Suomen tasavallan presidentti

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. helmikuuta 2018 kello 12.04 käyttäjän August-54 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen valtionpäämiestä. Muut merkitykset katso tasavallan presidentti.
Suomen tasavallan presidentti
Republiken Finlands president
Tunnus
Tunnus
Nykyinen
Virka-asunto Presidentinlinna
Mäntyniemi
Kultaranta
Kauden pituus 6 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen
Perustettu 27. heinäkuuta 1919
Ensimmäinen Kaarlo Juho Ståhlberg
Kotisivut Suomen tasavallan presidentin kotisivut
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Suomen valtiollinen protokolla

Suomen tasavallan presidentti (ruots. Republiken Finlands president) on Suomen kansan valitsema valtionpäämies. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö.[1] Hän nimittää myös eräät korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri ja tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.[2]

Valintamenettely

Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali

Suomen tasavallan presidentti on vuodesta 1994 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden välein. Ehdokkaansa presidentinvaaleihin saavat asettaa sekä rekisteröidyt puolueet, joiden listalta on edellisissä eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, että yli 20 000 kannattajan nimilistan keränneet valitsijayhdistykset. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Ennen vuoden 2018 vaaleja, Suomen jokaisessa suorassa presidentinvaalissa on tarvittu toinen kierros.

Ennen vuotta 1994 tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat 300 valitsijamiestä suhteellisella vaalitavalla, minkä jälkeen valitsijamiehet valitsivat presidentin. Valitsijamiehiä oli 301 presidentinvaalissa 1982 ja 1988. Presidentti on valittu useita kertoja myös poikkeusmenettelyllä (katso kohta Suomen tasavallan presidentit).

Tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen peräkkäiseen 1991 eli sama henkilö voi olla toimessa enintään kaksitoista vuotta peräkkäin[3]. Muutoksen taustalla oli Urho Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.kenen mukaan?

Valtaoikeudet

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Perustuslain muutokset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2012, ja alla olevat valtaoikeudet on tarkistettava.
Pääartikkeli: Suomen presidentti-instituution historia

Säädetty perustuslaissa

Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen 1. maaliskuuta 2000 voimaan tulleessa perustuslain kokonaisuudistuksessa. Nykyään eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti muodollisesti nimittää. Pääministerin ehdotusten mukaisesti tasavallan presidentti nimittää muut ministerit.

Ulkopolitiikka

Perustuslain mukaan ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”[4]. Tilanteessa, jossa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. Hän päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta ja esimerkiksi nimittää diplomaatit sekä tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä näiden virallisilla vierailuilla Suomeen.

Lainsäädäntövalta

Tasavallan presidentti vahvistaa lait ja hänellä on käytössään lykkäävä veto-oikeus. Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.[5] Tarja Halonen käytti ensimmäisen kautensa aikana tätä valtaa kerran. Eduskunta taipui presidentin tahtoon, ja pari pykälää muuttui uuden eduskuntakierroksen aikana. Presidentti voi antaa lakiin täsmennyksiä, asetuksia, vain kansainvälisistä asioista. Aikaisemmin presidentti antoi hallituksen esitykset eduskunnalle, mutta ne siirrettiin valtioneuvostolle uuden 2012 perustuslakiuudistuksen yhteydessä.

Puolustuspolitiikka

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Tämän tehtävän hän voi kriisiaikana luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle.[6] Presidentti päättää keskeisimmät Suomen puolustuspoliittiset päätökset ja linjavedot. Hän esimerkiksi päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Presidentti nimittää puolustusvoimain komentajan sekä päättää muista sotilaallisista nimitysasioista. Hän ylentää myös kaikki upseerit.

Nimitysoikeus ja muut valtaoikeudet

Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu keskeisten virkamiesten nimitysoikeus, jossa hän saa poiketa valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Presidentti nimittää esimerkiksi Suomen pankin pääjohtajan ja valtioneuvoston oikeuskanslerin. Tasavallan presidentti nimittää kaikki vakinaiset tuomarit virkoihinsa valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Ritarikuntien suurmestarina tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä sekä arvonimiä. Hallitsijan armahdusoikeudella on Suomessa pitkät perinteet, sillä jo Ruotsin kuninkailla oli myös aikoinaan armahdusoikeus. Presidentti voi armahtaa tuomitun joko kokonaan tai osittain.

Suomen perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä, ellei kyseessä ole maanpetosrikos, valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan[7].

Suhde luterilaiseen kirkkoon

Pitkään tasavallan presidentti nimitti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat virkoihinsa vahvistamalla piispanvaalin tulokset. Tämä yhteys purettiin vuonna 2000 perusteluna muun muassa se, ettei nimitysoikeutta mainittu enää perustuslaissa. Kirkolliskokous päätti nimitysvallan siirrosta toukokuussa 1999. Vaali oli tammikuussa 2000 ja muutos tuli voimaan maaliskuun alussa, uskontokuntiin kuulumattoman presidentti Halosen virkakauden alussa. Presidentti on kuitenkin jatkanut jo 1950-luvulla alkanutta perinnettä avaamalla vuosittain kirkon yhteisvastuukeräyksen.

Symbolinen asema ja tunnukset

Ryhtyessään toimeensa Suomen tasavallan presidentti antaa juhlallisen vakuutuksen:

”Minä --, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”

Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen.

Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tämän takia presidentillä on ollut tapana luovuttaa puolueensa jäsenkirja valituksi tultuaan.

Tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.

Tasavallan presidentin lippu.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa kunniakomppanian, takanaan muun muassa väistyvä presidentti Tarja Halonen sekä puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen.

Tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen valtiolippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on 3. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista. Eero Snellmanin, Bruno Tuukkasen ja Olof Erikssonin suunnittelema lippu nostetaan salkoon presidentin noustessa merivoimien alukseen, linnoitukseen tai tämän saapuessa edustusasunnolleen.

Puolustusvoimain ylipäällikön, tasavallan presidentin, kunniamarssi on Porilaisten marssi ja sitä soitetaan valtiovierailuiden yhteydessä sekä puolustusvoimien järjestämissä juhlatilaisuuksissa, jossa tasavallan presidentti on läsnä. Marssi soitetaan yleensä presidentin saapuessa itse juhlatilaan.

Tasavallan presidentin nykyinen virka-auto on musta panssaroitu Mercedes-Benz S 600 L Guard. Tasavallan Presidentin Kanslialla on myös käytössä Audi A8L Security vuodelta 2012. Presidentti käyttää virka-autoaan melko harvoin, lähinnä valtiovierailujen yhteydessä ja muissa juhlavissa tilanteissa, esimerkiksi mennessään valtiopäivien avajaisiin. Suomen vaakuna on ollut presidentin virka-auton rekisteritunnuksena vuodesta 1925 lähtien.[8] Presidentillä on myös käytössään edustusvene Kultaranta VIII, joka on suunniteltu 18 hengelle ja kahdelle miehistön jäsenelle. Junalla matkustaessaan presidentillä oli käytössään oma salonkivaunu, joista viimeistä (A1) käyttivät presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. Nykyään tasavallan presidentti käyttää junamatkustukseen valtioneuvoston vaunua (A2). Kotimaan lentoliikenteessä tasavallan presidentti voi käyttää puolustusvoimien helikoptereita.

Kansallisteatterissa presidentillä on oma aitio suuren näyttämön lavan vasemmalla puolella. Helsingin päärautatieasemalla presidentillä on oma sisäänkäynti, jollaista aikoinaan Suomen suuriruhtinaatkin käyttivät.

Kaartin Jääkärirykmentti asettaa tasavallan presidentin käyttöön kunniakomppanian esimerkiksi valtiovierailuiden yhteyteen sekä Presidentinlinnan kunniavartion pääsisäänkäynnin eteen. Päävastuu edustustehtävistä on 2. Jääkärikomppanialla kesäisin ja Sotilaspoliisikomppanialla talvisin. Näistä komppanioista käytetään nimitystä kunniakomppania. Nimitys "kaarti" viittaa keisarilliseen Suomen kaartiin ja valkoiseen kaartiin, mutta myös Kaartin jääkärirykmentin tehtävään toimia valtionpäämiehen sotilasjoukkona.[9]

Presidentin palkkio ja muut etuudet

Palkkio ja käyttövarat

Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa 1. huhtikuuta 2013 alkaen. Palkkio on veroton.[10]

Vuoden 2012 talousarviossa momentille Presidentin palkkio ja käyttövarat on myönnetty yhteensä 353 000 euron suuruinen määräraha. Talousarvioesityksen mukaan tätä määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen. Näitä menoja ovat varsinainen palkkio sekä asuntoedut. Lisäksi määrärahaa saa käyttää – muusta kuin momentille Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot tai momentille Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot budjetoidusta – presidentin edustamisesta tai muusta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.[11]

Edustusmääräraha

Presidentille suoritettiin erityinen edustusmääräraha 1.3.2012 saakka, mutta tämän jälkeen tasavallan presidentin rooliin ja instituutioon liittyvä edustaminen maksetaan presidentin kanslian toimintamenoista,[12] jota varten vuoden 2012 talousarvioesityksessä kanslian määrärahoihin on siirretty 125 000 euron suuruinen määräraha.[11] Edustusmäärärahan suuruus oli 171 000 euroa vuonna 2011.

Käyttövarat

Valtion talousarviossa oli aikaisemmin erikseen varattu menokohta tasavallan presidentin käyttövarat, jota määrärahaa sai käyttää tasavallan presidentin käyttömenojen maksamiseen. Määrärahan suuruus oli 65 000 euroa vuoden 2011 talousarviossa. Tämä ei ollut presidentin henkilökohtaista tuloa.[13] Vuonna 2012 tämä momentti poistettiin, ja määrärahasta siirrettiin 30 000 euroa presidentin palkkioon ja käyttövaroihin sekä 35 000 euroa presidentin kanslian toimintamenoihin.[11]

Asuntoetu

Tasavallan presidentin käytössä on kolme kiinteistöä, joissa kaikissa on asunto sekä työ- ja edustustiloja: Presidentinlinnassa ovat presidentin pääasialliset työ- ja edustustilat, Mäntyniemi on presidentin varsinainen virka-asunto ja kesäasuntona on Kultaranta. Kiinteistöjen ylläpito ja tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoista.[10]

Loma

Tasavallan presidentin oikeudesta vuosilomaan tai siihen rinnastettavaan vapaaseen ei ole säädetty erikseen. Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.[14]

Verovapaus

Presidentin saama palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa.[10][15]

Matkustusoikeus

Vaikka asiaa ei ole erikseen laissa säädetty, presidentin kotimaan ja ulkomaan matkat, jotka liittyvät presidentintoimen hoitamiseen, kustannetaan valtion varoista vuosittaisen talousarvion puitteissa. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä tähän on varattu 2 850 000 euron suuruinen määräraha.[11]

Eläkeoikeus

Eläkkeellä olevalla presidentillä on oikeus eläkkeeseen, joka on 60 % palkkiosta. Presidentille voidaan tarjota eläkeasuntoa kohtuullista vuokraa vastaan ja työtilat kirjoitus- ja arkistotyöhön sekä antaa turvallisuus- tai toimistopalveluita tai muita vastaavia palveluita. Presidentin leskellä ja alle 18-vuotiailla lapsilla on oikeus perhe-eläkkeeseen, joka on puolet eläkkeestä.[16] Eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi tarkoitettujen palveluiden rahoittamiseen varattiin 2011 talousarviossa 350 000 euroa.[13]

Tasavallan presidentit

№. Presidentti
(syntynyt–kuollut) 		Toimikausi Puoluetausta Lisätietoja
Alexander StubbSauli NiinistöTarja HalonenMartti AhtisaariMauno KoivistoUrho KekkonenJuho Kusti PaasikiviCarl Gustaf Emil MannerheimRisto RytiKyösti KallioPehr Evind SvinhufvudLauri Kristian RelanderKaarlo Juho Ståhlberg
1. Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
(1865–1952) 		25.7.1919–2.3.1925[17][18] edistyspuoluelainen Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi.
2. Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander
(1883–1942) 		2.3.1925–2.3.1931[19] maalaisliittolainen Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
3. Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud
(1861–1944) 		2.3.1931–1.3.1937[20] kokoomuspuoluelainen Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle.
4. Kallio, KyöstiKyösti Kallio
(1873–1940) 		1.3.1937–19.12.1940†[21] maalaisliittolainen Kallio kuoli ennen ainoan toimikautensa virallista päättymistä samana päivänä, jolloin hänen eroanomuksensa hyväksyttiin ja Ryti valittiin hänen seuraajakseen.
5. Ryti, RistoRisto Ryti
(1889–1956) 		19.12.1940–1.8.1944
(erosi virasta)[22] 		edistyspuoluelainen Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa: iGS Tietohuoltoasema Helsingin kaupunginkirjasto; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, kahden vuoden toimikaudeksi, mutta erosi vajaa seitsemän kuukautta ennen sen loppua ja kausi tulkittiin samalla päättyneeksi.
6. Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim
(1867–1951) 		4.8.1944–4.3.1946
(erosi virasta)[23] 		sitoutumaton Mannerheimilla oli yksi toimikausi, johon nimitettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, erosi kesken kauden.
7. Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi
(1870–1956) 		11.3.1946–1.3.1956[24] kokoomuspuoluelainen Paasikivellä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, toinen normaali toimikausi, ei ollut ehdokkaana kolmannelle kaudelle, mutta lupautui valitsijamiesten ehdokkaaksi toiselle äänestyskierrokselle tulematta valituksi.
8. Tiedosto:Urho-Kekkonen-1977-2.jpg Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen
(1900–1986) 		1.3.1956–27.1.1982
(erosi virasta 27.10.1981[25])[26][27][28][29][30] 		maalaisliittolainen Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja erosi kesken neljännen toimikauden, joka samalla päättyi.
9. Tiedosto:Mauno Koivisto.png Koivisto, MaunoMauno Koivisto
(1923–2017) 		27.1.1982–1.3.1994
(vt. presidentti 27.10.1981–27.1.1982)[25][31][32] 		sosialidemokraatti Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin. Ei ollut ehdolla kolmannelle kaudelle.
10. Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari
(s. 1937) 		1.3.1994–1.3.2000[33] sosialidemokraatti Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
11. Halonen, TarjaTarja Halonen
(s. 1943) 		1.3.2000–1.3.2012[34] sosialidemokraatti Halosella oli kaksi toimikautta, jotka kestivät yhteensä 12 vuotta.
12. Niinistö, SauliSauli Niinistö
(s. 1948) 		1.3.2012–nykyhetki[35] kokoomuslainen Niinistö valittiin ensimmäiselle toimikaudelleen kokoomuksen ehdokkaana ja toiselle toimikaudelle sitoutumattomana. Toisen toimikauden alkuajankohta oli normaalia aiemmin, koska hänet valittiin toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Suomen perustuslaki 128 § Finlex
  2. ↑ Suomen perustuslaki 59 § Finlex
  3. ↑ Kysy.fi: Suomen perustuslain 54 §:ssä todetaan: Sama henkilö voidaan valita... Kysy.fi. 11.9.2011. Viitattu 29.4.2017.
  4. ↑ Suomen perustuslaki 93 § Finlex
  5. ↑ Suomen perustuslaki 77 § Finlex
  6. ↑ Suomen perustuslaki 128 § Finlex
  7. ↑ Suomen perustuslaki 113 § Finlex
  8. ↑ Kimmo Levä ja Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.): Mobilia-vuosikirja 1996, s. 75–81. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1996.
  9. ↑ Kaartin Jääkärirykmentti -lehti 2/2008
  10. ↑ a b c Presidentintoimen hoito presidentti.fi. Viitattu 19.4.2015.
  11. ↑ a b c d Valtion talousarvioesitys 2012, asiakirjayhdistelmä
  12. ↑ Hallituksen esitys 35/2011
  13. ↑ a b Asiakirjayhdistelmä vuoden 2011 talousarviosta Valtion talousarvioesitykset, Valtiovarainministeriö
  14. ↑ Presidentintoimen hoito Suomen tasavallan presidentti
  15. ↑ Tuloverolaki (30.12.1992/1535), 87 § Finlex®. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 20.11.2012.
  16. ↑ Laki tasavallan presidentin eläkeoikeudesta (14.1.1994/40)
  17. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  18. ↑ Jukka-Pekka Pietiäinen: Tasavallan Presidentit. Tasavalta Perustetaan 1919-1931 osa 1. Jyväskylä: Weilin+Göös. ISBN 951-35-5425-2.
  19. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Lauri Kristian Relander astuu virkaan virkaanastujaispuhe) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  20. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (P. E. Svinhufvudin virkaanastujaispuhe) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  21. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Kyösti Kallion haastattelu Amerikkaan virkaanastujaispäivänä) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  22. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Risto Ryti astuu virkaansa) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  23. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (C. G. E. Mannerheim presidentiksi) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  24. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Juho Kusti Paasikivi astuu virkaansa 1946) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  25. ↑ a b Kekkonen eroaa Kekkonen eroaa. Elävä arkisto: Yleisradio. Viitattu 5.12.2014.
  26. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Urho Kekkonen astuu virkaansa 1956) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.12.2014.
  27. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Urho Kekkonen astuu virkaansa 1962) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  28. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Urho Kekkonen astuu virkaansa 1968) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  29. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Urho Kekkonen astuu virkaansa 1974) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  30. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Urho Kekkonen astuu virkaansa 1978) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  31. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Mauno Koivisto astuu virkaansa 1982) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  32. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Mauno Koivisto astuu virkaansa 1988) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  33. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Martti Ahitsaari astuu virkaansa 1994) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  34. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Tarja Halonen astuu virkaansa 2006) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.
  35. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Sauli Niinistö astuu virkaansa 2012) Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 21.1.2014.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_tasavallan_presidentti&oldid=17066849”