Valtatie 5

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Viitostie)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen valtatiestä 5. Viron valtatiestä 5 on oma artikkelinsa.
Valtatie 5
Viitostie
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 905 km
Alkupiste Lusi, Heinola
Reitti Mikkeli (83 km)
Varkaus (170 km)
Kuopio (238 km)
Iisalmi (331 km)
Kajaani (417 km)
Kuusamo (665 km)
Kemijärvi (797 km)
Päätepiste Sodankylä (905 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 5 Commonsissa
Lusin suoraa Heinolassa. Tästä viitostie alkaa. Tien keskellä on Lusin varalaskupaikka.
Keskikaiteellista viitostietä Joroisten pohjoispuolella.
Valtatie 5 Kuopiossa Kallansiltojen kohdalla etelään päin kuvattuna.
Valtatie 5 Pöljän kylässä Siilinjärvellä
Talvista viitostietä Kajaanissa.
Valtatietä 5 Paltamossa.
Viitostie Kemijärvellä.

Valtatie 5 on Heinolan Lusista Mikkelin, Varkauden, Kuopion, Iisalmen, Kajaanin, Kuusamon ja Kemijärven kautta Sodankylään johtava valtatie. Tien pituus on 905 kilometriä, josta moottoritietä 46,7 kilometriä. Se on valtatien 4 jälkeen Suomen toiseksi pisin valtatie. Valtatien 4 ja valtatien 8 ohella valtatie 5 on Suomen tärkeimpiä pohjois–eteläsuuntaisia reittejä. Nykyisin tie viitoitetaan alkamaan nelostiestä Heinolan Lusista ja se kulkee pitkin Itä-Suomea Sodankylään asti, jossa se yhtyy takaisin nelostiehen. Kuopion Vehmasmäen ja Sodankylän välinen osuus on myös osa E63-tietä. Tien Lusin ja Kajaanin välinen osuus kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin sekä Lusin ja Kemijärven välinen osuus yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Tien linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien alkupää Lusista Mikkeliin on pääosin uudelleenrakennettu 1990- ja 2000-luvuilla suoraksi ja hyväkuntoiseksi valtatieksi. Mikkelistä Juvalle tie on hyväkuntoista nelikaistaista tietä, mutta Juvan sekä Joroisten välillä tie on profiililtaan vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaatimuksia. Joroisten ja Varkauden välillä tie on parannettu valtatietä vastaavaksi tieksi, ja Varkauden kohdalla on noin yhdeksän kilometrin nelikaistainen osuus. Myös Varkauden ja Leppävirran välinen osuus on hyväkuntoinen tie, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja, mutta osuus Leppävirralta Kuopion Humaljoelle on auttamattomasti ajastaan jäljessä. Tien laatu huomioon ottaen liikennemäärät ovat suuret varsinkin raskaan liikenteen osalta, mutta tie on silti lähinnä kapeutensa ja mutkaisuutensa osalta kantatiestön tasolla. Tällä välillä kunnollisia ohituspaikkoja ei ole juuri lainkaan ja risteykset ovat erittäin vaarallisia.

Humalajoelta alkaa moottoritieosuus, joka jatkuu Siilinjärvelle saakka, ja liikenne tällä osuudella on pääosin sujuvaa. Siilinjärven ja Iisalmen välinen osuus on tavanomaista suomalaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on rakennettu eritasoliittymiksi. Iisalmen kohdalla tiellä on lyhyt nelikaistainen osuus.

Valtatie 5 on kokonaisuudessaan valaistu Joroisten (Rantasalmentien, seututie 464 eritasoliittymän) ja Iisalmen (Ryhälänmäki) välisellä osuudella (179 km).

Iisalmen jälkeen tien liikennemäärät laskevat merkittävästi, eikä tällä osuudella ole merkittäviä sujuvuus- tai turvallisuusongelmia. Kemijärven ja Sodankylän välillä tien laatu ei tosin ole aivan samalla tasolla kuin etelämpänä, koska tie on muutettu aikoinaan valtatieksi numerokyltit vaihtamalla, itse tietä teknisesti ei ole muutettu.

Tie kulkee seuraavien maakuntien kautta: Päijät-HämeEtelä-SavoPohjois-SavoKainuuPohjois-PohjanmaaLappi.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: (Heinola)–(Pertunmaa)–(Mäntyharju) – (Hirvensalmi)–MikkeliJuvaJoroinenVarkausLeppävirtaKuopioSiilinjärviLapinlahtiIisalmi–(Sonkajärvi)–Kajaani–(Paltamo)–RistijärviHyrynsalmiSuomussalmi–(Taivalkoski)–Kuusamo–(Posio)–(Salla)–KemijärviPelkosenniemiSodankylä. Suluissa olevien kuntien osalta tie ei kulje keskustaajaman kautta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 5:n nykyinen linjaus seurailee Heinolan ja Juvan välillä keskiaikaista Suuren Savontien Hollolasta Savonlinnaan vieneen tien linjaa. Juvalta pohjoiseen linjaus pohjautuu uudelta ajalta peräisin olevan Vanhan Kainuuntien linjaukseen. Vanhojen teiden linjaus on hyvin mutkainen ja autoliikenteen tarpeeseen huonosti soveltuva, joten moderni linjaus on lähes kokonaan uudelleen rakennettu.

Vuoden 1938 numerointijärjestelmässä viitostie kulki Helsingistä Kemijärvelle. Helsingistä linjaus kulki nelostien kanssa Tuusulan Hyrylään, josta se erkani reitilleen Järvenpään kautta Mäntsälään ja edelleen Lahteen. Lahdesta eteenpäin tie kulki suurimmalta osin nykyistä linjaustaan. Suurimmat poikkeukset olivat Pertunmaalla, jossa tie kulki kirkonkylän kautta, ja Kuusamossa, jossa tie kulki Ylä- ja Ala-Kitkan välistä.

Helsingin ja Lahden välille rakennettiin 1950-luvulla uusi valtatie, Lahdentie (nykyinen seututie 140), joka alun perin muodosti valtatien 5 eteläosan. Vuonna 1963 myös nelostie siirtyi kulkemaan Lahden kautta. Tällöin Helsingin ja Lahden välisellä osuudella oli sekä nelos- että viitostien tienumerot.

Kuopion ohikulkutien ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1968 keskustasta Päivärantaan moottoritienä ja siitä Vuorelaan nelikaistaisena maantienä sekä toinen vaihe 1976 Leväseltä keskustaan. 1990-luvulla moottoritietä on jatkettu molemmista päistään niin, että nykyisin yhtenäinen moottoritie ulottuu Humaljoelta Siilinjärvelle. Kallansiltojen osuus viitoitettiin moottoritieksi tosin vasta vuonna 2014.

Mikkelin ohikulkutie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1982 ja 1990. Kajaanin ohikulkutie on valmistunut vuonna 1988 ja Iisalmen ohikulkutie 1998.

1980-luvulla numerointijärjestelmää muutettiin siten, että viitostie alkoikin vasta Lahdesta. Samoihin aikoihin Kemijärven ja Sodankylän välinen tie numeroitiin viitostieksi. Seuraava muutos tapahtui moottori- ja moottoriliikennetien valmistuttua Helsingistä Lusiin, jolloin nelostie "siirrettiin" Päijänteen itäpuolelle ja viitostie merkittiin alkamaan Lusista.

Lusin ja Mikkelin sekä Varkauden ja Leppävirran väliset osuudet on lähes kokonaan parannettu 1990- ja 2000-luvuilla. Jälkimmäisen osuuden parannustöiden alkusysäyksenä oli tiellä vuonna 1995 sattunut vakava onnettomuus.

Juva–Joroinen-välille tehtiin uusi linjaus 1950-luvun lopussa. Parannettu linjaus luovutettiin liikenteelle 1.10.1959, jolloin Kaitaisten kylän kautta mennyt yhteys lakkasi valtatienä. Vanha linjaus oli muuttunut valtatieksi vuonna 1921 VN:n  päätöksellä maaherran esityksestä.

Joroisten ja Varkauden välille rakennettu uusi tieosuus avattiin liikenteelle 31. lokakuuta 2005. Tie rakennettiin osittain uuteen paikkaan. Varkauden kaupungin kohdalla tie rakennettiin nelikaistaiseksi Kuvansin ja Warkauden Portin välisellä 9,4 kilometrin osuudella ja Joroisten ja Varkauden välille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja yhteensä 4,4 kilometrin matkalle. Kaikkiaan uutta tietä rakennettiin tai entistä parannettiin 23 kilometrin matkalla. Kaikki tasoliittymät poistettiin rakentamalla kuusi uutta eritasoliittymää ja parantamalla kahta entistä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 34 miljoonaa euroa.[1][2] Entinen, kapeampi viitostie muutettiin yhdystieksi 4557.

Vaikka Lusin ja Mikkelin välinen osuus parannettiin pääosin 1990- ja 2000-luvuilla, jäi Pertunmaan, Mäntyharjun ja Hirvensalmen kuntien alueella sijaitseva Koirakiven ja Huruksen välinen 24 kilometrin osuus tuolloin parantamatta. Tämän osuuden parannustyöt aloitettiin syksyllä 2009. Tie rakennettiin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, ja sille rakennettiin neljä uutta maanteiden eritasoliittymää sekä yksityisteiden eritasojärjestelyitä. Myös valaistusta ja melusuojausta parannettiin. Hankkeen kustannusarvio oli noin 40 miljoonaa euroa, ja se valmistui syksyllä 2011.[3]

Kuopion Päivärannan ja Siilinjärven Vuorelan välillä sijaitsi aiemmin viiden kilometrin mittainen, kahden moottoritien väliin sijoittunut nelikaistainen sekaliikennetieosuus. Osuudella sijaitsivat myös huonokuntoiset avattavat Kallansillat. Sillat jouduttiin avaamaan 300–400 kertaa purjehduskaudessa, mikä aiheutti merkittävää haittaa liikenteelle. Osuudelle valmistui tiesuunnitelma helmikuussa 2007, ja tien rakentaminen alkoi lokakuussa 2009.[4] Tie valmistui syksyllä 2014 moottoritienä, ja nostosiltojen tilalle rakennettiin kiinteät sillat. Kuopio–Iisalmi-laivaväylä siirrettiin Suosaaren ja Tikkalansaaren väliin, johon rakennettiin kiinteä 12 metriä korkea silta. Lisäksi tien eritasoliittymiä parannettiin ja tien itäpuolelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät. Myös Kuopion lentoaseman tieyhteyksiä parannettiin. Hankkeen kustannusarvio oli noin 90 miljoonaa euroa. [5]

Mikkelin seutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 5 ohittaa Mikkelin kaupungin osittain kaksi- ja osittain nelikaistaisena. Liikennevirasto toteutti tien rakentamista nelikaistaiseksi Pitkäjärven ja Aseman eritasoliittymien välillä noin neljän kilometrin matkalla vuosina 2014–2017. Samalla eritasoliittymiä parannettiin. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeen tiesuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Tiehanke on valmistunut vuoden 2017 aikana.[6]

Liikennevirasto toteuttaa vuoden 2017 lopusta alkaen tien parantamista Mikkelin pohjoispuolella Tuppuralan ja Nuutilanmäen välisellä noin 22 kilometrin osuudella. Suunnitelman mukaan valtatie 5 rakennetaan nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi uuteen paikkaan nykyisen tien luoteispuolelle välillä Mikkeli–Nuutilanmäki. Suunnitelmiin kuuluu myös nykyisten ohituskaistojen varustaminen keskikaiteella välillä Nuutilanmäki–Hatsola. Parannustyö alkoi vuoden 2017 loppupuolella puuston kaadolla ja valmistui alkuvuodesta 2021.[7]

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirta–Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran ja Kuopion välinen osuus on tasoltaan viitostien heikoimpia. Väylävirasto suunnitteleekin osuuden parantamista kahdessa osassa. Leppävirran keskustan ja Palokankaan välinen 14,8 kilometrin pituiselle tieosuudelle on tarkoitus rakentaa neljä ohituskaistaa ja keskikaide koko matkalla sekä korvata tasoliittymät eritasoliittymillä. Uusittu tie sijaitsisi seututeiden 533 ja 531 liittymien välillä pääosin nykyisellä paikallaan, joskin joiltain osin tien linjausta muutettaisiin.[8]

Palokankaan ja Humaljoen väliselle noin 18 kilometrin osuudelle rakennetaan keskikaiteellinen moottoritie nykyisen tien jäädessä rinnakkaistieksi. Molempien osuuksien tiesuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2012 ja niitä ajantasaistetaan tällä hetkellä. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 120 miljoonaa euroa.[8]

Siilinjärvi–Pöljä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven ja Pöljän väliselle 13 kilometrin osuudelle valmistui yleissuunnitelma keväällä 2010. Tie suunnitellaan rakennettavaksi moottoritieksi osittain uuteen paikkaan nykyisen moottoritien päättymiskohdasta seututien 576 liittymään saakka. Seututien 576 pohjoispuolella tie rakennettaisiin osittain uuteen paikkaan 7,5 metriä leveäksi sekaliikennetieksi, jolla on yksi keskikaiteellinen ohituskaista. Osana hanketta myös seututielle 576 on tarkoitus rakentaa uusi linjaus. Hankkeen alustava kustannusarvio on 33,5 miljoonaa euroa.[9]

Muut hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Liikenneviraston tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 5 olisi nelikaistainen Mikkelin, Varkauden, Kuopion ja Iisalmen seuduilla. Lusin ja Mikkelin välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Mikkelin ja Iisalmen välillä nelikaistaisten osuuksien väliin jäävät osuudet kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Suunnitelmat ovat alustavia, ja niiden toteuttaminen edellyttäisi tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[10]

Valtatie 5 pop-kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanne esitti Fredin säveltämän kappaleen Kundi viitostieltä (san. Vexi Salmi).
  • Elektronisen musiikin yhtye Aavikko levytti vuonna 2000 kappaleen Viitostie.
  • Viitostie on myös rockabilly-yhtye Johnny and the dodgersin kappale vuodelta 2010.
  • Esa Pakarisen vuonna 1974 levyttämä kappale Rock on tullut jäädäkseen (Rock'n roll is here to stay) alkaa "Viitostietä pohjoiseen soittajat sen toi".
  • Arma 3 -videopeliin tehty Vt5-kartta kuvaa tien kuvitteellista, yksikaistaista osuutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtatie 5 Joroinen–Varkaus 15.1.2007. Tiehallinto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 29.7.2007.
  2. Uusi tie Joroisten ja Varkauden välillä avattiin liikenteelle 31.10.2005. 31.10.2005. Tiehallinto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 29.7.2007.
  3. Valtatie 5 Lusi–Mikkeli välillä Koirakivi–Hurus, Pertunmaa, Mäntyharju ja Hirvensalmi 8.9.2010. Liikennevirasto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 18.11.2010.
  4. Hankkeen tilanne/ajankohtaista Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela. 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 1.9.2009. [vanhentunut linkki]
  5. Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 1.9.2009. [vanhentunut linkki]
  6. Vt 5 Mikkelin kohta Liikennevirasto. Arkistoitu 5.12.2017. Viitattu 4.12.2017.
  7. Vt 5 Mikkeli–Juva 2.7.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  8. a b Vt 5 Leppävirta-Kuopio 1.9.2020. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2020.
  9. Vt 5 Siilinjärvi-Pöljä 1.9.2020. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2020.
  10. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13. heinäkuuta 2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio. Viitattu 18.7.2007. (Arkistoitu – Internet Archive)