Suomi
| Suomen tasavalta Republiken Finland |
|
|---|---|
|
|
|
| Presidentti Pääministeri |
Tarja Halonen Matti Vanhanen |
| Pääkaupunki |
Helsinki |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 338 145 (sijalla 63) |
| – josta sisävesiä | 9,4 % |
| Väkiluku (2005) | 5 246 879 (sijalla 106) |
| Viralliset kielet | suomi, ruotsi |
| Valuutta | Euro (EUR) |
| BKT (2003) | |
| – yhteensä | 141 700 miljoonaa USD (sijalla 48) |
| – per asukas | 27 300 USD |
| HDI (2002) | 0,935 (sijalla 13) |
| Aikavyöhyke | +2 |
| – kesäaika | +3 |
| Itsenäisyys – Julistautui – Tunnustettu |
6. joulukuuta 1917 3. tammikuuta 1918 |
| Lyhenne | FI |
| Kansainvälinen suuntanumero |
+358 |
| Tunnuslause | Ei virallista mottoa |
| Kansallislaulu | ”Maamme” |
Suomi (ruotsiksi Finland) on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro (ei maa- eikä vesirajaa). Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
- Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen Suomesta rakennettiin Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
- Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäinen valtio Euroopassa, joka antoi äänioikeuden naisille 1906 ja toinen maailmassa, jos ensimmäiseksi katsotaan Uusi Seelanti (joka ei kuitenkaan ollut antanut äänioikeutta alkuperäisväestölleen maoreille), joten naiset ovat näytelleet aktiivista roolia hallituksessa 1900-luvun alusta. Naisjäseniä on noin 40 % kansanedustajista. Tarja Halonen on Suomen ensimmäinen naispresidentti.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Tämä on saavutettu ilmaisen peruskoulutuksen avulla. Koska suomea ei juurikaan puhuta maan ulkopuolella ja ruotsiakin vain jonkin verran, suomalaisten on katsottu tarpeelliseksi osata suuria kieliä, kuten englantia, saksaa ja ranskaa. Pitkään vähäverisyydestä kärsinyt venäjän opiskelu on saanut uutta virtaa muuttoliikkeestä etenkin Itä-Suomessa. Suomessa on voimassa oppivelvollisuus, joka alkaa seitsemän vuoden iästä ja päättyy oppivelvollisen täytettyä 17 vuotta tai kun oppivelvollinen saa yhdeksänvuotisen peruskoulun päättötodistuksen. Suomalaiset ovat tutkitusti Euroopan parhaiten koulutettujen kansakuntien joukossa. Vuonna 2003 15-vuotiaille tehdyssä Pisa-testissä Suomi oli matematiikassa toinen ( 2.) Hongkongin jälkeen, lukutaidossa ensimmäinen ( 1.), luonnontieteissä ensimmäinen ( 1.) Japanin kanssa ja ongelmanratkaisuissa toinen ( 2.) Korean jälkeen.
Suomen hyvinvointijärjestelmä on Euroopan unionin keskitasoa, eli maailman mittakaavassa korkealuokkainen. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Valtion aluehallinto
- Pääartikkeli: Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaa on valtion keskushallinnon organisaatio autonomisella Ahvenanmaan maakunnalla.
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
- Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Kuntaa suuremmaksi itsehallinnolliseksi yksiköksi perustettiin vuonna 1997 maakunta, joita on mannermaalla 19 kappaletta.
Pakallinen aluehallinto
Historiallisia maakuntia on yhdeksän (tai kymmenen, jos Tornionjoen itäpuolinen Länsipohja lasketaan omaksi maakunnakseen), ja ne ovat perua yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa.
Maantiede
- Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Suomen teollistuminen alkoi 1860-luvulla sahateollisuudesta, mutta vielä 1910 70 % kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Metalli- ja telakkateollisuus alkoivat kehittyä ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina, mutta 1917 vienti Venäjälle loppui. Sodan jälkeisinä vuosina Suomi sai lainaa Yhdysvalloista nälänhädän estämiseen. Jo 1922 teollisuustuotanto oli saavuttanut sotaa edeltävän tason. 1930-luvulla talouskasvu jatkui, ja 1938 Suomi oli jo bruttokansantulolla mitattuna neljänneksen Euroopan keskiarvoa rikkaampi.
Sodan jälkeen talous oli kriisissä, ja sotakorvaukset veivät suuren osan vientipotentiaalista. 1950-luvulla metalliteollisuuden vienti Neuvostoliittoon jatkui kuitenkin lähes ilman kilpailua muista länsimaista. 1960-luvulla hyvinvoinnilla alettiin laajentaa hyvinvointivaltion etuja.
1970-luvulla muuttoliike töiden perässä muihin maihin vihdoin taantui elintason kohoamisen myötä. Suomen talous onkin kokenut valtavan harppauksen lyhyessä ajassa, ja tämä on aiheuttanut ongelmia, muun muassa hyvin nopean kaupungistumisen, joka jatkuu edelleen kohti suurimpia kaupunkeja. 1980-lukuun mennessä Suomesta oli tullut yksi maailman vauraimmista maista.
Suomen käytössä oleva rahayksikkö on ollut vuodesta 1999 lähtien euro. Aluksi euro oli vain laskennallinen valuutta, johon sitä edeltänyt markka oli kiinnitetty. 1. tammikuuta 2002 eurokolikot- ja setelit otettiin käyttöön ja 28. helmikuuta 2002 jälkeen vain euroa on voinut käyttää maksuvälineenä.
Pääasiallisen tuottonsa Suomi saa viennistä. Vientituotteista merkittävimpiä ovat puu, paperi ja elektroniikka. Elektroniikasta valtaosa koostuu maailman suurimman matkapuhelinvalmistajan, Nokian, matkapuhelimista.
Suomen talous nojaa pääasiassa korkean teknologian tuotteiden vientiin. Metallin ja insinöörituotteiden osuus on 40 % maan viennistä. Monet näistä tuotteista ovat tietokoneohjattuja mekaanisia laitteita ja erikoistuneita kulkuneuvoja, joita käytetään pääasiassa kaivosteollisuudessa. Suomi vie myös suuren määrän paperituotteita metsistään. Itse asiassa Suomi on paperituotteiden päälähde koko Länsi-Euroopalle.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa nopeasti kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista.
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
- Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
| Väestötiedot vuonna 2005 |
|
|---|---|
 |
|
| Väestönkasvu | 0,16 % |
| Syntyvyys | 10,5 / 1 000 henkilöä |
| Kuolleisuus | 9,79 / 1 000 henkilöä |
| Elinajanodote | 78,35 |
| Lapsikuolleisuus | 3,57 / 1 000 syntymää |
| Nettomaahanmuutto | 0,89 / 1 000 henkilöä |
| HIV:n levinneisyys aikuisväestössä |
>0,1 % |
| Lukutaitoisia | 100 % väestöstä |
| Ikärakenne | |
| Mediaani-ikä | 40,97 vuotta |
| 0–14-vuotiaat | 17,3 |
| 15–64-vuotiaat | 66,8 |
| 65 vuotta täyttäneet | 15,9 |
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella.
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton ansiosta Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
| 1. | suomi | 4 797 311 | 11. | saksa | 3 602 | ||
| 2. | ruotsi | 290 251 | 12. | kiina | 3 414 | ||
| 3. | venäjä | 33 401 | 13. | turkki | 2 864 | ||
| 4. | viro | 11 932 | 14. | espanja | 2 334 | ||
| 5. | englanti | 7 758 | 15. | thai | 1 986 | ||
| 6. | somali | 7 332 | 16. | ranska | 1 752 | ||
| 7. | arabia | 5 641 | 17. | saame | 1 720 | ||
| 8. | albania | 4 261 | 18. | persia | 1 542 | ||
| 9. | kurdi | 3 926 | 19. | puola | 1 257 | ||
| 10. | vietnam | 3 811 | 20. | serbokroatia | 1 228 |
(lähde: Siirtolaisuusinstituutti)
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Muut yli tuhannen jäsenen uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 2004 olivat:
- Jehovan todistajat 18224
- Suomen Vapaakirkko 13471
- Katolinen kirkko Suomessa 8083
- Suomen Adventtikirkko 4030
- Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko 3309
- Suomen baptistiyhdyskunta 1562
- Suomen Helluntaikirkko 1240
- Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta 1181
- Helsingin juutalainen seurakunta 1072
Kulttuuri
Opiskeltuaan Saksassa ja palattuaan Suomeen Mikael Agricola loi suomen kirjakielen. Siten Suomessa oli yhteinen pohja, jolle voitiin rakentaa yhteinen identiteetti. Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoama kansalliseepos Kalevala vahvisti suomalaisten identiteettiä ja on innoittanut useita suomalaisia taiteilijoita.
Suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä ovat:
Kirjallisuus
- Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Painetun kirjallisuuden historia alkaa Suomessa uskonpuhdistuksen aikakaudella. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat kuitenkin pitkälle pakanuuden aikaan. Tutkimus on osoittanut, että Kalevalan runomitta, joka on yhteinen suomalaiselle ja virolaiselle kansanrunoudelle, on peräisin alkusuomalaiselta ajalta. Näin ollen on ilmeistä, että jo tuolloin oli olemassa myös suomalaista runoutta.
Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on Turun piispa Mikael Agricola. Hänen aikalaisiaan olivat muun muassa lainsuomentaja Herra Martti ja käsikirjan ja messun kääntäjä Mathias Johannis, joiden teokset ovat säilyneet vain käsikirjoituksina.
Yliopiston perustaminen Turkuun kohotti suuresti opillista sivistystä ja vilkastutti kirjallisia harrastuksia. Näitä edistivät myös Suomeen perustetut kolme kirjapainoa. Samalla on aikakauden lopulla havaittavissa ruotsinkielisen aineksen vahvistumista säätyläispiireissä sekä kirjallisuudessa. Ruotsin kieli alkoi kohota latinan kielen rinnalle opillisen sivistyksen välittäjänä. Suomen kieli pysyi lähinnä yhteisenä kansan ja sille tarkoitetun uskonnollisen kirjallisuuden kielenä.
1700-luvulla henkisessä elämässä tapahtui jyrkkä muutos. Valistus tuli ajan tunnussanaksi ja käytännöllinen hyöty tarkoitusperäksi. Tieteet vapautuivat kirkon holhouksesta ja alkoivat kehittymään omia teitään. Linnén vaikutus ulottui Suomeenkin. Hänen kannattajiaan olivat luonnontieteilijöinä muun muassa Johan Browallius ja K. F. Mennander.
Suomen Ruotsista erottamisen jälkeen kansallinen erikoishenki alkoi herätä ja Suomen kirjallisuus alkoi saada omintakeista muotoa ja sisältöä. Upsalasta tuleva uusromanttinen virtaus sai aluksi Turussa joukon kannattajia, joista useimmat ryhmittyivät Aura-kalenterin (1817-18) ja Mnemosyne-lehden (1819-23) ympärille.
Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli Aleksis Kivi vuonna 1870 ilmestyneellä Seitsemällä veljeksellään. Häntä seurasivat mm. Juhani Aho ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt Minna Canth. Lyriikan puolella Eino Leino kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. Ruotsinkielisessä runoudessa vuosisadan alkupuolen tasokkaat modernistit, kuten Edith Södergran ja Elmer Diktonius saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen lyriikka siirtyi modernismiin sotien jälkeen tärkeimpinä niminään mm. Paavo Haavikko ja myöhemmin Pentti Saarikoski. Väinö Linna kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
- Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Jo Kalevalassa musiikki on ilmentänyt voimaa. Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikin puolella kehitettiin ns. suomirock, jonka edustajia ovat Juice Leskinen ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish sekä Stratovarius.
Taide
- Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Urheilu
Suomen kansallispeli on pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns". Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Hän voitti urallaan 9 olympiakultaa.
Nykyisin suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja muun muassa hyvistä mäkihyppääjistä, jääkiekkoilijoista ja autourheilijoista. Myös jalkapallossa Jari Litmanen on valittu Euroopan kolmanneksi parhaimmaksi pelaajaksi vuonna 1995. Verrattuna menneisiin vuosikymmeniin menestys yleisurheilussa on ollut viime aikoina hyvin vaatimatonta.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Juhlapäivät
| Pvm. | Nimi | Huomautuksia |
|---|---|---|
| 1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä | |
| 6. tammikuuta | Loppiainen | |
| Liikkuva, perjantai | Pitkäperjantai | |
| Liikkuva, sunnuntai | Pääsiäispäivä | |
| Liikkuva, maanantai | 2. pääsiäispäivä | |
| 1. toukokuuta | Vappu | |
| Liikkuva, torstai | Helatorstai | 40 päivää pääsiäisen jälkeen. |
| Liikkuva, sunnuntai | Helluntaipäivä | 50 päivää pääsiäisen jälkeen. |
| Kesäkuun 19. ja 25. päivän välinen perjantai | Juhannusaatto | |
| Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai | Juhannuspäivä | |
| Marraskuun ensimmäinen sunnuntai | Pyhäinpäivä | |
| 6. joulukuuta | Itsenäisyyspäivä | |
| 24. joulukuuta | Jouluaatto | |
| 25. joulukuuta | Joulupäivä | |
| 26. joulukuuta | 2. joulupäivä tai Tapaninpäivä | |
| 31. joulukuuta | Uudenvuodenaatto |
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
- Suur-Suomi
Aiheesta muualla
Lähteet
| ||||||||||
| ||||||||||
