahti, Laune Lahden kaupunki 1989 perustettu, Karikadun rajaama, lähellä Launeen vapaa-ajan keskusta sijaitseva noin 3 hehtaarin ja 494 kasvilajin puisto, jossa polkuverkosto. Puistoalue on rakennettu kumpuilevaksi ja siihen kuuluu Sorsalampi, jonka keskellä on saari ja tekolampi.
Lehtorannan puulajipuisto Kannus Metla Noin 3 hehtaarin kokoinen vuonna 1985 perustettu puisto. [37] (Arkistoitu – Internet Archive)
Lepaan puisto Hattula, Lepaa Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön hallinnoima noin 22 hehtaarin puisto, joka on perustettu 1600-luvulla. Alueella Lepaan vanha kartano.
Lidgrenin puisto Pornainen yksityinen Seppo Lindgrenin tilan ympärille perustettu puisto.
Lohjan Saariston arboretumtie Lohja Lohjan kaupunki Genetzien (myöh. Jännesten) perheen innoittamana nimetty Lohjansaarentie numero 317-1375, jossa noin 11 km:n arboretumtieksi nimetty reitti, jonka varrella Ahtiala, Pajupuisto, seurantalon pihapiiri ja kynäjalavalehto. [38][vanhentunut linkki], [39]
Marttien piha Halikko yksityinen Liisa ja Paavo Martin perustama noin hehtaarin kokoinen puisto.
Meilahden puistoarboretum Helsinki Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston hallinnoima yli 3 hehtaarin puisto Helsingissä [40] (Arkistoitu – Internet Archive)
Mellangårdin arboretum Pohja yksityinen 1970-luvulla perustettu noin 4 hehtaarin pääosin havupuista koostuva puisto.
Mustialan puisto Mustiala, Tammela Hämeen ammatti-instituutti Entisen Mustialan maanviljelysopiston, sittemmin maatalousoppilaitoksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä oleva, 1850-luvulla perustettu puisto ja museo.
Mustilan arboretum Kouvola, Elimäki Mustilan Kotikuntasäätiö A.F Tigerstedin Mustilan kartanon ympärille perustama, Pohjois-Euroopan huomattavin 120 hehtaarin arboretum. Alueella useita eksoottisia lajeja muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Euroopan vuoristosta. Tilalla kokeiltu yli 2 000 kasvilajia. [41] (Arkistoitu – Internet Archive)
Mustion linnan puisto Mustio yksityinen Kustaa Vaasan 1560-luvulla perustaman Mustion linnan ympärillä oleva noin 22 hehtaarin puistoalue. [42]
Mynnilän arboretum Sysmä yksityinen 120 hehtaarin ja yli 500 taksonin arboretum. [43] (Arkistoitu – Internet Archive)
Naruskan koekenttä Salla Sallan kunta Ei-julkinen arboretum, jossa muun muassa Oulun yliopiston ja Metlan tutkimusta ja POHKAS-kokeita.
Niinijärven arboretum Längelmäki, Ouninpohja yksityinen Noin 1½ hehtaarin alueella oleva yksityinen arboretum.
Nikkarilan puulajipuistot Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto,Metsähallituksen hallinnoimalla valtion maalla Koulun pihapiirissä noin hehtaarin alue. Lisäksi Ukonkangas Litmasentien varrella. Puulajipuistoissa tutkitaan Etelä-Suomessa menestyviä lajeja. [2][3]
Niskalan arboretum Helsinki, Haltialan aarnialue Helsingin kaupunki Kuninkaantammentien varrella sijaitseva noin 3 hehtaarin luonnonsuojelualue, joiden vanhimmat istutukset Tuomarinkylän kartanon isännän Jakob Kavaleffin vuosilta 1905–1917. [44][vanhentunut linkki]
Nora Pöyhösen puisto ja Haapaveden Koulutilan puutarha Haapavesi Haapaveden ammattiopisto Nora Pöyhösen Mustikkamäen viljelyalueelle vuonna 1892 perustettu kasvitarha- ja keittokoulu, jossa runsas puulajisto. [45]
Nukarin koulun puulajipuisto Nurmijärvi Nurmijärven kunta Vuonna 1995 perustettu puisto Nukarinkosken ja Nummenniityn välissä.
Nuutajärven arboretumselvennä Urjala Notsjö Gård Ab Tuulensuun arboretumin alue käsittää noin 50 hehtaarin alueen Nuutajärvellä Nuutajärven kartanon ja Nuutajärven lasitehtaan ympärillä.
Otavan koulutila Mikkeli Otavan koulutila Savon rykmentin vanha majurin virkatalo ja tilan 6 hehtaarin puisto. [46] (Arkistoitu – Internet Archive)
Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Oulu, Linnanmaa Oulun yliopisto Kuivasjärven rannalla, yliopiston vieressä sijaitseva 16 hehtaarin puisto, 1½ hehtaarin koekenttä sekä kaksi pyramidin muotoista kasvihuonetta Romeo ja Julia, sekä kasvimuseo. Avomaan noin 6 hehtaarin kokoisen arboretumin taksonien määrä on lähes 5 000. [47] [48]
Paddaisten kartanon puisto Sauvo yksityinen Kartanon ympärillä oleva puisto ja jalopuumetsikkö.
Petun saaren puulaji-istutukset Särkisalo, Petun saari yksityinen Karl Forsströmin ratsutilalle 1800-luvulla perustettu puisto.
Pikku-Vesijärven puisto Pikku-Vesijärvi, Lahti Lahden kaupunki Lahden kaupungille kuuluva järven ympäristö, jotka on merkitty opastetauluihin arboretumiksi
Pitkäniemen sairaalan puisto Nokia Pitkäniemen sairaala Willy Nykoppin 1900-luvun alussa suunnittelema puisto.
Puisto-Yrjölän arboretum Lahti/Järvenpää yksityinen 1½ hehtaarin yksityinen arboretum Koivistoisten mansikkapaikan lähellä Lahden Järvenpään kaupunginosassa.
Punkaharjun puulajipuisto Savonlinna, Punkaharju Luke,Metsähallitus Punkaharjun puulajipuisto on Metlan Punkaharjun tutkimusaseman ja Metsämuseon ympärillä sijaitseva 150 hehtaarin puistoalue. [49]
Päivärannan puutarha Lohja, Karkalliniemi yksityinen 1909 perustettu yksityinen arboretum.
Pässin villan arboretum Raasepori, Skåldö yksityinen 2006 perustettu yksityinen arboretum Tammisaaren saaristossa. 40 hehtaarin alueelle rakennettu yksityinen puisto sijaitsee vaihtelevassa maastossa, jossa varsinainen arboretum koko on noin 5 hehtaaria. Teemana kukkivat puuvartiset (kirsikat, alppiruusut, magnoliat) sekä ruskavärit. Puistosta löytyy mm. Suomen suurin puistoplataani (Platanus x. acerifolia) n. 6 m korkea v. 2013. Yksityisellä omistajalla myös toinen julkinen ja 1909 perustettu Arboretum Karjalohjalla.
Raahen vanhat puistot Raahe Raahen kaupunki Tervahovin, Seminaarin ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun historialliset puistoalueet. Tervahovin puutarha on yksityinen, Keycast Oy:n omistuksessa.
Riikosen arboretum Kontiolahti, Jakokoski yksityinen Jakokosken Kalliovaarassa sijaitseva, Felix Riikosen 1960-luvun alussa perustama 2 hehtaarin alue.
Ruotsinkylän tutkimusmetsä, mm. Paratiisinmäen puulajipolku Tuusula Luke,Metsähallitus Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitseva 1923 perustettu Metlan tutkimusasema ja Kotipalsta. [50], [51] (Arkistoitu – Internet Archive)
Sahapellon arboretum Vihti yksityinen Tervalammen kartanon entinen torppa, jossa istutuksia 1950-luvulta.
Sarvilinnan arboretum Kustavi, Lypyrt yksityinen O.A. Hornborgin huvilan ympärillä oleva alue.
Schaumannin koulupuutarha Pietarsaari Pietarsaaren kaupunki Vuonna 1915 Bengt Schalinin suunnittelema ja Victor ja Elise Schaumannin lahjoitusten turvin lyseon ympärille perustettu puutarha. [4]
Sokojärven arboretum Lieksa yksityinen 2 hehtaarin kokoinen puisto jossa polkuverkosto ja jonne on vapaa pääsy.
Solbölen puulajipuisto Tammisaari, Bromarv Luke Vuonna 1926 perustetun Solbölen tutkimusaseman 1730 hehtaarin alueella on muun muassa Kotipalsta, Bromarvin Kalvdal ja Paimion Preitilän kohteet, joissa viljelmiä yli 100 hehtaaria. [52]
Sotavallan arboretum Lempäälä yksityinen Pirkanmaalla sijaitseva agronomi Sampsa Aaltion 1960-luvulla kartanon ympärille perustama noin 3 hehtaarin suuruinen puisto Mäyhäjärven rannalla.
Tahvolan puulajipuisto Muhos Luke Pyhäkosken ja Paljakan tutkimusalueena vuonna 1923 Oulujoen törmään perustettu alue Tahvolan tilan ympärille, jossa noin 2 km:n puulajipolku.
Tammiston arboretum Karjalohja Olli Muurainen Kemian professori ja Turun yliopiston kansleri Gustaf Komppan kesäpaikan ympärille 1919 perustettu arboretum, jota on Dendrologinen Seura on sittemmin kunnostanut useaan otteeseen. Alueella runsas lajisto esimerkiksi pihtoja, korkkipuu, kivikoivu (Betula ermanii) jne.. [5]
Teuravuoman puulajipuisto Kolari Luke Entisen Metsäntutkimuslaitoksen nyk.Luken Kolarin tutkimusasema, joka on perustettu 1990 Teuravuomaan, noin 5 km Kolarista etelään.
Tiedekeskus Heurekan arboretum Vantaa Tiedekeskus Heureka Heurekan ulkoalueelle on koottu pohjoisten alueiden havupuulajeja. [53] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tornion kaupungin arboretum Tornio Tornion kaupunki Vuoden 1984 asuntomessujen innoittamana perustettu Pohjois-Suomessa menestyvien puulajien havaintoalue Tornion keskustan tuntumassa. Alueella noin 300 puuvartista kasvilajia ja noin 200 erilaista perennaa.
Träskändan kartanon puisto Espoo Espoon kaupunki Järvenpään kaupunginosassa Pitkäjärven lounaispäässä sijaitseva puisto ja rauhoitettu noin 25 hehtaarin metsikkö. Kartanon historia ulottuu 1700-luvulle C. N. af Klerckeriin ja vapaaherra Carl Johan Walleen, joka rakennutti puiston 1820-luvulla. Alueella muun muassa vanhoja tammia. [54] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tuomarniemen metsäoppilaitos Ähtäri Koulutuskeskus Sedu Metsäoppilaitoksen pihapiirissä, yli 80 puu- ja pensaslajia.[6]
Tuorlan puisto Piikkiö Varhais-Suomen maaseutuoppilaitos Tuorlan maatalous- ja puutarhakoulun ympärille, sittemmin 1950-luvulla rakennetun Turun yliopiston observatorion ympärille muotoutunut puistoalue, jossa yli 250 erilaista puuvartistaksonia.
Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Turku, Ruissalo Turun yliopiston biologian laitos Vuonna 1956 Turun Iso-Heikkilästä Ruissaloon muuttanut, sittemmin laajennettu 23 hehtaarin puutarha, keinolampien ja kasvihuoneiden alue. Alue jakaantuu vanhaan ja uuteen osaan. Ulkopuutarhassa yli 3000 kasvilajia. Puuvartiset kasvit sijaitsevat hajallaan ympäri puutarhaa. [55] (Arkistoitu – Internet Archive)
Työväen Akatemian puisto Kauniainen Työväen akatemia Tehtailija Aleksander Pelanderin huvilan ympärille vuonna 1908 perustettu noin 6 hehtaarin puistoalue. [56] (Arkistoitu – Internet Archive)
Uudenkaupungin arboretum Uusikaupunki Uusikaupunki Myllymäen leikkikentän itäpuolella sijaitseva vuonna 1990 perustettu arboretum, jossa erilaisia kumpareita.
Valkinhovin puutarha Syyspohja, Hauklapi yksityinen Metsäneuvos Väinö Lagerstedtin kartanon ympärille 1920-luvulla perustettu puutarha, jossa nykyisin maatilamatkailutila.
Viikin arboretum Helsinki, Viikki Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Vuonna 1969 tutkimus- ja opetuskäyttöön perustettu 20 hehtaarin arboretum Helsingin Vanhankaupunginlahden rannalle. Sisäänkäynti Gardenia-vihertietokeskuksesta. [57] (Arkistoitu – Internet Archive)
Villa Metsolan arboretum Hausjärvi yksityinen Senaattori Lennart Gripenbergin huvilan ympärille 1800-luvulla perustettu noin 2 hehtaarin suuruinen puisto.
Vilppulan puulajipuisto Vilppula Luke Jaakinsuon turvesuon tutkimuksen ympärille vuonna 1922 perustettu, sittemmin yhdessä Elämänmäen luonnonsuojelualueen kanssa muotoutunut alue, jossa kokoa runsaat 2500 hehtaaria. Tutkimusalueet ovat Ruoveden, Vilppulan, Jämsänkosken ja Jämsän kuntien alueella. Alueella on puulajipuisto.
Vähämäen arboretum Ojakkala Kemira GrowHow Oy Vihdin Ojakkalassa, Enäjärven rannalla sijaitseva Pietari Kaarlenpojan 1500-luvulla rakennuttaman kartanon ympärille muotoutunut tila, joka toimii nykyisin Kemiran Kotkaniemen tutkimusasemana. Arboretumin puulajipolulle on vapaa pääsy.
Ylimattila Arboretum Pyhäjoki Parhalahden Puutarhayhdistys ry Noin hehtaarin kokoinen puulajipuisto, joka on perustettu vuonna 2011. Puisto on yleisölle avoin, vapaa pääsy. Puu- ja pensaslajikkeita on noin 370. Lisäksi alueella on perennakumpare, jossa noin 600 perennaa. [58]
Yltöisten arboretum Piikkiö MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Yltöisten noin 25 hehtaarin alue.
Överby / Marketanpuisto Espoo Marketanpuiston ystävät ry 1700-luvulla rakennetun Margretebergin kartanon ja sittemmin ruotsinkielisen puutarhaoppilaitoksen ympärille perustettu noin 7 hehtaarin kokoinen kaupallissävytteinen piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto, jossa on pysyvästi esillä yli 110 yrityksen puutarhatuotteita. [59]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanko, P., Fagerstedt, K., Kauppila, A. & Mustiala, V.: Suomalaisia puulajipuistoja. Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y., 2004. ISBN 951-96557-2-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arboretum Apukka (Arkistoitu – Internet Archive), luke.fi, viitattu 1.10.2018
  2. Pieksämäki-seura - Nikkarilan puulajipuistot tarinasoitin.fi.
  3. Arboretum Nikkarila explori.es.
  4. Häyrynen M. (toim.) 2000. Hortus Fennicus - Suomen puutarhataide. 293 s. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. Helsinki
  5. Alanko P. (toim.) 2000. Tammiston arboretum. Sorbifolia 31(3):109-140.
  6. Luettelo Suomen arboretumeista Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.