Valtiollinen protokolla
Sivulta puuttuu Valtiollinen protokolla on valtion politiikassa käyttämä arvojärjestys. Useimmiten protokollan mukaan ylimpänä on valtionpäämies (tasavallassa usein presidentti, monarkiassa kuningas tai keisari). Valtiollinen protokolla ei aina vastaa valtajärjestystä. Esimerkiksi useissa monarkioissa virallinen valtionpäämies on kuningas tai keisari, vaikka yleensä todellinen poliittinen valta on hallituksella ja pääministerillä.
Sisällysluettelo |
Suomen valtiollinen protokolla [muokkaa]
Suomen suuriruhtinaskunta [muokkaa]
Vuonna 1897 Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Nikolai II vahvisti Suomen suuriruhtinaskunnan arvojärjestyksen. Siinä ensimmäiseen luokkaan ei kuulunut ketään, toisessa luokassa olivat kenraali, amiraali ja todellinen salaneuvos. Kolmanteen luokkaan kuuluivat esimerkiksi ministerivaltiosihteeri ja Aleksanterin yliopiston kansleri. Senaattori kuului neljänteen luokkaan. Luokkia oli 14, joista viimeiseen kuului muun muassa Koivulan kasvatuslaitoksen Kirjanpitäjä. Venäjän vallan aikana voimassa ollut arvojärjestys kumottiin Suomessa vuonna 1927.
Suomen tasavalta [muokkaa]
| Suomen valtiollinen protokolla |
|---|
Suomella ei ole virallista arvojärjestystä. Valtion virallisissa tilaisuuksissa käytännön arvojärjestyksessä korkeimmalla ovat kuitenkin valtionpäämiehenä toimiva tasavallan presidentti sekä aiemmin tasavallan presidentteinä toimineet henkilöt (toimeenastumisjärjestyksen mukaan). Heitä seuraavat Eduskunnan puhemies, pääministeri, ministerit (ensin pääministerin sijainen, jonka jälkeen muut ministerit toimivuosien mukaan), Korkeimman oikeuden presidentti, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, Puolustusvoimain komentaja, oikeuskansleri, arkkipiispa, Vapaudenristin ritarikunnan kansleri, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomeen Leijonan ritarikuntien kansleri sekä Helsingin yliopiston kansleri.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Maassa maan tavalla - tunne säännöt ja onnistu. Ulkoasiainministeriön protokollapalvelut, s. 32. Ulkoasiainministeriö, 2008. ISSN 0358-1489.
