Kilpijärvi (Iisalmi)
| Kilpijärvi | |
|---|---|
 Näkymä järvelle Nouvanlahdelta |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Iisalmi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Paloisvirta [1] |
| Järvinumero | 04.581.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 85,9 m [1] |
| Rantaviiva | 54,2383 km [2] |
| Pinta-ala | 9,06526 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0313579 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,46 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,1 m [2] |
| Saaria | 13 [2] |
 Kilpijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kilpijärvi [1][2] on Pohjois-Savossa Iisalmessa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 910 hehtaaria eli 9,1 neliökilometriä. Se on 7,4 kilometriä pitkä ja 3,2 kilometriä leveä järvi, joka muodostuu kolmesta järvenosasta. Suurin järvenosa muodostuu järvenselästä, joka jää Sourunsaaren länsipuolelle ja laskee Kilpivirtaa myöten järven läntiseen osaan, jota kutsutaan Paloisjärveksi. Sen luusua sijaitsee Iisalmen keskustaajamassa Sankarniemen kohdalla. Itäinen järvenosa Tikanselkä jää Sourunsaaren taakse ja siihen laskee Tikankoski. Järvenselän eteläpää kapenee pitkäksi lahdeksi, jonka eteläpäässä sijaitsevat lahden laajentumat Sahi ja Pölöhlampi.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 13 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 119 hehtaaria, mikä on noin 11,6 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Sourunsaari on yli neliökilometrin suuruinen, Kokonsaari ja Pölöhsaari ovat yli hehtaarin suuruisia, muut kymmenen saarta ovat yli aarin kokoisia. Kokonsaari ja Pukkisaari sijaitsevat Sourunsaaren vieressä järvenselän sivulla, Laukkusaari sijaitsee Paloisjärven Makkaralahdella ja Pikkusaari Kilpivirran alapuolella.[2][1]
Järven tilavuus on 31 miljoonaa kuutiometriä eli 0,031 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,5 metriä ja suurin syvyys on 18,1 metriä. Järvenselkää pitkin kulkee syvänne, joka alkaa Kokonsaaren edustalta ja päättyy etelässä Sahissa lahdenpohjukkaan. Syvin kohta sijaitsee syvänteen keskikohdassa Sourunsaaren Kuvajaniemen edustalla[3].[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 54 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 11 kilometriä. Suurin osa rannoista on alavalla maalla, mutta paikoin kohoaa rannasta korkeita mäkiä. Sellainen on esimerkiksi Paloisvuori, joka nousee järvenpinnasta yli 45 metrin korkeuteen. Paloisjärvi on jäänyt lähes kokonaan Iisalmen keskustaajaman sisälle, missä rantoihin asti ulottuvat kaupunginosat Lippuniemi, Paloinen, Kangas, Makkaralahti, Pitkälahti ja Tervakangas. Savon rata ylittää Paloisjärven luusuassa Paloisvirran Paloisten ja Kankaan välillä. Muut järvenosat ovat haja-asutusalueella, missä peltomaat vaihtelevat rannoilla metsämaiden kanssa. Valtatie 5 ylittää Kilpivirran, ja siitä haarautuvat yhdystiet 16229 ja 16232 kiertävät järven rantoja lännessä ja pohjoisessa. Pohjoisessa sijaitsee Tervakankaan ja etelässä Sahin kulmakunnat.[2][1][4]
Säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpijärveä ei säännöstellä, mutta alajuoksulla olevaa Porovettä kylläkin. Poroveden säännöstely vaikuttaa Kilpijärven vedenpinnan korkeuteen ali- ja keskivirtaama-aikoina. Silloin Poroveden ja Kilpijärven vedenpinnat ovat likimain samalla tasolla. Tulva-aikoina Kilpijärven vedenpinta saatta olla lähes metrin korkeammalla kuin se on Porovedessä.[3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) Sonkajärven reitin valuma-alueella (04.58), jonka Kilpijärven–Hernejärven alueeseen (04.581) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 85,9 metriä mpy. Järvi on Koukunjoen läpivirtausjärvi, ja siksi sen vesi vaihtuu nopeasti.[1][3]
Valuma-alue saa pääosan vedestään Koukonjoesta, joka virtaa Hernejärvestä (278 ha) Kilpijärveen Viitaanjärven (362 ha) läpi. Koukunjoki tuo pohjoisesta Matkusjoen vesiä Matkusjoen alaosan alueelta (04.582) sekä lisäksi pienemmältä Varpasjoen valuma-alueelta (04.589) Hernejärveen laskevat vedet.[3]
Kilpijärven alueella on kuusi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Makkaralahden ja Kankaan pohjoispuolella sijaitsevat Parkatin lammet (1 ha), Tervakankaalla sijaitseva matala Poskilampi (23 ha), Kilpijärven Pohjoislahteen laskevat Pohjoislampi (2 ha) ja Pikku Pohjoislampi, sekä vielä Tikanselkään laskeva Tikanlampi (1 ha). Kilpijärvi laskee Paloisjärven kautta Poroveteen Paloisvirran kautta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Kilpijärvi, Iisalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ a b c d e Kilpijärvi (04.581.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ Kilpijärvi, Iisalmi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.