Keskustelu:Suomen tasavallan presidentti

Lipun kunniamerkki

Täysin turha on virke "Jostakin syystä lipussa ei ole korkeinta Vapaudenristiä eli VR:n suurristiä kuten ei myöskään Suomen korkeinta kunniamerkkiä eli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristiä ketjuineen." jos kerran syytä ei tiedetä, ja muutenkin, miksi kertoa jotain mitä ei ole?

Valokuvat

Mistä presidenttien valokuvat?

Sivulla http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/henkilot.html on edustava kokoelma, mutta niitä ei saa käyttää. Löytyiskö jostain hyvälaatuisia presidenttien kuvia? Koska kuva sanoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin säästyisimme isolta kirjoitustyöltä!

Kokeilin kyllä Googlen kuvahakua mutta kaikki näyttivät olevan tekijänoikeudella suojattuja kuvia. Muistaakseni joku käyttäjäkin kyseli useampi päivä sitten mistä löytyisi presidentin kuva (en nyt muista kuka kyselija kenestä presidentistä oli kyse. Taisi olla joku IP-numerolla kirjoittava). Muutenkin käyttökelpoisten kuvien löytäminen näyttää olevan vaikeata ellei muissa wikeissä satu olemaan sopivaa. Ism 20:19 kesä 21, 2004 (UTC)

Voiko Urho Kekkosta edeltäneiden presidenttien kuvat ottaa täältä: Edelliset tasavallan presidentit? Tekijänoikeudesta todetaan ainakin näin:

Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva, joka selvästi ei ole tekijänoikeuden suojaama valokuvateos ja joka on julkistettu ennen vuotta 1966. Tämä valokuva ei siten nauti tekijänoikeuden tai valokuvan lähioikeuden suojaa. Tätä mallinetta käyttävät kuvat voi tallentaa Wikimedia Commonsiin, jossa vastaava malline on {{PD-Finland50}} .

--84.231.59.221 22. tammikuuta 2010 kello 03.47 (EET)

Faktat

Korjasin hieman faktoja, Tarja Halonen on edelleen demari, ainoastaan yksi presidentti erosi puolueesta, koska koki puolueen vaativan puolueen etujen ajamista koko maan edun yli. Jos oikein muistan, hän oli Koivisto. IlariH (keskustelu · muokkaukset)

Pitääkö todellakin paikkansa että Ev. lut. arkkipiispalla on erikoisasema valtiollisessa protokollassa? Jos näin on, niin jopas on törkeää... Khokkanen 10. syyskuuta 2005 kello 08.39 (UTC)

Öh, entäs Hesan yliopiston kanslerilla? Törkeämpää. -tKahkonen 2. joulukuuta 2005 kello 11:14:37 (UTC)

Saatan muistaa väärin, mutta onko niin että jos presidentti valitaan ensimmäisellä kierroksella, hän astuu virkaansa 1. helmikuuta?ABC101090 20. helmikuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

"Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä" (Perustuslain 55 §). Koska vaalien ensimmäinen kierros järjestetään tammikuun kolmantena sunnuntaina, astuisi tällöin valittu presidentti tosiaan virkaansa helmikuun alussa. Osku123 6. lokakuuta 2009 kello 21.24 (EEST)

"Helsingin päärautatieasemalla presidentillä on oma sisäänkäynti, jota aikoinaan Suomen suuriruhtinaatkin käyttivät." Toisaalta ko. asemaa koskevassa artikkelissa lukee "Viidentoista vuoden rakennustyön jälkeen asema vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1919." Suomella ei ole ollut mitään suurisuhtinasta vuoden 1919 jälkeen. --Oami (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 00.29 (EET)

Graafi

Ei mokoma pelitä nuo skandit graafissa (Ståhlberg ja Kyösti) - olisko vinkkejä miten sais pelittämään? --Aulis Eskola 28. joulukuuta 2004 kello 19:03 (UTC)

Muutin hieman graafista esitystä, kuten Kyösti Kallion virkakauden päättymään ja Risto Rytin kauden alkamaan 1941, sillä muutenhan näyttäisi, että Ryti oli kauemmin presidenttinä kuin Kallio. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan Kallio oli presidenttinä 1.3.1937-19.12.1940 eli 3 v 9 kk 18 pv, kun taas Ryti oli presidenttinä 19.12.1940-4.8.1944 eli 3 v 7 kk 16 pv. (Päivien kohdalla oletetaan viran vaihtuvan klo 12.) --85.157.87.76 8. joulukuuta 2005 kello 19:46:02 (UTC)

Taloussanomien kritiikki

Ben Zyskowiczin kritiikki artikkelista löytyy osoitteesta: http://www.taloussanomat.fi/doris/doriswww_1761.asp --Harriv 2. joulukuuta 2005 kello 13:15:33 (UTC)

Poistatko kokoomusvaikuttajan linkin? Se ei vastaa. --85.157.87.76 28. joulukuuta 2005 kello 20:38:49 (UTC)

Toimiva linkki kokoomusvaikuttajan arvioon: http://www.taloussanomat.fi/doris/doriswww_57637.asp -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

Ei toimi enää. -tKahkonen 26. elokuuta 2006 kello 19.56 (UTC)

Valokuvia

Hei,
osoitteessa http://www31.ocn.ne.jp/~kmatsum/finfo/presidentit/ on kaikkien presidenttien kuvat allekirjoituksella varustettuina. Kyseiset kuvat ovat ilmeisesti tekijänoikeusvapaita, sillä kuvia on käytetty mm. useissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa, eikä kuvien tekijänoikeustietoja ole mainittu. Voisiko kuvia käyttää Wikipediassa? --Waldemar 11. tammikuuta 2006 kello 17:11:32 (UTC)

Jos kuva on otettu ennen vuotta 1966 niin silloin voi käyttää, ainakin seitsemän ensimmäisen presidentin kuvaa voi käyttää. --Zunter (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 16.07 (EET)

Aikajana

Aikajana presidentin toimikausista on tulevaisuutta ennustava. Mielestäni seuraavaa kuutta vuotta voisi kuvata vaikkapa katkoviivoilla. Piirtäjä ei ole ottanut huomioon, että presidentti voi kuolla ennen kuin hänen kausi loppuu.

Ehdotan suojaamista

Ehdotan artikkelin suojaamista väliaikaisesti, sillä artikkeli on viime aikoina joutunut jatkuvan vandalismin kohteeksi. --Waldemar 19. helmikuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

Jatkuessaan se ehdottomasti johtaa siihen. Bänniä on nyt jo kuitenkin annettu, joten katsotaan rauhoittuukko tilanne. Sen jälkeen mennään suojaukseen. --TeVe 19. helmikuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Siirto nimelle Suomen tasavallan presidentti

Artikkeli pitäisi siirtää nimelle Suomen tasavallan presidentti ja tehdä nimestä Suomen presidentti uudelleenohjaus. Nyt on toisin päin. Nikke 10. toukokuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

Oikein. -tKahkonen 10. toukokuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Oliko tuo kannatuspuheenvuoro? Jokatapauksessa, perusteluni tälle on se, että artikkeli käsittelee tällä hetkellä Suomen tasavallan presidentti -nimistä virkaa ja alkaakin sanoilla "Suomen tasavallan presidentti". Jonkun ylläpitäjän pitäisi tehdä tämä siirto koska uudelleenohjaussivu Suomen tasavallan presidentti on nyt tiellä. Nikke 10. toukokuuta 2006 kello 19.46 (UTC)

Kannatushan se oli. Pressan virallisilla sivuillakin lukee Suomen tasavallan presidentti. Toisaalta aika sama, onko nimi niin tai näin. -tKahkonen 10. toukokuuta 2006 kello 20.00 (UTC)

Siirto tehty. Kyllähän se näin kuuluu olla. --Majestic 28. marraskuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Artikkeli pitää siirtää nimelle Tasavallan presidentti. Artikkelin nimessä ei tarvita viittausta Suomeen, koska maailmassa on vain yksi tasavallan presidentti.  –Kommentin jätti 83.150.83.236 (keskustelu – muokkaukset)

Onhan noita tasavaltojen presidenttejä: vaikkapa Italian tasavallan presidentti ja lähimpänä Virolla, joka on tasavalta, on presidentti. --Aulis Eskola 20. tammikuuta 2012 kello 23.37 (EET)

No ei. Italiassa on Presidente della Repubblica Italiana ja Virossa Eesti Vabariigi President. Niiden käännökset voivat olla tietysti mitä tahansa.  –Kommentin jätti 83.150.83.236 (keskustelu – muokkaukset)

Faktat

Mielestäni mielenkiintoisia ja siksi tarpeellisia. Voisi kuitenkin käytännön vuoksi miettiä niiden siirtämistä omaan artikkeliinsa. -tKahkonen 24. toukokuuta 2006 kello 16.15 (UTC)

Mitenkähän nuo faktat on arvottu? Miksei Mannerheimia ole laskettu rintamalla palvelleisiin, vaikka hän soti useammassakin sodassa? Millä perusteella nuo suomenruotsalaiset on arvottu. Eikö esim. Carl Johan Ståhlberg tai Johan Gustaf Hellstén ole suomenruotsalainen? --Mikko Paananen 24. toukokuuta 2006 kello 16.30 (UTC)

Jaa-a. Ainakin tuolta erottaa kokonaisuuksia: nimi, ikä, koulutus, poliittinen elämä, virkakaudet ja niiden pituudet... Pitää kyllä antaa erikoismaininta kirjoittajalle. Sain päivän naurut, kun luin tämän: "Vain yksi entinen presidentti on ollut elossa neljästi". Viisi elämää lisää, niin saadaan kissa kiinni. -tKahkonen 24. toukokuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Muistaakseni Mannerheim ei palvellut rintamalla, olihan hän kuitenkin jonkin sortin kenraali tai marsalkka kaikissa sodissa (itsenäisyyden aikana). Suomenruotsalaisiksi arvoin ne, jotka löytyivät enkkuwikin suomenruotsalaislistalta (suomiwikistä kun ei moista listaa löydy). Omaan artikkeliin siirtämistä harkitsin itsekin. --Kaldur 24. toukokuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Ilmeisesti Mannerheim onkin palvellut Venäjän-Japanin sodassa, mutta en kyllä laskisi ylipäällikkyyttä sisällis-, talvi- ja jatkosodissa rintamalla sotimiseksi. --Kaldur 24. toukokuuta 2006 kello 18.20 (UTC)

Mielestäni tärkeämpää kuin erilleen siirtäminen on sen miettiminen mikä on todellista tietosanakirjamateriaalia (versus ns. "Demi-trivia") ja toisekseen eräiden luetteloiden "aukikirjoittamista". --TBone 25. toukokuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Presidenttien ulkonäkö -kohta pitäisi mielestäni poistaa. Se, kuinka monella presidentillä on ollut viikset, on jo liian triviaalia tietoa eikä kiinnosta varmaan moniakaan. Poistettiin jo. --Jetman 25. toukokuuta 2006 kello 14.50 (UTC)

Poistin nyt ulkonäkö-osuuden. Viiksekkyyteen muiden kuin Tarja Halosen kohdalla (jota ei tiettävästi ole nähty viiksekkäänä) voi olla vaikea löytää lähteitä, samoin silmälaseihin. Muuten näyttää ihan ok sisällöltä, herääkin vain kysymys: mistähän nää on kopioitu? --TBone 25. toukokuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Niitä mistään ole kopioitu. Olen kirjoitellut ihan Wikin presidenttiartikkeleita sekä presidentin kanslian nettisivujen perusteella. Viikset ja silmälasit tosiaan päättelin vain kuvien perusteella, että ei niistä sen parempaa lähdettä ollut, että ihan hyvä että poistettiin. --Kaldur 25. toukokuuta 2006 kello 17.15 (UTC)

Ok. --TBone 25. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Miksi piti yhdistää? Miksi ei erillistä sivua? Ilmeisesti tästä oli keskustelua poistetulla sivulla. Olisi ollut hyvä siirtää se tänne... -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Eikös Paasikivikin toiminut jonkun sortin diplomaattina Ahtisaaren lisäksi

Yhteiset elinajat

Mikä nyt on? Ensin piti poistaa, kun ei ymmärrä, sitten poistaa, kun ei pidä siitä. Ainakin tuo ennätys pitää säilyttää. -tKahkonen 27. heinäkuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Presidentti ja kirkko

Artikkelin johdanto-osassa oli teksti, että "Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja." Tällainen kuvaus ei ole aivan tarkka. Ruotsin vallan ajalta peritynyt kuninkaan suuri valta kirkossa purkautui suurelta osin vuoden 1869 Schaumanin kirkkolaissa, jossa evankelis-luterilainen kirkko sai oman kirkolliskokouksen. Ortodoksisen tsaarin asema luterilaisen kirkon päänä ei ellut ongelmaton ajatus edes 1800-luvulla. Vielä vuoden 1964 kirkkolaissa oli tosin säädös, että "kirkon ylin hallitus koko maassa on valtakunnan hallituksen" asia, ja että siitä säädettiin yksityiskohdissa erikseen. Tämäkin säännös on lakannut vuoden 1994 kirkkolaissa. Presidentin viimeinen Kustaa Vaasalta periytyvä toimivalta oli piispojen nimittäminen kolmesta ehdokkaasta, joka lakkasi 1990-luvun lopussa. Presidentti ei kuitenkaan ole ollut kirkon nimellinen johtaja hyvin pitkään aikaan. Poistin virkkeen. HLehtola 26.8.2006. Kommentin jätti 80.186.81.60 (keskustelu – muokkaukset).

Puolisot

Presidenttien puolisoiden artikkeleissa on laatikot, joissa lukee "Suomen presidentin puoliso". Tekstin tulisi mielestäni olla "Suomen tasavallan presidentin puoliso", koska vuosiluvut viittaavat tasavallan presidenttiin, eivät presidenttiin. Ovathan esim. Tellervo Koivisto ja Eeva Ahtisaari edelleen Suomen presidentin puolisoita, eivät Suomen tasavallan presidentin puolisoita. Osaisiko joku muuttaa tuon? --213.216.199.30 24. joulukuuta 2007 kello 23.29 (UTC)

Nippelitiedot

Haittaako nuo nippelitiedot muka, vaikka nehän ovat siististi noissa avattavissa laatikoissa.80.220.97.205 4. kesäkuuta 2008 kello 14.24 (UTC)

Luettelossa presidenttien lapsista on linkki Kaarlo Ståhlberg, joka kuitenkin viittaa presidentin samannimiseen pojanpoikaan eikä poikaan.--Urjanhai 14. lokakuuta 2008 kello 13.58 (EEST)

Miten olisi tiedot presidenti eduista. Nyt vain asunto mainuttu?` Esim verovapaus Lisäksi presidentin tulee olla SYNTYPERÄINEN Suomen kansalainen. pitäiskö tämä mainita? Lähde www.tpk.fi Meitzi 15. kesäkuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Miten kehittää eteenpäin?

Miten tätä sivua voisi tästä edelleen parantaa? Kaikki enempi vähempi tärkeä näyttäisiä olevan jo kasassa, toki esimerkiksi valtaoikeuksien kohdalla voidaan mennä vielä syvemmälle yksityiskohtiin, mutta se saattaa tehdä artikkelista epäselkeän. Kuvia ainakin voisi lisätä, kohtaan "symbolinen asema ja tunnukset" esimerkiksi kuvat presidentinlinnasta sekä valkoisenruusun ritarikunnan suurrististä. Tältä kohtaa artikkeli on hieman hajanainen, toisaalta omaksi kappaleekseen asioita ei ole riittävästi ja en haluaisin niitä poistettavaankaan. Presidentinkanslian artikkelin voisi liittää tähän tai laittaa linkin tästä siihen. Ehdotuksia? -- 86.60.219.77 8. kesäkuuta 2009 kello 21.43 (UTC)

Triviaa

Käsittääkseni Rytin virkakauden loppu on merkitty väärin. Hän erosi 1.8.1944 ja ero astui voimaan välittömästi. Eduskunta valitsi Mannerheimin vasta 4.8.1944 eli kolme päivää myöhemmin. Tuon aikaa presidenttinä oli Edwin Linkomies pääministerin ominaisuudessa. Tämä tilanne eroaa ratkaisevasti niistä tilanteista joissa pääministeri tuuraa sairasta tai lomailevaa presidenttiä, noiden kolmen päivän ajan Linkomies oli ainoa tasavallan presidentti. Oikeastaan hänet pitäisi lisätä presidenttilistaan. (lähde: Kanava 3/2011 sivu 61). Toinen "hauska" triviakysymys: Kuka oli Suomen ensimmäinen presidenttiehdokas? Vastaus: Harri Holkeri. Ennen vuoden 1988 (korjattu) vaaleja ei presidenttiehdokkaita ollut juridisessa mielessä olemassa, koska valitsijamiehet saivat valita presidentiksi kenet tahansa valintakelpoisen henkilön. Harri Holkerin taustaryhmä jätti ensimmäisenä paperit keskusvaalilautakunnalle, Väyrysen tukiryhmä tuntia myöhemmin. –Kommentin jätti 88.113.19.233 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2011 kello 07.36 (EEST)

Jo 1988 äänestettiin suoraan ehdokkaita.--ap4k 16. huhtikuuta 2011 kello 09.55 (EEST)

Tämä aivan totta, korjasin. –Kommentin jätti 193.65.255.1 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2011 kello 08.47 (EEST)

Vaikka päiväkirjat ja muistelmat eivät olekaan lähteiden aatelia, Paasikivi kirjoittaa päiväkirjassaan (osa 1, palsta 22), että "1.8. Ryti luopui presidentintoimesta. Laki eduskunnalle, että Mannerheim nimitetään sillä lailla presidentiksi. 4.8 laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä yksimielisesti. Mannerheim astui presidentintoimeen." Edwin Linkomies kirjoittaa muistelmissaan Vaikea aika (s. 367–378), että presidentti Rytin ero oli tosiasia, kun tämän eroilmoitus oli esitetty valtioneuvostolle maanantaina 1. elokuuta ja että hän antoi (1. elokuuta) Mannerheimin presidentiksi määräämistä koskevan lakiesityksen eduskunnalle "tasavallan presidentin tehtävien hoitajana" sekä vahvisti eduskunnan hyväksymän lain "presidentin tehtävien hoitajana" torstaina 4. elokuuta toimitetussa presidentin esittelyssä. Näin ollen aikalaisten mukaan Ryti todella erosi 1.8.1944. Muokkasin artikkelia vastaavasti. --Pxos 9. elokuuta 2011 kello 21.12 (EEST)

Lisäys: Linkomies ei ollut tasavallan presidentti (ei valittu, ei lailla määrätty) vaan kuten hän itsekin toteaa, hoiti presidentin tehtäviä. Myös hallitusmuodossa oli selkeästi säädetty, että pääministeri hoitaa presidentin tehtäviä, kun presidentti on estynyt (lomalla, sairas, eronnut, kuollut) siihen saakka kunnes presidentti (vanha tai uusi) on jälleen iskussa. Tuo Linkomies-juttu on kuitenkin ihan mielenkiintoinen trivia, ja minun puolestani se voisi hyvin olla artikkelissa, vaikka sille ei olekaan kunnon lähdettä – kuten ei oikeastaan paljon muullakaan artikkelissa olevalla tiedolla. --Pxos 9. elokuuta 2011 kello 21.24 (EEST)

Risto Ryti erosi käytännössä tasavallan presidentin toimesta 1.8.1944 eli samalla kuin ilmoitti eroavansa - syynä mahdollisimman nopea vapautuminen Ribbentrop-sopimuksesta natsi-Saksan kanssa - , mutta oli muodollisesti tasavallan presidentti, kunnes seuraajansa Gustaf Mannerheim astui toimeen 4.8. Edwin Linkomiehen ohella moni muukin pääministeri on joskus hoitanut tasavallan presidentin tehtäviä, ks. Presidentintoimen hoito, Suomen tasavallan presidentti. --85.78.221.160 10. elokuuta 2011 kello 01.31 (EEST)

Höpö höpö, äläkä mene kumoamaan lähteistettyä työtä, johon sisältyy mm. virkakausien korjaukset. Palautin version aikaisempaan. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 01.37 (EEST)

En höpöile, vai väitätkö, että Relander ei ollut presidenttinä 1927 tai Kallio ei syksyllä 1940, kun ilmoitti erostaan tai Manneheim ei 1945-1946 tai Kekkonen ei lokakuusta 1981, kun ilmoitti erostaan?

Sitäpaitsi, tasavallan presidentti on toimessa, ei virassa, katso vaikkapa Finlexistä, niinpä kyseessä ovat toimikaudet- eivät virkakaudet.

--85.78.221.160 10. elokuuta 2011 kello 01.46 (EEST)

Kysymyksessä on kaksi eri asiaa: presidentin esteellisyys este sairauden tms. takia tai sitten presidentin ero, jota koskeva kirje on esitetty valtioneuvostossa. Rytin ilmoitus 1.8.1944 ja Mannerheimin ilmoitus 4.3.1946. Näinä päivinä heidän presidentintoimensa lakkasi, ja pääministeri hoiti tehtäviä. Mihin tuo "muodollisesti – käytännössä"-erottelu perustuu? Ei ainakaan mihinkään lähteisiin, joissa sitä vastoin sanotaan presidenttikausien päättyneen eroilmoituspäivinä. Linkomies toteaa kirjassaan ilmoittaneensa valtioneuvoston jäsenille, että Ryti ei 1.8.1944 jälkeen voi palata presidentintoimeen muuten kuin uusien vaalien kautta. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 02.18 (EEST) Edit: klo 02.43.

Lisätriviana mainittakoon, että eräiden luotettavien lähteiden (Niskasen väitöskirja, s. 38, Alanko, s. 69) mukaan Ryti jätti eroanomuksensa jo 29.7. eikä vasta kolmea päivää myöhemmin 1.8. Presidenttikausi päättyi siis ilmeisesti siinä välillä 1.8. Olisiko se eron myöntöhetki? ¬Antilope 10. elokuuta 2011 kello 03.42 (EEST)

Urho Kekkonen erosi tai siis tarkalleen ottaen ilmoitti eroavansa tasavallan presidentin toimesta 26. lokakuuta 1981 sairauden takia. Kuitenkin hän oli muodollisesti tasavallan presidenttinä 27. tammikuuta 1982 saakka, jolloin hänen seuraajansa Mauno Koivisto astui toimeen. Samoin oli Kyösti Kallion eron, tarkemmin 27.11.1940 jättämänsä eroilmoituksen jälkeen: vasta 19. joulukuuta hänen kautensa muodollisesti päättyi, kuolemaan. Risto Ryti vetosi eroilmoituksessaan 1.8.1944 (ehkä laadittu jo 29.7.) paitsi siviili- ja sotilastehtävien yhdistämiseen, myös horjuvaan terveyteensä ja myös Gustaf Mannerheim erosi eli ensin 4.3.1946 ilmoitti eroavansa terveydellisistä syistä. Siis käytännössä tasavallan presidentin toimesta on erottu silloin kuin eroilmoitus on annettu, mutta muodollisesti vasta sitten, kun seuraaja on ottanut toimen vastaan.

Vaikka pääministerit ovatkin hoitaneet tasavallan presidentin tehtäviä, Kyösti Kallio oli muodollisesti presidenttinä myös 27.11.-19.12.1940, Risto Ryti 1.8.-4.8.1944, Mannerheim 4.3.-11.3.1946 ja Urho Kekkonen 26.10.1981-27.1.1982.

--85.78.221.160 10. elokuuta 2011 kello 04.56 (EEST)

Tuossa ei nyt edelleenkään ole lähteitä, vain 1 + 1 = 1 -tyyppinen todistus. Mutta olkoon seuraavakin lähteetöntä: Ymmärtääkseni Kekkonen pyysi kirjeessään vapautusta presidentin tehtävistä, jonka jälkeen hallitus, oikeuskansleri ja Kekkosen lääkärit keskustelivat siitä, onko presidentti enää oikeustoimikelpoinen tekemään eronpyyntöä. Hankalahko tilanne kierrettiin siten, että sen sijaan että ilmoitusta olisi käsitelty presidentin erona, valtioneuvosto totesi presidentin pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään ja määräsi presidentinvaalit toimitettaviksi tammikuussa 1982. Valitsijamiehet valitsivat Koiviston 26.1.1982, joka ilmeisesti antoi vakuutuksensa eduskunnalle 27. päivänä, jolloin Kekkosen toimikausi päättyi. Näin UKK oli "muodollisesti" toimessaan loppuun saakka. Kyösti Kallion toimikauden suunniteltiin virallisesti päättyvän samana päivänä, kun Ryti "vannoo valansa" (vissiin 21.12.1940), mutta kuolema ennätti ensin.

Ja lähteistä: Matti Kuusen toimittamassa kirjassa Suomen tasavallan presidentit (WSOY 1965) on toimikausien päättyminen ilmoitettu Kallion osalta 19.12.1940, Rytin osalta 1.8.1944 ja Mannerheimin osalta 4.3.1946. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 06.03 (EEST)

Yleensähän on taipumuksena laittaa "mutkat suoriksi", ei aina ennätetä perehtyä hieman syvemmin. Kuusen kirjan mukaan Kallion toimikausi päättyi hänen kuollessaan sekä Rytin ja Mannerheimin toimikaudet heidänilmoittaessaan eroista, johtaen kuitenkin sitten vasta hieman myöhemmin eroihin. Lukuisissa artikkeleissa myös Kekkosen kauden väitetään päättyneen (lokakuussa) 1981, vaikka hän muodollisesti oli tasavallan presidenttinä (tammikuulle) 1982 saakka.

Suomessa on siis aina joku henkilö ollut tasavallan presidentin toimessa, useimmiten toki käytännössä, mutta eroilmoitusten jälkeisissä siirtymävaiheissa muodollisesti, aina 26. heinäkuuta 1919 alkaen.

--85.76.132.165 10. elokuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Onko noin? Missä lähde tuolle tiedolle? Onko jossakin kunnolla tieto, mitä presidentin eroilmoitus on merkinnyt ja miten sen käsittely on hoidettu kussakin tapauksessa? Siis, onko valtioneuvoston käsittelyssä myönnetty ero ja tämä ero merkinnyt muodollisestikin presidentin eroa? Mihin lakiin tuo perustuu? Tai mihin lakiin perustuu se, että presidentti on eroamisestaan huolimatta muodollisesti presidentti kunnes toinen astuu remmiin? Perustuslaista (1919) en löytänyt sanaakaan, miten toimitaan presidentin erotessa. -tKahkonen 10. elokuuta 2011 kello 14.45 (EEST)

Niin, tässä ei oikein perustelut eivätkä olemattomat lähteet vakuuta. IP-osoitteen argumentointi on luokkaa Kuusi et al. laittavat mutkat suoriksi ja lukemattomat muutkin lähteet väittävät että A, mutta kyllä asia on kuitenkin B "muodollis-käytännöllisesti". Kalliosta en osaa sanoa mitään, Kekkosen ilmoitukseen suhtauduttiin siten, että hänet todettiin pysyvästi estyneeksi (kuitenkin edelleen toimessa olevaksi presidentiksi), mutta Ryti ja Mannerheim erosivat de facto ja – ottaen huomioon mm. Linkomiehen esittämän tapahtumainkulun – valtioneuvoston tulkinnan mukaan Rytin tapauksessa myös de lege silloin, kun eroilmoitus oli esitelty istunnossa ja sen johdosta ryhdyttiin toimenpiteisiin(poikkeuslait).

Hallitusmuodossa (1919–2000) ja perustuslaissa (2000–) ei kummassakaan nähdäkseni ole säädetty mitään presidentin erosta tai kuolemasta, vasta vuonna 1991 hallitusmuotoon erikseen lisättiin (23 e §) säännös, jonka mukaan presidentin toimikausi päättyy kun hänen seuraajansa astuu toimeensa. "KRM-erot" (Kallio, Ryti, Mann.) tapahtuivat kaikki sotatilan vallitessa ja poikkeusoloissa ja Linkomiehen mukaan Rytin eroa käsitelleeseen valtioneuvoston erikoisistuntoon unohdettiin kutsua oikeuskansleri paikalle, joka oli asiasta "pahoillaan".

Yleisemmin voidaan lausua, että valtiosääntöoikeudessa kaikkein ylimpien elinten osalta asioita ei ainakaan aiemmin ollut mitenkään kovin tarkasti säädetty vaan asiat vain jotenkin hoidettiin (etenkin sota-aikoina), mutta tällä hetkellä mistään ei löydy tukea väitteelle, että Suomessa on aina ollut muodollisesti presidentti, vaikkakin hän itse olisi jo eronnut ja lähtenyt mökille saunaa lämmittämään. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 17.00 (EEST)

IP kirjoittaa yllä "Kuusen kirjan mukaan Kallion toimikausi päättyi hänen kuollessaan sekä Rytin ja Mannerheimin toimikaudet heidänilmoittaessaan eroista, johtaen kuitenkin sitten vasta hieman myöhemmin eroihin." Kädessäni olevassa Kuusen toimittamassa julkaisussa ei ole mitään tuollaista. Siinä on sivulla 247 luettelo presidenttikausista, sivulla 129 kirjoitetaan että "Ryti erosi elokuun 1. p:nä 1944" ja sivulla 155 "Maaliskuun 4. päivänä 1946 Mannerheim luopui paikaltaan valtakunnan johdosta." Siinä ei siis ole missään lausetta "johtaen kuitenkin sitten vasta ---". Kun ei ole mitään lähteitä tarjota, ei kannata sitten tarjota itse keksittyä tarinaa, mitä lähteissä muka lukee. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 20.19 (EEST)

Presidentin erosta (1919—2000)

Vaikka asiaa ei olekaan (perustus)lain tasolla säädetty, voitaneen jo vallan kolmijako-opista sekä presidentin asemasta johtaa sellainen näkemys, että presidentti voi erota tehtävistään omalla ilmoituksellaan; hänelle ei siis erityisesti mikään instanssi myönnä eroa tai hyväksy eroilmoitusta, käyttääkseni IP:n sanaa, muodollisesti. Valtioneuvostolla on vain valta joko ryhtyä toimenpiteisiin saatuaan tiedon presidentin kuolemasta tai sitten todeta presidentti pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään, joiden molempien säännönmukaisena seurauksena järjestetään uudet vaalit, sota-aikana säädettiin poikkeuslait, kun vaaleja ei voitu järjestää ym. syyt. Presidentin ero mielestäni on kuoleman ja pysyvän esteen välimuoto; kun presidentti on ilmoittanut erostaan ja näin ollen itse katsonut olevansa pois pelistä, ei valtioneuvostolla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin laittaa koneisto käyntiin. Ero on tosiasia sinä päivänä kun ilmoitus on käsitelty valtioneuvostossa, en ymmärrä miksi eräänlainen interregnum tuntuu mahdottomalta ajatukselta IP:lle. Jos Kyösti Kallio olisi kuollut viikkoa ennen kuin Ryti valittiin presidentiksi, silloin ei kerta kaikkiaan olisi ollut ketään presidenttinä. Myös presidentin itsensä kannalta olisi omituista, että eroilmoitus ei lopettaisi kautta, vaikka näinhän kävi Kekkoselle, joka tosiaan muodollisesti pidettiin virassa 27.10.1981 - 27.1.1982, vaikka hän ei sairautensa vuoksi luultavasti enää kyennyt kokonaan käsittämään asiaa. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 22.09 (EEST)

Siis "Kuusen kirjan mukaan Kallion toimikausi päättyi hänen kuollessaan sekä Rytin ja Mannerheimin toimikaudet heidän ilmoittaessaan eroista, johtaen kuitenkin sitten vasta hieman myöhemmin eroihin" tarkoittaa, että Kuusen kirjan mukaan olisi eroilmoituksen jättäminen merkinnyt välitöntä eroa (siis tässä "mutkat suoriksi"), mutta kirjan väittämästä poiketen eli tosiasiassa ero tuli voimaan vasta kun seuraaja oli valittu ja astunut toimeen. Kuusi on ollut epätarkka: "Ryti erosi elokuun 1. p:nä 1944" tarkoittaakin täsmällisesti ilmaistuna Ryti ilmoitti erostaan elokuun 1. p:nä 1944 sekä "Maaliskuun 4. päivänä 1946 Mannerheim luopui paikaltaan valtakunnan johdosta" tarkoittaakin tarkennettuna Maaliskuun 4. päivänä 1946 Mannerheim ilmoitti luopuvansa paikaltaan valtakunnan johdosta.

Jos Kallio ei olisikaan kuollut toimiessaan - enää muodollisesti - tasavallan presidenttinä, vaan olisi eronnut kaavailtuna päivänä 20. tai 21. joulukuuta 1940, todennäköisesti Kuusen kirjassa olisi todettu Kallionkin eronneen jo 27.11.1940 eli päivänä, jolloin hän vasta jätti eroilmoituksensa.

Kuten epätarkasti usein ilmaistaan, että "Kekkonen erosi tasavallan presidentin tehtävistä 26. lokakuuta 1981", vaikka täsmällisempi ilmaisu on Kekkonen jätti eroilmoituksen tasavallan presidentin tehtävistä 26. lokakuuta 1981 (ja ero tuli voimaan vasta 27.1.1982) , niin miksikäs ei Kuusenkin kirja voi joissakin kohdissa olla suuripiirteinen, epätäsmällinen?

Suomessa on tasavallan presidentin ero toimestaan tullut voimaan muodollisestikin vasta kun seuraaja on valittu ja astunut toimeen - ainoana poikkeuksena Kallio, joka kuoli toimessa ja jo seuraajaksi valittu Ryti tuli presidentiksi samalla hetkellä, ennen juhlallista vakuutusta. On tietenkin aivan totta: Jos Kyösti Kallio olisi kuollut esimerkiksi viikkoa ennen kuin hänelle valittiin seuraaja (Ryti), silloin ei tietenkään olisi ollut ketään tasavallan presidenttinä.

--85.78.90.234 10. elokuuta 2011 kello 22.21 (EEST)

Niin, Kuusi oli kirjan toimittaja, sen sisältämät presidenttiartikkelit ovat kirjoittaneet muut (Rytistä L.A. Puntila, Mannerheimista Yrjö Blomstedt jne.). Olihan Matti Kuusikin eräänlainen poliitikko, joka - per definitionem siis? - tarkoitti eri asiaa kuin sanoi, mutta kun perusongelma edelleen tässä valitettavasti on se, että tuo eron muodollinen voimaantulo perustuu vain sinun "juhlalliseen vakuutukseesi" asiaintilasta ilman mitään ulkopuolisia lähteitä. Tässä on "pienehkö argumentaatioepätasapaino, joka pysyy vinossa", kuten ystäväni kerran mainiosti lausahti. --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Missäs sitten on yksiselitteinen lähde tai lähteet sille, että aina kun tasavallan presidentti ilmoitti/ilmoittaa erostaan, astui/astuu ero voimaan heti? Näin ei ole käynyt ainakaan marraskuussa 1940, kun Kallio ilmoitti erostaan eikä lokakuussa 1981 Kekkosen ilmoittaessa erostaan. --85.78.90.234 10. elokuuta 2011 kello 23.28 (EEST)

Heh, minä olen ihan huvikseni ottanut ns. todistustaakan kannettavakseni tässä keskustelussa (ja artikkelimuokkauksissa) kun tuota lähdekirjallisuutta on ollut saatavilla vaivattomasti, mutta tuo pyyntö on jo liikaa vaadittu. Kuten yllä kirjoitin, minulla ei ole Kallion erosta mitään kunnollista lähdettä, ja Kekkosen eroilmoitukseen suhtautumisen olen kirjoittanut jo esille, siitä löytyy osittaislähde mm. Finlexin kautta (vähän täytyy nähdä vaivaa). --Pxos 10. elokuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

Kuusen kirja ei anna yleistä ohjeistusta tuollaisia tilanteita varten vaan ilmoittaa toimikausien alkamiset ja päättymiset, näin olen keskustelusta ollut ymmärtämässä. Se lähde riittää. Jos toinen lähde kumoaa asian, niin sitten lisää lähteitä peliin. Miten muuten, Rytin virkaanastujaispäivä oli 21.12.1940 tämän lähteen mukaan: [1]. Eikö kausi alkanut siitä? -tKahkonen 10. elokuuta 2011 kello 23.45 (EEST)

Juhlallinen vakuutus tai toimeenastumistilaisuus nähdään nykyään, olettaisin aiemminkin, vain symbolisena eleenä tai - noh, muodollisuutena (sana kuluu jo käytössä). Hallitusmuodon mukaan kausi alkoi 1. maaliskuuta, ja poikkeuslaeissa varmaankin yksiselitteisesti oli kirjoitettuna määräpäivä erikseen, tai sitten kun Kallio sortui rautatieasemalle kesken kotimatkan, Rytin kausi alkoi siitä olosuhteiden pakosta. Asioita (tämä IP:lle!) pitäisi yleisemmin tarkastella yksittäistapauksina senhetkisten olosuhteiden valossa ja heh, asiainhaarat huomioon ottaen, eikä niputtaa kaikkea yhteen eräänlaisen kokonaissateenvarjon alle. --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 00.05 (EEST)

Mikäli näin on, artikkelissa on sitten selkeästi tuotava esiin, että ketään henkilöä ei ollut tasavallan presidentin toimessa 1.-4.8.1944 eikä 4.-11.3.1946 eli eroilmoitusten jälkeen, toisin kuin 27.11.-19.12.1940 ja 26.10.1981-27.1.1982. --85.78.90.234 11. elokuuta 2011 kello 02.32 (EEST)

Siis täh ja mitä häh? ;) Kysymyshän nyt on tässä artikkelissa vain ja ainoastaan presidentin tehtävissä toimineiden henkilöiden virkatoimikausien pituuksista, ei siitä että väliin pitäisi laittaa "ei ketään"-kaudet. Kysymys ei ole siitä että vuodesta 0 tähän saakka ovat kaikki päivät sujuneet seuraavasti (ikään kun Excel-taulukkona tms.) vaan siitä, mitkä ovat presidentteinä toimineiden ihmisten - sinänsä kovin triviaaliset - iät ja ajat siinä ja tuossa. Tämä erikoisuus sopii paremminkin artikkeliin "Tietoja presidenteistä" tms. kuin tänne. Nyt teen poikkeuksen omasta rauhallisuudestani ja manaan maan rakoon kaikki insinöörit! --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 02.59 (EEST) (jos nyt) ("toimikaudet")

[[Suomen tasavallan ei-presidentit]] Tiedoksesi: olen käynyt tätä keskustelua taka-ajatuksena, että tässä olisi eräs esimerkki Wikipedian perusperiaatteista ja lähteistyksestä, ja toivon että tätä ovat satunnaisesti seuranneet lukijat noin ylipäänsä. Eräänlaisena erikseen käytynä keskusteluna artikkelien muokkausten sisällöstä noin laajemminkin. No joo, tämä tästä, aikaa kuluu ja kuten sanonta kuuluu, tupakkaa palaa. --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 03.30 (EEST)

Ensin ei ole mitään virallista faktaa, paitsi Kuusen kirja, jossa eroilmoituspäivä on tulkittu (virheellisesti) myös viralliseksi eropäiväksi, kuten myöhemmin Kekkosen eroilmoituspäiväkin (tämä toki ei Kuusen kirjassa mahdollista). Sitten kova kiistely, että interregnum on ollut mahdollinen, mutta kun pyytää sen asettamista selkeästi näkyville, niin: "siis täh ja mitä häh?", asia onkin vain triviaali.

Kaikkiin lähteisiin ei voi eikä saa suhtautua sokeasti, vaan on harjoitettava lähdekritiikkiä.

--85.78.154.231 11. elokuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Eikös se nyt ole selkeästi näkyvillä? Tuosta ikä-toimi-eläke-taulukosta sen näkee. Yllä Pxoksen antamaan ehdotukseen kommenttina, että mielenkiintoinen taulukko tietoja presidentistä -artikkeliin olisi presidenttiyden pituus. Siinä ykkössijaa pitää K. J. Ståhlberg. -tKahkonen 11. elokuuta 2011 kello 14.06 (EEST)

On kuitenkin myös lähde, jonka mukaan valitun presidentin toimikausi alkaa ja edeltäjän päättyy sillä hetkellä, kun juhlallinen vakuutus on annettu. Tämä vuoden 1919 hallitusmuotoon pohjautuva tieto on Martti Ahtisaaren ajalta tasavallan presidenttinä, tasavallan presidentti -instituutio (v. 1919 hallitusmuotoa ei ainakaan äkkiseltään löydy netistä mistään kokonaisuudessaan). Presidenttiyden pituus (ei siis toimiminen tasavallan presidenttinä) olisi jo lillukanvarsiin puuttumista, sillä onhan jo eläkeiät laskettu ja siinäkin ykköstilaa pitää Ståhlberg. --85.78.184.51 11. elokuuta 2011 kello 18.20 (EEST)

Tuo edeltäjän päättyminen perustuu vuonna 1991 hallitusmuotoon tehtyyn muutokseen (kuten kirjoitin yllä linkin kera), alkuperäisessä hallitusmuodossa ei ollut ymmärtääkseni mitään lausuttu asiasta. Vaikka vuoden 1919 hallitusmuotoa ei alkuperäisenä netistä löydykään, esitöistä (hallituksen esitykset ym.) löytyvät tarvittavat tiedot asioiden tilasta ennen tehtyjä muutoksia. Tuo Ahtisaaren sivulla oleva tieto kertoo käytännöstä, joka ei perustu lakiin. Tuo klo 12 on vain kätevä puolenpäivän hetki. Lain esitöissä sanotaan selkeästi, että presidentin toimivalta ei riipu juhlallisesta vakuutuksesta.

Ja lähdekritiikistä: jos väitteen Ryti A (1.8.) tukena on Paasikiven päiväkirjamerkintä, Linkomiehen muistelmat ja Kuusen toimittama kirja versus väitteen B (4.8.) takana on ajatus siitä, että Kuusi on epätarkka ja väärässä, niin eiköhän tämänhetkinen lähdeiden näyttöarvo ole aika selvä? --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Ihan kuin ei hallituksen esityksiäkään juuri noilta osin löytyisi...

Tokihan normaalioloissa tasavallan presidenttien vaihtumispäivänä on aamupäivällä eri henkilö toimessa kuin iltapäivällä. Tuosta on huumorimielessä juttukin eli että vieraat saavat kaksi lounasta, ensimmäisen tarjoaa tasavallan presidentin tehtävistä eroava ja toisen sitten toimen uusi haltija.

Hyvin oletettavaa on, että kun joku ilmoittaa erostaan, vaikkapa jonkun yhtiön palveluksesta, niin se uutisoidaan "Matti Meikäläinen erosi", vaikka lähempi tarkastelu osoittaakin, että ero astuu voimaan esimerkiksi vasta puolen vuoden kuluttua (tai ainakin on firman kirjoilla vielä tuon ajan). Miksikäs Paasikivi, Linkomies ja Kuusi eivät olisi voineet tulkita samoin - johtaahan eroilmoitus useimmiten eroon? Samassa yhteydessä on muistettava, että ainakin Kallion ja Kekkosen erot astuivat voimaan selvästi myöhemmin kuin ilmoitukset erosta. Kyseessä on siis eräänlainen irtisanomisilmoitus, jossa on myös irtisanomisaika.

--85.78.184.51 11. elokuuta 2011 kello 23.37 (EEST)

Tässä alkaa olla jo hieman humoristisia piirteitä. Jos minä väitän, että Jeesus, Mahatma Gandhi, Dalai-Lama ja vaikka Matti Nykänen ovat kaikki valaehtoisesti todistaneet, että Rytin ero tuli voimaan 1.8. ja silloinen valtioneuvostokin huutaa kuorossa takana, että näin on, IP:n vastaisku on oletettavasti, että väärin tulkittu, väärässä ovat kaikki, koska asia ei ole näin, jonka jälkeen seuraa musertava siis-sanalla aloitettu loppuaksiooma... --Pxos 12. elokuuta 2011 kello 00.00 (EEST)

Niin, olet päättänyt, että eroilmoituksen jättäminen on sama kuin ero samalla hetkellä, vaikka käytäntö useimmiten osoittaa vallan muuta. Haluat uskoa, että Suomen tasavallan presidenttien ketjussa on kaksi katkeamista, elokuun alussa 1944 ja maaliskuun alussa 1946. Minä taas olen vakuuttunut, että kun eroilmoituksen jälkeen henkilö on ollut elossa ainakin siihen saakka kun seuraaja tasavallan presidentiksi on valittu ja astunut toimeen (poikkeuksena Kallio, joka ei elänyt Rytin juhlallisen vakuutuksen hetkeen saakka), niin erostaan ilmoittanut on jatkanut tasavallan presidenttinä, vaikka tehtäviä onkin siirtynyt hoitamaan pääministeri.

Rytin tapauksessa ero käytännössä piti tehdä heti eli 1.8.1944, että olisi mahdollisimman pian vapauduttu Ribbentrop-sopimuksesta natsi-Saksan kanssa. Kuitenkin Ryti oli tasavallan presidentin toimen haltija aina 4.8. saakka.

Toivottavasti Sinä et sentään jonkun ip-kirjoittajan innostamana väitä, että Edwin Linkomies pitäisi mainita tasavallan presidenttien luettelossa.

--85.78.184.51 12. elokuuta 2011 kello 00.30 (EEST)

Tämä dilemma on jo ajat sitten irrottautunut Wikipedian perusperiaatteesta, joka on siis pelkistetysti tarkistettavissa olevien lähteiden tietojen toistaminen (tyyliin, jos luotettavissa lähteissä mainitaan, että 30. helmikuuta 1555 aurinko ei noussut koko päivänä, se on validia tietoa artikkelissa, vaikka se kuinka järjenvastaista olisikin). Niin kauan kuin esitetyissä lähteissä on nuo presidenttikaudet merkitty, kuten ne tällä hetkellä ovat, niin sen kanssa on vain elettävä.

Suhtautumiseni Linkomiehen "varapresidenttikauteen" on nähtävissä jo keskustelun alusta sekä siitä, että kun erään IP:n lisäämä ja minun tarkentamani tekstinpätkä Linkomiehestä ja sen lisäksi minun kirjoittamani tekstinpätkä Mannerheimin erosta poistettiin artikkelista, en ole sitä/niitä yrittänyt tyrkyttää takaisin. --Pxos 12. elokuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

Varmat lähteet

Kun tämä asia kuitenkin jäi trivialisoimaan aivojani, kävin erikseen kaivamassa asiasta luotettavat lähteet. Valitan, että niitä ei löydy netistä. Kyseessä ovat poikkeuslait Kallion, Rytin ja Mannerheimin Rytin, Mannerheimin ja Paasikiven valitsemiseksi tai määräämiseksi tasavallan presidentiksi, hallituksen esitykset ja valiokuntien mietinnöt. Niistä käy selvästi ilmi asioiden erilaisuus: Kallio nimenomaisesti ilmoitti itse tulleensa pysyvästi estyneeksi presidentintoimeen, ja tämän pysyvän esteen vuoksi säädettiin laki, jolla määrättiin uudet vaalit että vuoden 1937 valitsijamiehet kokoontuvat valitsemaan uuden presidentin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Siksi Kallio oli totta vieköön muodollisesti presidenttinä kuolemaansa saakka. Sitä vastoin Ryti ja Mannerheim todella erosivat, ja eropäivinä annetuissa lakiesityksissä sekä itse poikkeuslakien 1. pykälissä jo todetaan, että presidentti on luopunut tehtävästään, ja hallituksen esityksissä sekä perustuslakivaliokunnan mietinnöissä todetaan, että presidentin toimi on tullut avoimeksi. Ja eritoten on vielä sekin seikka, että Kallion esteen aikana pääministerin allekirjoituksessa lukee "tasavallan presidentin estyneenä ollessa" kun taas eroajien eropäivän jälkeen pääministerin allekirjoitus alkaa "tasavallan presidentin tehtävien hoitajana". Joten, siis, Suomessa ei ollut presidenttiä 1.8.–4.8.1944 eikä 4.3.1946–9. tai 11.3.1946. Muulloin oli, sairaat miehet Kallio ja Kekkonen. Jääköön nämä lähteet tänne keskustelusivulle, mutta minun puolestani asia on nyt lopullisesti todistettu sekä niin varma kuin tässä maailmassa voi varma olla :) Jos tämäkään ei keskustelukumppaniani vakuuta, sille ei mahda mitään. Joka tapauksessa tämä oli mielenkiintoinen trivia ja ihan kiinnostava juttu. --Pxos 13. elokuuta 2011 kello 12.22 (EEST) Korjattu: Pxos 15. elokuuta 2011 kello 18.01–18.15 (EEST)

Uskottavahan tuo on. Silti on samalla tavallaan harmittavaa, että todellakin on kaksi katkosta tasavallan presidenttien ketjussa, kun kuitenkin toimesta eronneet elivät seuraajansa toimeenastumiseen saakka (ja vielä paljon pidempäänkin).

Painottaessa joitakin asioita ja varsinkin näin pitkälle venähtäneessä keskustelussa, niin ei sille oikein mitään voi, kun tulee käyttäneeksi sanoja muodollisesti, siis (vaihtoehtona eli) jne. :)

--85.78.65.220 13. elokuuta 2011 kello 14.17 (EEST)

Mitä tähän voisi sanoa? Maailma on aina toisenlainen kuin se on. --Pxos 16. elokuuta 2011 kello 01.51 (EEST)

Wikiaineistossa on nyt poikkeuslaki 4.8.1944 ja hallituksen lakiesitys. Linkit löytyvät tämän sivun kautta. --Pxos 15. elokuuta 2011 kello 17.58 (EEST)

Wikiaineistossa olevan hallituksen esityksen (1.8.1944) johdannon mukaan:

"Suomen hallitusmuodon mukaan kuuluu tasavallan presidentille myös puolustusvoimain ylin päällikkyys, jonka hän sodan aikana voi toiselle luovuttaa; niin onkin tapahtunut. Vaikeissa ja vakavissa valtiollisissa olosuhteissamme on kuitenkin osoittautunut toivottavaksi keskittää ylin toimeenpanovalta sekä sotilas- että siviilihallinnon alalla samalle henkilölle. Tässä vakaumuksessa on Tasavallan Presidentti ilmoittanut luopuvansa toimestaan. Presidentin päätökseen on vaikuttanut myös se, että hänen terveytensä monivuotisen raskaan vastuun ja työtaakan johdosta on käynyt horjuvaksi.

Tasavallan presidentin toimi on siten joutunut avoimeksi. <--->"

Edellä oleva voidaan tulkita niin, että tasavallan presidentin toimi joutui avoimeksi Risto Rytin ilmoittaessa 1.8.1944 luopuvansa toimestaan ja virallisesti astuneen voimaan 4.8.1944, kun ylin toimeenpanovalta sekä sotilas- että siviilihallinnon alalla oli keskitetty samalle henkilölle, Gustaf Mannerheimille. Tosiasiallisesti toimi tuli avoimeksi samalla hetkellä, kun Ryti jätti eroilmoituksensa ja tasavallan presidentin tehtävien hoitajaksi tuli pääministeri Edwin Linkomies.

Laki tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (4.8.1944):

"1 §.

Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään, poikkeamalla siitä, mitä Suomen hallitusmuodossa ja muissa laeissa on säädetty tasavallan presidentin valitsemisesta, hänen jälkeensä uusi presidentti ilman vaalia välittömästi tässä laissa."

Tämä voidaan tulkita siten, että kun tasavallan presidentti oli ilmoittanut erostaan ja samalla tosiasiallisesti jätti toimen hoidon pääministerille, oli Ryti virallisesti tasavallan presidentti, kunnes hänen jälkeensä oli määrätty uusi presidentti.

--85.76.200.31 19. elokuuta 2011 kello 17.12 (EEST)

Ins'Allah. Niin se on. (Uskon, keskustelijani huomioon ottaen, että tämä käsite ymmärretään väärin, mutta.) Mutterin koosta riitaa, sellaista se vaan on. --Pxos 26. elokuuta 2011 kello 02.23 (EEST)

Yhtä aikaa elossa olleet presidentit

Savon Sanomissa oli tällainen teksti: Lopuksi: tiesittehän, että Suomessa on ollut yhtaikaa viisi elossa olevaa presidenttiä noin viiden tunnin ajan, 19.12.1941. Risto Ryti oli ehditty juuri valita presidentiksi, kun viran jättänyt Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla. Myös Kaarlo Juho Ståhlberg, Pehr Evind Svinhufvud ja Lauri Kristian Relander elivät vielä tuolloin.

Pitääköhän tämä paikkaansa, jos, niin pitäisi varmaan lisätä tuonne listalle, jossa näyttää olevan kolme elossa olevaa presidenttiä suurin luku.--213.186.254.196 20. tammikuuta 2012 kello 18.25 (EET)

Ainakaan vuosiluku ei voi pitää paikkaansa, koska Kallio kuoli 19.12.1940. Samana päivänä jolloin alkoi Rytin 1. presidenttikausi. --Defeat 22. tammikuuta 2012 kello 23.44 (EET)

Ei pidä paikkaansa, ks. Presidentti, joka on kuollut toimikautensa aikana. Risto Ryti oli kyllä jo ehditty valita seuraavaksi tasavallan presidentiksi samana päivänä 19. joulukuuta 1940, kun Kyösti Kallio myöhemmin kuoli. Kuitenkin Rytin toimeenastumistilaisuus pidettiin 21. joulukuuta, jolloin vallan muodollisesti piti vaihtua (ei ole tietoa pitikö tilaisuuden olla jo 20. joulukuuta, mutta sitä saatettiin lykätä surupäivän vuoksi). Kallio oli kirjoittanut tilaisuuteen puheen, jonka piti lukea ja lukikin eduskunnan puhemies.

Koska Ryti oli jo valittu, hänestä tuli virallisesti tasavallan presidentti suunniteltua aiemmin eli samalla hetkellä kuin Kallio kuoli 19. joulukuuta.

--85.77.235.222 27. tammikuuta 2012 kello 00.20 (EET)

Mitä nyt tehtäisiin, jos tämänhetkinen presidentti kuolisi kun vaaleihin on aikaa vain puolitoista kuukautta? Omitti86 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 19.11 (EET)

Wikipedia ei ennusta tulevaisuuteen

Nyt on jollain mopo keulinut vähän liikaa, kun on tuohon aikajanaan merkinnyt Niinistön olevan presidentti vuoteen 2018 asti. Toimikausi kestää juu tuohon asti, mutta kukaan ei tiedä istuuko nykyinen presidentti toimikautensa loppuun asti. Maamme historiassa monen presidentin toimikausi on katkennut syystä tai toisesta ennen aikojaan. Todennäköistä se toki on, että Niinistö on seuraavat 6 vuotta presidenttimme, mutta wikipedian ei tule faktana tällaisia asioita esittää.--BrDead 6. helmikuuta 2012 kello 03.31 (EET)

Kyseessä oli minun mokani, jonka korjasin aiemmin tänään. Pahoittelut --Mr. Showman 6. helmikuuta 2012 kello 18.23 (EET)

Vakuutus? Miksi ei vala?

Onko preisdentti aina antanut "Juhlallisen vakuutuksen Kunnian ja oman tunnon kautta", vai mikä se oli. Halonen ei uskontokuntiin kuulumattomana tietenkään voinut antaa valaa käsi raamatulla, mutta eikös Niinistö kuulu kristilliseen kirkkoon? Eli miksi ei valaa Jumalaan vedoten? Eikös kirkkoon kuuluvat ministerit edelleenkin vanno valan? Pakanat antavat sitten vakuutuksen.

No, parempi näin kuitenkin. --EsaL-74 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 01.33 (EET)

Nähdäkseni vakuutuksen sanamuoto on pysynyt samana vuodesta 1919. Teknisesti siinä ei edes mainita "kunniaa ja omaatuntoa" vaan se on vakuutus ilman vetoamista mihinkään ulkopuoliseen (tai sisäpuoliseen) tahoon. En tiedä, mikä on sanamuodon historia, mutta luultavasti jo sata vuotta sitten ymmärrettiin, että vakuutus on pätevä sellaisenaan ilman ylimääräisiä krumeluureja. Ministerit vannovat sekä tuomarinvalan että virkavalan, joidenka perusmuodoissa esiintyy Jumala ja evankeliumi, ja ilmeisesti on ajateltu että myös vakuutus-muodossa tietynlaista pyhitystä tuo vetoaminen kunniaan ja omaantuntoon, mutta kun presidentin vakuutus ilmeisesti luotiin ns. tyhjästä, voitiin tarpeettomat lisät jättää pois. --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 22.33 (EET)

Yhdysvalloissa on mielenkiintoinen piirre, että viimeinen lause "So help me God" ei sisälly vakuutukseen, mutta valan vastaanottaja (Chief Justice) sen aina "syöttää" presidentille, ehkäpä ennalta sovitun mukaisesti, jolloin presidentillä ei liene mitään muuta keinoa kuin toistaa se perässä. Tavan taisi tosin aloittaa jo George Washington, joten jos sen jättäisi pois, nousisi pysyvä haloo. –Kommentin jätti Pxos (keskustelu – muokkaukset) 2. maaliskuuta 2012 kello 22.41‎ (EET)

Presidentin oikeus päättää lain voimaantulosta

Sellainen mielenkiintoinen piirre, joka on varsin vähän tunnettu asia, on että presidentillä on perinteisesti ollut oikeus määrätä lain voimaantulopäivä, mikäli eduskunta on vastauksessaan jättänyt sen avoimeksi. Useimmiten tämä on ainoastaan käytännön sanelema asia, koska on tarkoituksenmukaista, että eduskuntakäsittelyn jälkeen voidaan vielä päättää lain voimaantulopäivä, koska hallituksen esityksessä ei voida ennalta tietää, kuinka kauan eduskuntakäsittely kestää. Toisaalta tunnetussa tapauksessa pyhäpäivien siirtämisestä presidentti Koivisto teki päätöksen, että helatorstai ynnä muut viikonloppuun siirretyt pyhät, jotka lain oli tarkoitus palauttaa arkipyhiksi, tulikin voimaan vasta vuonna 1992, vaikka itse laki oli hyväksytty (voimaantulopäivä avoimena) eduskunnassa jo 1980-luvulla. Asiasta ei liene koskaan erikseen säädetty laissa, ja onkin mielenkiintoista, onko nykyisellä presidentillä edelleenkin sama oikeus käytettävissään, vaikkakin toki tuskin samassa laajudessa kuin Koiviston aikana. --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 22.02 (EET) Lisäys: Täällä on aiheesta muualla. --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 22.10 (EET)

Käsittääkseni tuo oikeus otettiin presidentiltä pois perustuslakia muutettaessa. Nykyisen perustuslain 79 §:n mukaan "Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan", eli ilmeisesti voimaantulopäivä määrätään jo säätämisprosessin yhteydessä. Siis käsittäkseni näin. --Risukarhi (keskustelu) 6. marraskuuta 2013 kello 15.14 (EET)

Niin, ei kyseistä pressan oikeutta ole poistettu positiivisesti mutta muuten on poistunut mahdollisuus sellaiseen tilanteeseen, jossa niin olisi, on poistettu muuten. Eikö näin? 46.132.61.211 25. maaliskuuta 2022 kello 14.04 (EET)

Siis ei ennenkään presidentti voinut muuttaa hyväksymänsä lain eduskunnan päättämää voimaantulopäivämäärää vaan kyse oli nimenomaan siitä, että jos voimaantulopäivämäärän eduskunta oli jättänyt avoimeksi ja presidentti vahvisti lain, hän myös määräsi voimaantuloajan. Mutta enää ei noin voi käydä, koska eduskunta ei voi säätää lakia niin enää, että jättäisi voimaantulopäivämäärän avoimeksi. 46.132.61.211 25. maaliskuuta 2022 kello 14.07 (EET)

Valtaoikeudet

Osio valtaoikeuksien kaventamisesta alkaa: "Presidentin valtaoikeuksia on kavennettu vuonna 2000 voimaan astuneen perustuslain jälkeenkin."

Mielestäni olisi ensin hyvä kertoa, miten niitä valtaoikeuksia kavennettiin tuon perustuslain yhteydessä ja sitten kertoa, miten on kavennettu sen jälkeen.

Ja vielä osion kieliasusta: Osio on hieman epäonnistunut aikamuotojen osalta. Monessa kohdassa käytetään preesensiä, vaikka suomen kielen mukaisempaa olisi käyttää perfektiä. Esim. olisi parempi kirjoittaa "vuoden 2009 jälkeen presidentti ei ole nimittänyt" eikä "vuoden 2009 jälkeen presidentti ei nimitä."

 –Yllä olevan kolmerivisen kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset) 4. maaliskuuta 2014 kello 17.21‎ (EET)

Laaja valtaoikeuksien historian käsittely kuuluisi eri pääartikkeliin. Tämän artikkelin pitäisi kertoa ytimekkäästi itse presidenteistä ja presidenttiydestä Suomessa.

Toisen valtaoikeusartikkelin Nimenä voisi olla Suomen tasavallan presidentin valtaoikeudet tms. Sellaisessa artikkelissa voisi olla tarkkaakin historiallista valtaoikeuksien kehittymisen käsittelyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Kausien määrän rajoittamisesta

"Tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen peräkkäiseen 1991 eli sama henkilö voi olla toimessa (ilman eroa tai kuolemaa) kuusi tai enintään kaksitoista vuotta, joiden on oltava peräkkäiset."

Siis eikö aikaisemmin tasavallan presidenttinä ollut voi asettua presidenttiehdokkaaksi? Eikö sama henkilö voi olla tasavallan presidenttinä kahta kautta, joiden välissä on jonkun muun kausi? Nenoniel (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 06.50 (EET)

Tuo kohta saattaa olla hieman epätäsmällisesti ilmaistu: Perustuslaki, 54§ Perustuslain tulkinnan pohdintaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 18.27 (EET)

Tarkistin asian:

HE 232/1988 (Hallituksen esitys eduskunnalle tasavallan presidentin vaalitavan muuttamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi)

Siinä todetaan seuraavasti:

Lisäksi ehdotetaan, että presidentin toimikaudet rajattaisiin kahteen peräkkäiseen kauteen. Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä olisi ainakin yksi toisen presidentiksi valitun henkilön täysimittainen tai jopa ennenaikaisesti päättynyt toimikausi.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi tämän ilman muutoksia mietinnössään PeVM 4/1991 - «HE» «232/1988».

Toisin sanoen, henkilö voi toimia Suomen tasavallan presidenttinä yli 12 vuotta/kolme kautta tai enemmän, kunhan ei kahta kautta enempää peräkkäin. --Ultraximus (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.41 (EEST)

Vuoden 2000 perustuslaissa lukee: "Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi." 109.240.36.230 29. joulukuuta 2023 kello 14.07 (EET)

Viran perustaminen ja ensimmäisen presidentin toimikauden alkaminen

Sivulla lukee, että virka on perustettu 27. heinäkuuta 1919, ja että K. J. Ståhlbergin presidenttikausi alkoi 25. heinäkuuta 1919. Eli eikö toinen noista ole sitten väärin? Omitti86 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Ensin mainittu pulma on nyt ratkaistu muuttamalla "viran" eli presidentin toimen perustamisajankohta päivättömäksi. Nyt siinä lukee, että "perustettu vuonna 1919". Se riittää aivan hyvin tiedon tarkkuudeksi. Toinen kysymys taas on ollut auki koko 2010-luvun täällä Wikipediassa ja on synnyttänyt runsaasti keskustelua ja kahdenlaista ilmaa. --Pxos (keskustelu) 27. heinäkuuta 2019 kello 09.13 (EEST)

Virka perustettiin jo 17. heinäkuuta 1919 eli vuoden 1919 hallitusmuodon myötä, ei siis 27.7.1919, eli olisiko tuossa sattunut näppäilyvirhe aikoinaan? --Ultraximus (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)

Tietolaatikko ja väärä päivämäärä on lisätty artikkeliin heinäkuussa 2012. Kun tietolaatikkojen salainen tehtävä on koota lähteetöntä ja väärää tietoa artikkeleihin lukijoiden helposti vilkaistavaksi, niin varmaan voidaan todeta, että tässä tapauksessa riittää vuosiluku tiedon tarkkuudeksi. Lyöntivirhe on kuitenkin todennäköinen selitys, jos ajattelee, että muokkauksen tehneen IP-osoitteen takana on eräs pitkäaikainen käyttäjä, joka tekee säännönmukaisesti tuollaisia virheitä muokatessaan. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 10.43 (EEST)

Valokuva 2019 itsenäisyyspäivän vastaanotolta

Valokuva on peräisin TPK:n sivustolta ja sen käyttöön on asetettu muutamia rajoituksia. Yksi on, että valokuvan kaupallinen käyttö ei ole sallittua. Commonsiin tuollaiset valokuvat eivät sovellu. Kuvan lisenssi on väärä. Lisäksi tapana on ollut, että jos jotain valokuvaa rajataan ja rajattu kuva tallennetaan Commonsiin, myös alkuperäisen valokuvan olisi oltava Commonsissa, jotta sen lisenssiä voidaan tarkastella. Tasavallan presidenteistä on vaikea saada hyväresoluutioista vapaata kuvaa, mutta ei voi mitään.--Htm (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 22.16 (EET)

Ja valokuva onkin poistettu Commonsista.--Htm (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 18.36 (EET)

Niinistön toisen kauden alkuajankohta

Käyttäjä @August-54 lisäsi 4. helmikuuta 2018 artikkelin taulukkoon Niinistön kohdalle Lisätietoja-sarakkeeseen tekstin "Toisen toimikauden alkuajankohta oli normaalia aiemmin, koska hänet valittiin toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella," mutta tänään, 27. elokuuta 2020 käyttäjä @Kaldur poisti tekstin ilmeisesti virheellisenä, koska "toinen kausi ei alkanut normaalia aiemmin vaan täysin säännönmukaisesti perustuslain säätämänä ajankohtana." En ota kantaa tekstien paikkansapitävyyteen, mutta miten tuollainen virhe on sitten voinut olla artikkelissa peräti 2,5 vuoden ajan? Kaldur itsekin on pariin otteeseen muokannut artikkelia/kumonnut artikkeliin tehtyä muokkausta ko. tekstin lisäyksen ja tämänpäiväisen poiston välillä. --Zarex (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 23.15 (EEST)

Se "normaalia aiemmin" tarkoitti varmaan sitä, että Niinistön jatkokausi alkoikin jo 1. helmikuuta eikä vasta 1. maaliskuuta, kuten presidenttien neljä edellistä toimikautta olivat alkaneet. --Savir (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 23.37 (EEST)

Kompakysymys, sillä se ei ollut virhe. Toinen kausi alkoi aiemmin kuin mihin oli totuttu. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 23.38 (EEST)

"Normaalia aiemmin" kuulostaa tuossa yhteydessä oudolta, koska kyse ei ole mistään poikkeuksesta (toisin kuin esim. Koiviston ja monien aiempien presidenttien kohdalla), vaan kausi alkoi säännönmukaisesti järjestettyjen vaalien jälkeen normaalisti säädetyssä järjestyksessä eli valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. (Toki siis ehkä totuttua aiemmin, mutta ei mitään normaalista poikkeavaa.) Sitä paitsi toisen kauden alkuajankohta ei vaikuta Niinistön koko 12-vuotiskauden pituuteen, kun taas muut tuon "lisätietoja"-sarakkeen tiedot selittävät juuri koko presidenttikauden pituutta. Siksi poistin. --Kaldur (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 02.19 (EEST)

Artikkelissa voisi yleisesti mainita säädetyt toimikauden alkamisajankohdat, kun tällä hetkellä siitä mainitaan vain lyhyesti presidentinvaalien artikkelissa, jossa ei myöskään ole kerrottu, että jos vaaliin on asetettu vain yksi ehdokas, toimikausi voi alkaa jo 1. tammikuuta. 01miki10 (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 02.48 (EEST)

Viilasin tuon normaaliuden nyt pois korvaamalla sen päivämäärällä (vois siihen kai vuodenkin laittaa). Joissakin varhaisempien presidenttien lisätiedoissa on kerrottu myös toisten kausien alkamisesta, joten voisi se olla tässäkin, vähintään siihen saakka, kunnes Niinistön toinen kausi katkeaa 1. helmikuuta 2024, jolloin saa taas selitellä, miksei 12-vuotiskausi olekaan 12-vuotiskausi. --Lax (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 07.31 (EEST)

Minulle tuli henkilökohtaisesti Niinistön uudelleenvalinnan jälkeen täytenä yllätyksenä se, että toimikausi alkaakin maaliskuun sijasta helmikuussa, jos vaali on ratkennut jo ensimmäisellä kierroksella. Olin siihen asti siinä uskossa, että toimikauden alku on aina nimenomaan maaliskuun, eikä vaalia seuraavan kuukauden alussa (kuten tietääkseni ennen vuoden 2000 perustuslakiuudistusta olikin). August-54 (kommentit) 28. elokuuta 2020 kello 10.12 (EEST)

Presidentin syntyperä

Käsitteekseni Suomen tasavallan presidentin pitää edelleen olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Sopivaan kohtaan voisi lisätä. (Ei hänen valkoinen tarvitse olla, mutta Suomessa syntynyt.) --EsaL-74 (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 13.13 (EEST)