Vantaa

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. elokuuta 2006 kello 10.13 käyttäjän Nitraus (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Vantaan kaupunki
Vanda stad
Vaakuna Sijainti
vaakuna sijainti
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kihlakunta Vantaa
Perustamisvuosi 1974
Pinta-ala 242,74 km²
– maa 240,84 km²
– sisävesi 1,90 km²
Väkiluku 187 281 (1.1.2006)
– väestötiheys 772 as./km²
– väestönkasvu 1,2
– 0–15-v. 20,6 %
– 16–64-v. 69,5 %
– yli 64-v. 9,9 %
– ruotsinkielisiä 3,1
– ulkomaalaisia 6,8
Työttömyysaste 7,7 (30.4.2004)
Kunnallisvero 18,50 % 
Kunnanjohtaja Juhani Paajanen
Kunnanvaltuusto 67 paikkaa
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD
 • Sit. (Pro Vantaa)		 21
19
9
6
5
3
3
1
Aiheesta muualla
www.vantaa.fi

Vantaa (ruots. Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vuonna 1865 Helsingin pitäjä muutettiin Helsingin maalaiskunnaksi, vuonna 1972 Vantaan kauppalaksi ja vuonna 1974 Vantaan kaupungiksi.

Kaupunki on kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena ja kaupungin luonteelle onkin ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Martinlaakso ja Myyrmäki.

Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi.

Maantiede

Alavaa rannikkoseutua

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin idyllisen näkymän. Kuva Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi.

Vantaan geologiaa

Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla.

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelualueita Vantaalla on 26, yhteensä 251,5 hehtaaria (1,0 %) kaupungin pinta-alasta.[1]

Ilmasto

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea, ja kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 celsiusasteen keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet.

Helsinki-Vantaan lentoaseman tiedot vuodelta 2004:[2]

  • vuoden keskilämpötila 5,4 °C
  • lämpimin päivä: 8. elokuuta, 28,8 °C
  • lämpimin kuukausi: heinäkuu, 16,7 °C
  • kylmin päivä: 23. tammikuuta, −22,3 °C
  • kylmin kuukausi: tammikuu, −7,1 °C
  • vuoden sademäärä: 842 mm
Ilmastodiagrammi.

Historia

Vantaan sijainti

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet saapua jo edellisellä vuosituhannella, kun mannerjäätikkö oli vetäytynyt alueelta. Aluksi alueella asuttiin vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen ja hylkeiden pyynti. Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua sijaitessaan Hämeen takamailla. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.

Ruotsin vallan aika

Helsingin pitäjän kirkko.

1100- tai viimeistään 1200-luvuilla luvulla Ruotsista lähteneet siirtolaiset puolestaan asettuivat Keravanjoen varteen. 1300-luvulla jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta.

Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie alkoivat kulkea alueen läpi, ja ne synnyttivät jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, joista merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Tapahtumasta on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Kun Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle 1550 perustettu Helsingin kaupunki vuonna 1640 päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Vironniemelle, alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa, ja liitettiin anneksina Helsingin kaupungin seurakuntaan.[3]

1800-luku

Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin, ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut rautaruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin toiminnassa oleva Tikkurila Oy:n maalitehdas.

Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, tuli Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.[4]

1900-luvusta nykypäivään

Kehä III Tuupakan kohdalla.

Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmasosaa asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson alueen Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin.

Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. 1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Helsingin olympialaisia varten perustettiin Seutulan (nykyinen Helsinki-Vantaa) lentoasema 1950-luvun alussa. Se jakoi kaupungin kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä ja teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan ja tänäpäivänä Vantaa tunnetaankin ulkomailla ilmailukaupunkina.

1960- ja 1970-luvuilla liikenneväyliä levennettiin, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti Vantaan lounaisosan kehittymisen ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Vuonna 2001 juhlittiin Vantaan 650-vuotisjuhlia.[5]

Väestö

Kielotorni Tikkurilassa on Vantaan korkein rakennus.

Vantaalaisista puolet on syntyjään pääkaupunkiseudulta. Vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia oli n. 46 600 (26,4 %) ja vuoden 2006 alussa lähes 50 700 (27,1 %). Helsingissä syntyneiden osuus on jo vuosia pysynyt 21,1 prosentissa ja Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti.[6]

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista ja 51,2 % Vantaan väestöstä on naisia. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia.

Ruotsinkieliset

Ruotsinkielisten osuus on laskenut selvästi. Vuonna 1960 vantaalaisista n. 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2006 alussa vantaalaisista 3,1 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä (6,4 %). Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Silti Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on virallisesti kaksikielinen, jos kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä.[7]

Ulkomaalaiset

Vuoden 2006 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 89 eri kieltä. Toistaiseksi ruotsinkielen asema on ollut vahvempi kuin muiden kielten, sillä ruotsi on koko ajan ollut yleisin äidinkieli suomen jälkeen. Seuraavaksi yleisimmät äidinkielet ovat 2000-luvun ajan olleet venäjä, somali ja viro.[8]

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ 4 840
1865² 6 974
1880² 7 819
1890² 8 865
1900² 11 110
1910² 18 321
1920² 22 368
1930² 23 558
1940² 31 511
1950 14 976
1960 41 906
1970 72 215
1980 129 918
1990 152 263
2000 176 386
2010³ 195 112
2020³ 215 547
2030³ 231 740
¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue
² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia)
³ ennuste[9]
Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004
Kansallisuus Määrä
Venäjä 1 521
Viro 1 287
Somalia 859
Serbia ja Montenegro 531
Vietnam 299
Turkki 276
Irak 261
Ruotsi 178
Thaimaa 176
Intia 146
Yhdistynyt kuningaskunta 120
Muut 2 837
Yhteensä 7 751

Uskonto

Vuoden 2006 alussa Vantaan 187 281 asukkaasta 74,6% (139 805) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,3% (2 434) ortodoksiseen kirkkoon, 1,6% (2 939) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan ja 22,5% (42 103) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. [10]

Palvelut

Tiedosto:Vantaa-kartta.png
Vantaan kartta

Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta).

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa.

Vantaalla on 59 peruskoulua, 8 lukiota, 4 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 64 aikuisopistojen toimintapistettä (2004/2005). EVTEKillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoululla on koulutusyksikkö Tikkurilassa.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 518 117 kirjaa (31.12.2005) ja 12 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 6 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 19 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Tiedosto:Frozen helsinki vantaa airport.jpg
Lentokone Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Tikkurilan rautatieasema.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna.

Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan. Hallinnollinen keskus sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Vallinojan asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä.

Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaa kärsii lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluhaitat ulottuvat lähinnä pääradan välittömään läheisyyteen.

Urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä ainakin Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Kuuluisin vantaalaista yleisurheiluseuraa edustava urheilija on Ville Tiisanoja.

Tikkurilan Valtti-Areenalla harjoitteleva ja kilpaileva Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Kiekko-Vantaa pelaa Mestiksessä ja moni huippujääkiekkoilija, kuten Ville Peltonen, on lähtöisin Kiekko-Vantaan juniorisarjoista.

Lähes jokaisella lähiöllä on oma jalkapalloseuransa, jotka vaikuttavat lähinnä juniorisarjoissa.

Kulttuuri

Konserttitalo Martinus

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa ajanmukaiset ja viihtyisät tilat erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 410 henkilölle, paikoista kuusi on invapaikkoja. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia.

Martinus on Markku Johanssonin johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.

Myyrmäkitalo

Myyrmäkitalo on Vantaan läntisten kaupunginosien kulttuuri- ja monitoimikeskus. Talo on valmistunut syksyllä 1993. Parhaimmillaan talo on alueen asukkaiden olohuone, jossa kaikenikäiset ihmiset viihtyvät.

Myyrmäkitalossa toimivat Myyrmäen aluekirjasto, Vantaan taidemuseo, Vantaan kuvataidekoulu, elokuvateatteri, yhteispalvelupiste, kampaamo ja kauneushoitola Modena, Ravintola Pantteri, Aktia-pankki ja Lippupalvelu Oy:n myyntipiste. Vantaan aikuisopisto järjestää talossa mm. kieli-, kuvataide ja atk-opetusta. Lisäksi talossa on kokous- ja harrastustiloja vuokrattavaksi.

Vantaa-palkinto

Vantaa-palkinto myönnetään vuosittain hakemuksetta tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä työstä Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle taiteilijaryhmälle.

Päätöksen Vantaa-palkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus vapaa-ajan lautakunnan esityksestä. Palkinnon jakotilaisuus on kaupunginvaltuuston viimeisessä kokouksessa vuosittain.

Palkinnon suuruus on 5 045 euroa.

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä seudun historiaan ja ympäristön muuttumiseen liittyvistä aiheista.

Museo tutkii alueen historiaa sekä kerää kokoelmiinsa siihen liittyvää esineistöä, kuvamateriaalia, asiakirjoja, muistitietoa sekä kirjallisuutta. Museo osallistuu myös kulttuuriympäristön suojeluun ja toimii alansa asiantuntijana. Museo julkaisee tutkimusaiheisiinsa liittyvää kirjallisuutta.

Talous

Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva pohjoismaiden toiseksi suurin kauppakeskus

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa, ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa.[11]

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin.

Yritysten pääkonttorit Vantaalla

  • Air Finland, lentomatkustus
  • Alko, alkoholijuomien valmistus ja jakelu
  • Blue1, lentomatkustus
  • Fazer, makeisten valmistus
  • Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
  • Finnair, lentomatkustus ja -rahti
  • Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
  • Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan rikollisuuden torjunta ja tutkinta.
  • Okmetic Oyj, piikiekkojen valmistus
  • Perlos Oyj, elektroniikan komponenttien valmistus
  • Pöyry Oyj, maailman suurimpia konsultointi- ja suunnitteluyrityksiä energian, metsäteollisuuden ja infrastruktuurien toimialueilla
  • Tikkurila Oy, maalien valmistus ja jakelu
  • Vaisala Oyj, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
  • Veikkaus, valtion rahapeliyhtiö

Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003). Hakunilassa on järjestetty vuodesta 2004 lähtien rockfestari Myötätuulirock.

Ystävyyskaupungit

Kuuluisia vantaalaisia

Vantaalla syntyneitä

Muualta muuttaneita

Nippelitieto

  • Vantaa on pinta-alaltaan Helsinkiä suurempi. Helsingin maapinta-ala on n. 186 km² ja Vantaan 240,84 km².
  • Vantaalla on pieni kaistale merenrantaa Porvarinlahdella.
  • Helsingin pitäjän, nykyisen Vantaan, rannikkoalueelle ruvettiin keskittämään rakentamista ja nykyään tuo alue tunnetaan Helsinkinä.
  • Yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole metrorataa muualla kuin Helsingissä. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto kuitenkin sijaitsee osittain myös Vantaan puolella.
  • Vantaan nimikkoeläin on lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.[12]

Kaupunginosat

Vantaan kaupunginosat
Tikkurilan palvelualue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Ilola | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Lentokenttä | Pakkala | Ruskeasanta | Simonkylä | Tammisto | Tikkurila | Veromies | Viertola
Korso-Koivukylän palvelualue: Asola | Havukoski | Jokivarsi | Koivukylä | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Päiväkumpu | Rekola | Vallinoja | Vierumäki
Hakunilan palvelualue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala
Myyrmäen palvelualue: Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Myyrmäki | Vapaala | Varisto
Martinlaakson palvelualue: Askisto | Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Martinlaakso | Myllymäki | Petikko | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vantaanlaakso | Vestra | Viinikkala | Ylästö

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vantaa.

Malline:Wiktionary


Malline:Etelä-Suomen läänin kunnat

Lähteet

  1. ↑ Vantaa taskussa, sivu 5
  2. ↑ Vantaa taskussa, sivu 5
  3. ↑ http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;12743;1871
  4. ↑ http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;12743;1871
  5. ↑ http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;12743;1871
  6. ↑ http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;45637
  7. ↑ http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;45637
  8. ↑ http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;45637
  9. ↑ Väestöennuste 2005 , sivu 19
  10. ↑ Vantaan väestö 2005/2006
  11. ↑ http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2006/2006-01-12/ajankohtaista/Kaupunkien_yhdistaminen
  12. ↑ http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;12743
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vantaa&oldid=1515886”