Irlanti

Wikipedia
Ohjattu sivulta Irlannin tasavalta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Koko saaresta kertoo artikkeli Irlanti (saari).
Irlanti
Ireland (englanniksi)
Éire (iiriksi)
Irlannin lippu Irlannin vaakuna
lippu vaakuna

Irlannin sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri(Taoiseach)
Michael D. Higgins
Enda Kenny[1]

Pääkaupunki Dublin[1] (Baile Átha Cliath, 495 781 as.)

Muita kaupunkeja Cork (123 062 as.),
Limerick (54 023 as.),
Galway,
Waterford,
Dundalk

Pinta-ala
– yhteensä 70 273[2] km² (sijalla 117)
– josta sisävesiä 2 %

Väkiluku (2012) 4 722 028[2] (sijalla 121)
– väestötiheys 56 / km²
– väestönkasvu 1,112[2] % (2012)

Viralliset kielet englanti, iiri[1]

Valuutta euro[1] (EUR)

BKT (2011) sijalla 57
– yhteensä 181,9 miljardia USD (PPP)[2]
– per asukas 39 500 USD

HDI (2012) 0.916[3] (sijalla 7)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2[2] %
– teollisuus 29[2] %
– palvelut 69[2] %

Aikavyöhyke +0
– kesäaika UTC+1

Itsenäisyys
Westminsterin säädös

11. joulukuuta 1931

Lyhenne IE

– ajoneuvot: IRL
– lentokoneet: EI

Kansainvälinen
suuntanumero
+353

Motto Éire go Deo (epävirallinen)

Kansallislaulu Amhrán na bhFiann (engl. The Soldier's Song)[1]

Irlanti (iiriksi Éire, engl. Ireland), virallisesti Irlannin tasavalta on valtio, joka käsittää Irlannin saaren ja edustan pienemmät saaret, mutta ei kuitenkaan Irlannin saaren koillisosaa, Britanniaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia. Valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km2 ja sen väkiluku runsaat 4,6 miljoonaa. Se on ollut Euroopan unionin (aik. EEC) jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin.

Saarivaltion ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia metsää. Britannia hallitsi sitä lähes 800 vuoden ajan, kunnes maa saavutti vapaavaltion aseman 1921 ja itsenäistyi 1949. Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.

Irlannin viralliset kielet ovat englanti ja iiri ja rahayksikkö on euro.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km2.[1] Asutus keskittyy maan itä- ja etelärannikoille, länsiosa on hyvin harvaanasuttua aluetta.[4]

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin kartta

Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä, ja ylävät nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikolle ovat ominaisia leveäsuiset, suppilomaiset lahdet, itärannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut ja drumliinit.[5] Irlannin korkein kohta on 1 038 metriä korkea Carrauntoohil ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metriä korkea Mount Brandon ja 925-metrinen Lugnaquilla.[6][7]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laidunmaata Oweneen laaksossa.

Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 % oli laitumena, 7,2 % peltona, 2 % niittynä, 8,4 % metsää ja 15,8 % kosteikkoja.[8] Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.[9]

Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hyönteislajia.[10] Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä: metsälepakko, saukko ja orava.[11] Kärpästä, metsäjäniksestä ja närhestä on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.[11][12]

Irlannissa ei elä yhtään käärmelajia. Legendan mukaan Pyhä Patrick karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.[13]

Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekä maa- että merikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 Donegalissa kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.[14]

Maassa on kuusi kansallispuistoa: Ballycroyn, Burrenin, Connemaran, Glenveaghin, Killarneyn ja Wicklowvuorten kansallispuisto.[15]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin ilmasto on merellinen. Idässä ja etelässä on kuivinta, ja idässä ja sisämaassa on hiukan lämpimämmät kesät ja kylmemmät talvet kuin muualla. Siellä voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitkään edes kukkuloilla. Dublinissa maan itäosassa on lämpimimmän kuun eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 päivänä jokaisessa kuussa, yhteensä 50–76 mm kuukaudessa.[16] Galwayssä länsirannikolla lämpötilaolot ovat lähes samanlaiset, mutta sadepäiviä on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sademäärät 52–132 mm. Eniten sataa syksyllä ja talvella.[17] Belmulletissa saaren luoteisnurkassa lämpimimmän kuun eli elokuun keskimääräinen ylin lämpötila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 päivänä jokaisessa kuussa, talvella yli 120 mm kuukaudessa.[18]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Irlannin historia

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhä Patrick

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlantiin 6 000 vuotta eaa. Noin 4 000 vuotta myöhemmin Etelä-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekivät taidokkaita kulta- ja pronssiesineitä ja aseita.[19]

Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perimätiedon mukaan Pyhä Patrick saapui 432 jaa. ja käännytti irlantilaiset kristinuskoon.[19] Viikingit alkoivat tunkeutua alueelle 800-luvulla jaa. Viikinkien tulon esti vasta kuningas Brian Boru, kun hän vuonna 1014 voitti tanskalaiset.[20]

Britannian valta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kuningaskunta valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimmäiset valloittajat olivat normanneja. Henrik II nimitti poikansa Juhanan, myöhemmin Juhana Maaton, Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli häilyväistä, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia. Henrik VIII, Elisabet I ja Jaakko I yrittivät istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyyttä irlantilaisiin rohkaisemalla maahanmuuttoa ja takavarikoimalla katolisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi tästä.[21] Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesi ensimmäinen kapina, kun Hugh O'Neillin johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeksän vuotta itsenäisyytensä puolesta. 50 vuotta myöhemmin katolisten ylimysten johtama Kilkennyn liitto hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat täyttä autonomiaa, katolisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina päättyi Britannian sisällissotaan, jossa irlantilaiset olivat Kaarle I:n puolella Oliver Cromwellia vastaan. Vuonna 1649 Cromwell kukisti irlantilaiset verisesti.[22] Kapinan jälkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 % maasta, vuoteen 1776 mennessä osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeille Amerikan itsenäisyyssodan innoittamina. Toiminta kukistettiin 1798. Britit yrittivät hillitä itsenäisyyshaaveita vuoden 1801 unionilailla,[23] jolla personaaliunionin sijalle määriteltiin uusi valtio nimeltä Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[24]

Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteli ankara nälänhätä, jonka aikana väkiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan länsiosat tyhjenivät lähes kokonaan. Irlannin menettämästä kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille.[25] Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sisäpoliittinen tilanne kärjistyi pääsiäiskapinaan 1916.[26]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinn Feinin vaalimainos 1918.

Vapaussota puhkesi 1919 ja 1921 Irlanti ja Britannia sopivat aselevosta ja maan tulemisesta vapaavaltioksi. Täyden itsenäisyyden Irlanti saavutti Britannian antamalla Westminsterin säädöksellä 1931. Tasavallaksi tunnustettu Irlanti erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä 1949 ja liittyi Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973.[1]

Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sekä EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan varakkaimmista maista. Tämän vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”kelttiläinen tiikeri”.[19]

Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 %.[27] Samalla taloudellinen epätasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain jälkeen länsimaiden suurimmaksi.[28]

Syksyllä 2008 brittiläisen Northern Rock -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon estämiseksi ja muualta paenneiden pääomien houkuttelemiseksi. Näin Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menettää lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumispäivää lykättiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä.[29]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin parlamentti (Oireachtas) on kaksikamarinen. Parlamentin ylähuone on nimeltään Seanad Éireann ja alahuone Dáil Éireann. Kummassakin kamarissa enemmistöpuolue oli pitkään keskustaoikeistolainen Fianna Fáil. Vuoden 2011 vaalien jälkeen parlamentin enemmistön kuitenkin muodostivat keskustaoikeistolainen Fine Gael ja keskustavasemmistolainen Työväenpuolue.[1]

Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta, ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin toimi on lähinnä seremoniallinen. Tietyissä perustuslaillisissa tehtävissä hänen tukenaan on neuvoa-antava valtioneuvosto. Pääministerin pyynnöstä presidentti voi hajottaa parlamentin. Michael D. Higgins aloitti presidenttinä 11. marraskuuta 2011.[19]

Irlannin hallituksen päämies on pääministeri eli Taoiseach. Alahuone valitsee pääministeriksi suurimman puolueen tai koalition puheenjohtajan. Pääministeri nimeää muut ministerit ja alahuone hyväksyy heidät.[19]

Muu politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena Pohjois-Irlannin asema. Fianna Fáil muodostui vuosien 1922–1923 sisällissodan jälkeen niistä, jotka vastustivat saaren jakamista. Vaikka jaon vastustajat hävisivätkin sisällissodan, Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Toinen suuri puolue Fine Gael syntyi jakamisen kannattajista. Muita merkittäviä puolueita ovat työväenpuolue, vihreät ja Sinn Féin.[19]

Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista.[30] Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1996.[31]

Asevoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin puolustusvoimat (engl. Irish Defence Forces (IDF), iiriksi Óglaigh na hÉireann) koostuvat maavoimista, laivastosta ja ilmavoimista. Irlannissa ei ole yleistä asevelvollisuutta, vaan armeijan käyminen on vapaaehtoista niin miehille kuin naisillekin.[1]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlanti jakaantuu 26 kreivikuntaan, jotka muodostavat neljä maakuntaa: Ulster, Munster, Connacht ja Leinster. Maakuntajako on peräisin kristillisen ajan alusta, eikä sillä ole enää hallinnollista tehtävää.[32]

Paikannimet englanniksi ja iiriksi, kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa kartan vihreisiin alueisiin. Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.

Ulster (Ulaidh)

Munster (An Mhumhain)

Connacht (Connacht)

Leinster (Laighin)

Kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihreällä ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O'Connell Street Dublinissa

Irlannin talous on nykyaikaista ja pitkälti riippuvainen ulkomaankaupasta. Irlanti liittyi euroon vuonna 1999 kahdentoista ensimmäisen EU-maan mukana. Maan bruttokansantuote kasvoi vuosina 1995–2007 keskimäärin 6 % vuodessa ja kääntyi maailman talouskriisin takia jyrkkään laskuun. Talouskriisin aikana irlantilaisten asuntojen keskimääräinen myyntihinta puolittui vuoteen 2010. Bruttokansantuote laski vuonna 2008 yli 3 % ja seuraavana vuonna lähes 8 % edellisestä. Vuonna 2010 bruttokansantuote heikentyi enää vain yhden prosentin, ja maan talouden odotettiin palaavan siedettävään tilaan vuoden 2011 aikana.[1]

Irlannin elinkeinorakenteesta noin 5 % on maataloutta, 49 % teollisuutta ja 46 % palveluita. Maan tärkeimpiä maataloustuotteita ovat naudanliha, meijerituotteet, ohra, peruna ja vehnä. Tärkeimpiä teollisuustuotteita taas ovat erilaiset kemikaalit, lääketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lisäksi maa on panostamassa lääkelaitteiden valmistukseen. Irlannin tärkeimpiä luonnonvaroja ovat maakaasu, turve, kupari, lyijy, sinkki, hopea, baryytti, kipsi, kalkkikivi ja dolomiitti.[1]

Irlannin tärkeimpiä vientitavaroita ovat konetarvikkeet, tietokoneet, kemikaalit, lääkeaineet, eläimet sekä eläintarvikkeet. Irlannin vienti kohdistuu Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Belgiaan ja Saksaan, kun taas tärkeimmät tuontimaat ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Alankomaat. Vuoden 2010 arvion mukaan Irlannin ulkomaankaupan arvo oli noin 115,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dublinin lentoasema on maan suurin lentoasema.

Irlannissa on yhteensä noin 700 kilometriä moottoritietä (2009). Maan liikenne on Britannian tapaan vasemmanpuoleista. Irlannissa on yhteensä 39 lentokenttää, joista suurin on Dublinin lentoasema.[33] Lentokentän kautta kulkee päivittäin noin 60 000 matkustajaa.[1][33] Tieverkko on kattava ja hyväkuntoinen, mutta julkinen liikenne on melko kallista, vuorovälit ovat pitkiä eivätkä reitit ulotu kaikkialle.[34]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin väkiluvun kehitys 1600-luvulta 2000-luvulle.

Irlannin väestö periytyy pääosin kelteistä, mutta mukaan on sekoittunut aikojen kuluessa myös englantilaisia, pohjoismaalaisia (lähinnä viikinkien ajalta norjalaisia ja tanskalaisia) sekä iberialaisia. 2000-luvulla Irlannin väkiluku on kasvanut voimakkaasti, sillä maahan on tullut paljon maahanmuuttajia pääosin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta.[35] Vuonna 2011 maassa oli 4 670 976 asukasta.[1]

Vuosikymmenien ajan Irlannin väestönkehitystä hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riittämättömästä ravintohuollosta, mutta väestön väheneminen päättyi vuonna 1961, sillä vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.[36]

Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.[35] Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.[37]

Vuoden 2011 väestölaskennassa irlantilaisista kuului katoliseen kirkkoon 84,2 prosenttia väestöstä. Irlannin kirkkoon kuului 2,9 prosenttia. Ortodokseja oli 1,0 prosenttia ja muita kristittyjä 1,5 prosenttia. Muslimeja oli 1,1 prosenttia, hinduja 0,2 prosenttia, buddhalaisia 0,2 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 1,2 prosenttia. Uskonnottomia oli 6,0 prosenttia. Loput 1,6 prosenttia ei kertonut kantaansa.[38] Vuonna 2010 70 % irlantilaisista kertoi uskovansa Jumalaan; osuus oli Euroopan seitsemänneksi suurin.[39]

Eri alueiden väestöjakauma on hyvin epätasainen. Väestö ja teollisuus ovat keskittyneet itään, jossa on maan politiikan ja talouselämän keskus. Noin 30 prosenttia väestöstä asuu Dublinin ja Dún Laoghairen kaupunkien alueella.[40]

Maailman terveysjärjestön vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Irlannissa käytetään maailman neljänneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 14,4 litraa aikuista kohti. Vain Luxemburgissa, Ugandassa ja Tšekissä kulutus on vielä runsaampaa.[41] Irlanti on Afrikasta Britanniaan ja Alankomaihin kuljetettavan hasiksen merkittävä välipiste. Lisäksi Irlannin kautta välitetään Euroopassa valmistettuja synteettisiä huumeita sekä heroiinia ja kokaiinia. Erityisesti kokaiinin käyttö on kasvussa myös Irlannissa.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannissa on oppivelvollisuus kaikille 8–15-vuotiaille lapsille. Irlannin koulujärjestelmä on kolmivaiheinen: kaikille pakollinen kahdeksan vuoden mittainen peruskoulu (engl. primary education), 5–6 vuotta kestävä toisen asteen koulutus (engl. secondary education) sekä korkeakoulutus.[42] Irlannissa lapset saavat mennä kouluun aikaisintaan kuusivuotiaina, mutta useimmat 4- tai 5-vuotiaat käyvät peruskoulujen yhteydessä olevia erityisluokkia.[43] Peruskoulun jälkeen valtaosa nuorista siirtyy 5–6 vuotta kestävään toisen asteen koulutukseen. Noin 60 % toisen asteen koulutuksen suorittaneista menee myöhemmin korkeakouluun, yleensä joko yliopistoon tai collegeen.[42] Irlannissa on yhteensä seitsemän yliopistoa, joista vanhin on vuonna 1592 perustettu Trinity College. Yliopistoista suurin taas on vuonna 1854 perustettu University College Dublin, jossa opiskelee yhteensä yli 24 000 opiskelijaa.[44]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rockyhtye U2 konsertoimassa Madison Square Gardenissa marraskuussa 2005.

Irlantilaisen kulttuurin epämuodollisuus erottaa sen brittiläisestä kulttuurista ainakin irlantilaisten itsensä mielestä. Huumoria ja kielellistä sukkeluutta arvostetaan, ja sääntöjen rikkomisesta rangaistaan sarkasmilla tai pilkkaamisella.[45]

Irlantilainen ruoka muistuttaa muiden pohjoiseurooppalaisten maiden keittiötä. Liha, peruna ja viljatuotteet ovat sen perustana, kasviksista käytetään lisukkeina etenkin kaalia, lanttua, porkkanaa ja ruusukaalia. Lammasta, kanaa, naudanlihaa, kinkkua ja kalkkunaa syödään paistettuina tai pataruokina. Myös kalaa, varsinkin lohta, ja katkarapuja käytetään. Kansainvälinen keittiö on levinnyt Irlantiinkin, mutta kotimaiset perusruoat ja varsinkin juomat, kuten viski ja Guinness-olut, ovat säilyttäneet suosionsa. Pubi on oleellinen kohtaamispaikka, mutta siellä tarjotaan harvoin aterioita.[45]

Harppu koristaa myös Guinness-lasia.

Irlannin symboleita ovat kolmilehtinen apila, jota Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrickin (iir. Padraich) kerrotaan käyttäneen esimerkkinä selittäessään pyhää kolminaisuutta, sekä kultainen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu oli myös Irlannin puntakolikoissa (iir. Punt) ja on edelleen Irlannin vaakunassa.[45]

Perinteinen irlantilainen soitinmusiikki on usein alkujaan tarkoitettu tanssien säestykseksi. Kansanlauluissa on ornamentoituja surulauluja sekä balladeja, jotka voivat kertoa niin politiikasta, työstä, alkoholista kuin rakkaudestakin.[46] Irlantilaisia teemoja musiikissaan ovat käyttäneet muun muassa Clannad, The Dubliners, Thin Lizzy, Boyzone ja The Corrs. Myös muut irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, eturivin tähdistä mainittakoon U2, Enya, Jedward, Sinéad O'Connor, Westlife, My Bloody Valentine, One Direction -yhtyeen Niall Horan sekä Boomtown Rats (ja laulaja Bob Geldof). Riverdance-tanssiryhmä on tehnyt irlantilaista steppitanssia tunnetuksi maailmalla.[47]

Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta sai vuonna 1951 yhdessä John Douglas Cockcroftin kanssa Nobelin fysiikan palkinnon ”atomin jakamisesta”.[48] William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.[49]

Irlannissa on myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Neljä heistä on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon: William Butler Yeats 1923, George Bernard Shaw 1925, Samuel Beckett 1969 ja Seamus Heaney 1995.[50] Muita tunnettuja irlantilaiskirjailijoita ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietetään vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde, Patrick Kavanagh, Colm Tóibín, Brendan Behan, Roddy Doyle sekä Draculan luoja Bram Stoker.

Irlannin yleisradioyhtiö on Raidió Teilifís Éireann (RTE), jolla on kaksi televisiokanavaa ja neljä kansallista radiokanavaa. Lisäksi maassa on useita kaupallisia televisio- ja radioyhtiöitä.[1] Irlanti on Eurovision laulukilpailussa tähän mennessä menestynein maa, sillä se on voittanut seitsemän kertaa.[51]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Irlannista kaksi kohdetta, Bend of the Boynen muinaismuistot ja Skellig Michaelin luostariryhmä.[52]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaelilainen jalkapallo on yksi Irlannin epävirallisista kansallislajeista.

Irlannin epävirallisia kansallislajeja ovat niin kutsutut gaelilaiset urheilulajit, joista tärkeimpiä ovat etäisesti jalkapalloa muistuttava gaelilainen jalkapallo ja mailapeli hurling.[53][54] Olympialaisissa maa on menestynyt lähinnä kesäolympialaisissa; talvikisoissa maa ei ole voittanut yhtään mitalia. Kesäolympialaisissa Irlanti on menestynyt erityisesti nyrkkeilyssä (12 mitalia), yleisurheilussa (6 mitalia) ja uinnissa (4 mitalia).[55]

Irlannissa on yhteensä 252 844 rekisteröityä jalkapallon pelaajaa ja 5 828 jalkapalloseuraa. Maan kansallinen jalkapalloliiga on viralliselta nimeltään League of Ireland Premier Division. Irlannin jalkapallomaajoukkue on osallistunut kolme kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin (1990, 1994 ja 2002) voittamatta kuitenkaan mitaleja. Maa oli FIFA-rankingissa tammikuussa 2012 sijalla 23. Parhaimmillaan maa on ollut ranking-listalla kuudes vuosina 1992–1993. Jalkapallon ohella myös rugby ja hevosurheilu on suosittua.[56][57]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Ireland CIA Factbook. CIE. Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g The World Factbook: Ireland CIA. (englanniksi)
  3. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  4. Population Distributin Wesley Johnston
  5. Physical Landforms of Ireland Wesley Johnston
  6. What are the Highest Mountains in Ireland?] Ordnance Survey. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  7. 3 Peaks of Ireland Maximum Adventure. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  8. Land Use Ireland's Environment 2008
  9. Nature Environment Protection Agency. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
  10. Protected Sites National Parks and Wildlife Service
  11. a b Marnell, F., Kingston, N. & Looney, D.: Ireland Red List No. 3: Terrestrial Mammals National Parks and Wildlife Service, Department of the Environment, Heritage and Local Government, Dublin, Ireland.
  12. Did you know? Eurasian Jay (Garrulus glandarius) Ireland's Wildlife
  13. Glaciers, Not St. Patrick, Kept Snakes out of Ireland Environmental Graffita Magazine
  14. Making a return to old habitats Irish Examiner 2008
  15. National Parks National Parks and Wildlife Service
  16. Climatological Information Dublin World Meteorological Organization
  17. Climatological Information Galway World Meteorological Organization
  18. Climatological Information Belmullet World Meteorological Organization
  19. a b c d e f Background Note: Ireland US Deparment of State
  20. Gascoigne, Bamber.: Brian Boru and the Vikings: AD 976-1014 History of the Vikings. 2001–. History World. Viitattu 6.1.2012. (englanniksi)
  21. Ulster Plantation Ask About Ireland
  22. Commonwealth and Protectorate 1649-1658 J. P. Somerville
  23. History Lonely Planet. Viitattu 25.1.2012. (englanniksi)
  24. Act of Union Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2012. (englanniksi)
  25. Dr. William Rogers: ARLET 234 Studies in Irish History and Literature: The Great Hunger (The Irish Famine) Viitattu 6.1.2012 (englanniksi)
  26. Easter rising BBC History
  27. The global housing boom: In come the waves Economist. 16.6.2005. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  28. Angelique Chrisafis: Celtic Tiger roars again – but not for the poor Guardian. 7.10.2004. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  29. Jan Hurri: Kriisi paljasti Irlannin bluffin Taloussanomat. 19.11.2010. Viitattu 18.9.2011.
  30. Constitution Ireland Constitution Org
  31. The Long Run Effects of Legalizing Divorce on Children
  32. Counties of Ireland Statoids
  33. a b Dublin Airport – Overview Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  34. Getting around Lonely Planet. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
  35. a b Tietoa Irlannista 8.4.2009. Suomen suurlähetystö, Dublin. Viitattu 23.11.2009.
  36. Piaras Mac Einri: Some recent demographic developments in Ireland Department of Geography, University College Cork.
  37. People and Culture Degrees Abroad. CIS.
  38. Census 2011 - Religion, Ethnicity and Irish Travellers Central Statistics Office
  39. Special Eurobarometer, biotechnology, page 381 (PDF) Fieldwork: Jan-Feb 2010.
  40. Dublin Profile Dublin Economy. 2009. Dublin Chamber of Commerce.
  41. FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003: Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol WHO Global Status Report on Alcohol 2004. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
  42. a b Irish Education System www.educationireland.ie. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  43. Primary Education in Ireland www.educationireland.ie. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  44. Irish Universities www.educationireland.ie. Viitattu 19.3.2011. (englanniksi)
  45. a b c Ireland Countries and their cultures
  46. Musiikki IRMU- irlantilaisen musiikin portaali
  47. PopAkatemia: Riverdance on Irlannin letkis Ylioppilaslehti 1999
  48. The Nobel Prize in Physics 1951 Nobelprize.org
  49. Sir William Rowan Hamilton (1805-1865) Trinity College, Dublin
  50. All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.org
  51. IRELAND Seven Times Winner of Eurovision Eurovisionstar. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi)
  52. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
  53. The most progressive team in Ireland espnscrum.com. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  54. Irish Sports Movetoireland.com. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  55. Ireland Olympics Sports-reference.com. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  56. Republic of Ireland FIFA. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  57. Sports and recreation Britannica. Viitattu 21.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irlanti.

Koordinaatit: 53°N, 7°E