Eero Snellman
Eero Juhani Snellman (8. kesäkuuta 1890 Helsinki – 7. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1] Hän suunnitteli 1918 Suomen lipun yhdessä Bruno Tuukkasen kanssa.[2]
Snellmanin vanhemmat olivat esittelijäsihteeri Johan Ludvig Snellman ja Nanny Maria Montin. Lapsuutensa Snellman vietti Jollaksessa ja Domsin talossa Espoossa vastapäätä pitäjän vanhaa kirkkoa.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 ja opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1908–1910 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1909–1910. Snellman jatkoi taideopintoja ulkomailla Pariisissa ja Italiassa 1910, 1911, 1913 ja 1920, Münchenissä 1917–1918, Yhdysvalloissa ja Meksikossa 1924 sekä Lontoossa 1930.
Snellman toimi Kansallisteatterin taiteellisena avustajana ja hän oli Suomen pääkomissaari Pariisin maailmannäyttelyssä 1937. Snellman oli Suomen taideakatemian jäsen, Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön puheenjohtaja sekä Kansallisteatterin johtokunnan ja säätiön jäsen. Pariisissa asuessaan hän oli Pariisin Cité Internationale des Arts -hankkeen alkuunpanijana. Tämä on kansainvälinen keskus jonne taiteilijat eri puolilta maailmaa kokoontuvat työskentelemään.
Snellman maalasi muotokuvia useista suomalaisista merkkihenkilöistä ja lisäksi hän maalasi myös maisemia. Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen suunnittelivat yhdessä myös Suomen lipun. Eduskunta hyväksyi heidän ehdotuksensa toukokuussa 1918.
Eero Snellman oli naimisissa vuodesta 1924 taidemaalari, suunnittelija Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin kanssa.
Snellmanin teoksia on esillä Ranskassa Louvren Jeu de Paumessa sekä Pariisin Carnavalet- ja Grassen Fragonard -museossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
- Eero Snellman taiteilijamatrikkelissa
- Hagelstam, Wenzel: Antiikin lumoissa: Kosmopoliitin utuinen talvi.[vanhentunut linkki] Turun Sanomat 6.11.2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Snellman, Eero hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Lipun historia. Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 12.5.2015. Viitattu 18.7.2015.
- ↑ Tirranen, Hertta: Suomen taiteilijoita: Alwar Cawénista Wäinö Aaltoseen, s. 199. Porvoo & Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Työ on ollut pelkkää herkuttelua", Kuva, 18.01.1939, nro 2, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
