Kuluntalahti
Kuluntalahti on kylä Kajaanissa valtatien 5 ja Iisalmen–Kontiomäen rautatien varrella, noin kahdeksan kilometrä koilliseen Kajaanin keskustasta. Kylä sijaitsee samannimisen Nuasjärven lahden pohjoispuolella. Kylän asukasluku on 439 (2004), koko Kuluntalahden alueen asukasluvun ollessa 903.
Kuluntalahdessa toimi talvisodan aikana Suomen ilmavoimien jäälle perustettu lentokenttä. Kuluntalahdessa on toiminut myös Kuluntalahden siirtorata, ja siellä on ollut myös oma rautatieasema. Sen läheisyydessä oleva Huoltovarmmuuskeskuksen öljyvarastö vaurioitui pahasti kevällä 2012, ja tuhansia litraoja öljyn ja veden seosta valui puroja myöten maastoon kohti Jormuanlahtea, joka kuitenkin saatiin pelastetuksi muun muassa Puolustusvoimien virka-apua käyttäen[1].
Kylässä sijaitsee myös Kajaanin ravirata.
Kuluntalahden koulu vihittiin käyttöön vuonna 1955. Sitä edelsi Jormuan koulupiiriin kuulunut Salmijärven koulu, jonka toiminta alkoi jo vuonna 1898, mutta oli kilometrien päässä niin Kuluntalahden kuin Jormuan keskeisimmistä osista, ja tiedetään eräiden oppilaiden asustaneen talven aikana koululla. Salmijärven koulu siirsi toimintansa Kuluntalahteen 1954, ja vanha rakennus purettu.[2] Koulussa on kuusi luokkaa ja kolme opettajaa sekä esikoulu ja iltapäivätoimintaa[3].
Kuluntalahden alueella toimi Syvälammen kurssikeskus vuosina 1955–1971, jossa toimi Kainuuna ainoa metsänhoito-oppilaitos.[2]
Urheiluseuroista on merkittävä Kuluntalahden Kunto, jolla on ollut ainakin ainakin hiihto- ja pesäpallotoimintaa. Kylän pitkäaikainen kauppa samoin kuin posti ja rautatieseisake onvat lakanneet toimimasta.
Suvenniemellä toimi saksalaisten Remmlerin veljeksien ylläpitämä Kuluntalahden eläintarha 1925–1939.[4]
Ennen rautatietä kylässä oli kestikievareita 1600-luvulta aina 1930-luvulle. Vesiliikennöinti Nuasjärvellä oli toisaalta helppoa, mutta itse lahden mataluus ei houkutellut laivasataman rakentamista Kuluntaan; vain tukinuittosatamana lahti toimi tehokkaasti.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuluntalahti-nimitykseen on kaksi uskottavaa selitystä. Professori Alpo Räisänen on viitannut Kajaanin koskien kiertoon Kuluntajärven oikotaipaleen kautta Nuaksesta Oulujärven Jormuanlahteen Kuluntajärven kautta – eli kulku-kulenta-sanapariin. Toisaalta metsänhoitaja Ilmari Kosonen on viitaten samantapaisiin paikannimiin tullut tulokseen, jonka mukaan sana juontuu jääkauden jälkeisten kansojen jättämästä jonkin jo kadonneen kielen kulu-sanasta, joka tarkoittanee järviruokoa. Tähän voivat viitata esimerkiksi Rauman Kulamaa, Punkaharjun Kulennoinen ja Inarin Kulasjoki.[6]
Kiertävien kansojen jälkeen saapuivat saamelaiset, joiden jättämää nimistöä ovat muun muassa lähiseudun Nuas, Leihu, Jormua ja Koutaniemi.[6]
Suomalaiset ovat tulleet aluksi sekä Savon suunnasta lyhyen verovapauden houkuttamana ja osin pakolla etelästä että lännestä Limingan emäpitäjästä. Myös itään Kuhmossa asuviin karjalaisiin on yhteys. Kuluntalahden alue on kiinnostanut erityisesti kalavesien ja metsänriistan takia. Pähkinäsaaren rauhassa Kainuu ja niin myös Kuluntalahti olivat rajankäynnin ulkopuolella eli Ruotsin rajalta selvästi itään, mutta Venäjän rajalta selvästi länteen[7] . Täyssinän rauha muutti tilanteen. Kustaa Vaasan sodan 1555–1557 aikana ja sitä seuraavien rappasotien aikana alueella oli levotonta, eivätkä uudisasutukset saaneet juurikaan olla rauhassa Kulunnan alueella. Lisäksi katovuosia on ollut ”pikku jääkauden” aikana tämän tästä.[6]
Tunnettuja vaikuttajia Kuluntalahdelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adolf Rimpiläinen, ihmelääkkeistään tunnettu raatimies ja tervakauppias
- Juho Heikkinen, "Hallan ukko", vietti lapsuutenssa Kuluntalahdella
- Aleksanteri Fränti, edistyspuolueen kansanedustaja
- Hemmi Tikkanen, pitkäaikainen maalaisliittolainen vaikuttaja
- Aarno von Bell, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Minna Heikura: Kajaanin öljyvuodon puhdistustyöt jatkuvat Yle Uutiset. 30.4.2012. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ a b von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 50-83. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8.
- ↑ Kuluntalahden koulu Kajaanin kaupungin sivut. Arkistoitu 1.2.2019. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ von Bell, Aarno: Suvenniemen eläintarha ja Fritz Remmler, s. 111. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry, 2013. ISBN 978-952-93-1645-8.
- ↑ von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 86-93. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8.
- ↑ a b c von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 13-25. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8.
- ↑ Heikki Talvitie: ”Pähkinäsaaren rauha 1323”, Venäjä, Venäjä, Venäjä, s. 244–246. Helsinki: Auditorium kustannusosakeyhtiö, 2014. ISBN 978-952-7043-06-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kainuun kylät: Kuluntalahden kylä (Arkistoitu – Internet Archive)