Ero sivun ”Hanko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tekstin perusteella myös Tenhola ja Tammisaaren mlk osittain samana vuonna, kuuluukohan merkitä näin mallineeseen |
Lyhemmin näin |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| hallinnollinen_keskus = [[Hangon keskustaajama]] |
| hallinnollinen_keskus = [[Hangon keskustaajama]] |
||
| pitäjä = |
| pitäjä = |
||
| kuntaliitokset = [[Bromarv |
| kuntaliitokset = [[Bromarv]], [[Tenhola]] ja [[Tammisaaren mlk]]<small>([[1977]], kaikki osittain)</small> |
||
| genetiivi = Kaupungin |
| genetiivi = Kaupungin |
||
| johtaja = [[Denis Strandell]]<ref>{{verkkoviite|Nimeke=Hanko – Kaupunginkanslia|Osoite=http://www.hanko.fi/palvelut/hallinto/kaupunginkanslia|Viitattu=21.12.2015}}</ref> |
| johtaja = [[Denis Strandell]]<ref>{{verkkoviite|Nimeke=Hanko – Kaupunginkanslia|Osoite=http://www.hanko.fi/palvelut/hallinto/kaupunginkanslia|Viitattu=21.12.2015}}</ref> |
Versio 11. helmikuuta 2018 kello 17.39
Hanko Hangö |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Raaseporin seutukunta |
Kuntanumero | 078 |
Hallinnollinen keskus | Hangon keskustaajama |
Perustettu | 1874 (erottamalla Bromarvista) |
Kuntaliitokset | Bromarv, Tenhola ja Tammisaaren mlk(1977, kaikki osittain) |
Pinta-ala ilman merialueita |
118,99 km² 287:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
800,02 km² 142:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 117,46 km² |
– sisävesi | 1,53 km² |
– meri | 681,03 km² |
Väkiluku |
7 718 121:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 65,71 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 11,9 % |
– 15–64-v. | 55,1 % |
– yli 64-v. | 33,0 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 52,6 % |
– ruotsinkielisiä | 42,8 % |
– muut | 4,6 % |
Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Denis Strandell[6] |
Kaupunginvaltuusto | 31 paikkaa |
2017–2021[7] • RKP • SDP • Vas. • Kok. • Muut • Ps. • Vihr. • SKP |
10 9 4 2 2 2 1 1 |
www.hanko.fi |
Hanko (ruots. Hangö) on Suomen kaupunki Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Se on Suomen eteläisin kunta. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä. Hanko onkin kaupunki, joka "elää" kesäisin. Kesällä muun muassa ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna kaksinkertaiseksi ja vuoden tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kesäkuukausiin.lähde? Tapahtumia ovat mm. Hangon Regatta, Hanko Poker Run sekä Sea Horse Week. Hangon väkiluku vähenee: vuosituhannen vaihteen aikoihin se laski alle kymmenen tuhannen.
Kaupunki on kaksikielinen. 52,6 prosentilla asukkaista on äidinkielenä suomi ja 42,8 prosentilla ruotsi.[4]
Maantiede
Sijainti
Hanko sijaitsee lounaisella Uudellamaalla, 127 kilometrin päässä Helsingistä ja 145 kilometrin päässä Turusta. Lähin kaupunki on Raasepori 35 kilometrin päässä.
Meri ympäröi Hankoa kolmelta puolelta, joten maarajaa on vain Raaseporin kaupunkiin muutama kilometri. Kaupungin naapurikunnat ovat Kemiönsaari ja Raasepori. Hanko on Manner-Suomen eteläisin kunta.
Sijainnin ansiosta ilmasto on lauha ja merellinen, ja lämpötilavaihtelut ovat pieniä. Vuoden 2008 keskilämpötila oli Hangossa 7,9 astetta.
Kaupunginosia
Hangon keskusta (Hangö centrum), Hangonkylä (Hangöby) ja Hanko Pohjoinen (Hangö Norra).
Taajamia ja kyliä
Henriksberg, Koverhar, Krogars, Tvärminne, Täktom, Lappohja (Lappvik), Santala (Sandö) ja Öby.
Historia
Hangosta tunnetaan satunnaisia viikinki- ja ristiretkiajan irtolöytöjä, mutta ei kalmistoja.[8] Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli Kumionpää, josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.[9] Niemenkärki oli ollut sitä ennenkin jo kauan tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.
Ruotsalaiset tekivät hämäläisiä vastaan niin sanotun toisen ristiretken 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaatio toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin myös alueen ruotsinkielinen nimistö sai alkunsa. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana Tulliniemen kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen ja Kobben luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat piirsivät kalliopiirustuksia aikansa kuluksi. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat jo 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja Suomen Vapaasatama.
Kun Ruotsin armeija oli tuhottu suuressa Pohjan sodassa Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 Riilahden taistelussa Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen "Gangut". Tapahtumat toistuivat 1743.
Vuonna 1747 Augustin Ehrensvärd suunnitteli Hangon aseistamista tykistöpattereilla. Varojen puutteessa linnoitustyöt jäivät kuitenkin tekemättä.[10]
Kun Venäjän laivasto saapui James Trevenenin johdolla kolmannen kerran puolustamattoman Hankoniemen edustalla elokuussa 1780, Ruotsin kuninkaan veli, Kaarle-herttua antoi viimein rakennuskäskyn. Majuri G. Hans von Kierting, myöhemmin aateloituna Wärnhjelm, sai suunnitelmansa valmiiksi tammikuussa 1789.[10]
Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuosina 1789–1808 linnoitus, joka siirtyi Suomen sodan aikana 1808 venäläisten haltuun. Linnoitus puolusti ansiokkaasti Hangon satamaa kesällä 1854, mutta elokuussa 1854 linnoituksen varusväki räjäytti sen peläten Ahvenanmaan Bomarsundin kohtaloa.
Hankoniemen sijainti ja muoto, pitkänä Itämereen työntyvänä sormena, mahdollisti talvimerenkulun vielä kun maan muut satamat olivat jäiden vuoksi suljettuina. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 1871–1873 satama sekä rautatie Hyvinkäälle tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan Pietariin.
Sataman ja rautatien myötä perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874, koska ulkomaan kauppaa sai harjoittaa vain tapulikaupungeista.
Kaupunkiin perustettiin kylpylaitos vuonna 1879. Viime vuosisadan alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin ravintolarakennus Hangon Casino kylpylävieraille, villoja eli huviloita ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla.
Hangon pohjoisosaan kasvoi huomattava teollisuusalue 1880-luvulta alkaen. Maineikkain sen yrityksistä lienee Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, myöhemmin Hangon Keksi – Hangö Kex, jonka tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916. Toinen merkittävä yritys on ollut 1934 perustettu Hangon lasitehdas, jonka tehdasrakennus on samalta ajalta.[11]
Hanko oli merkittävä kaupunki ensimmäisen maailmansodan aikana. Elokuussa 1914 venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten, mutta Hangon tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä. Hanko toimi vuodesta 1914 vuoteen 1918 ainoastaan sotasatamana. 3. huhtikuuta 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana ja aloitti etenemisen kohti Helsinkiä, joka vallattiin 13. huhtikuuta 1918. Loviisaan 7. huhtikuuta maihinnoussut eversti Otto von Brandensteinin komentama Osasto Brandenstein eteni Uudenkylän asemalle Nastolaan ja Lahteen Itä-Uudenmaan kautta.
Hankoon ja sen lähisaarille linnoitettiin rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto Hangon Rannikkopatteristo (HanRPsto). Se toimi vuodesta 1921 alkaen erilaisissa kokoonpanoissa ja lakkautettiin vuonna 2002.[12][13]
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaisesti sotilastukikohdaksi. Tukikohdasta on nykyisinkin nähtävinä runsaasti umpeen kasvaneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Jatkosodan alkuvaiheissa Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin lukuisia mittakaavaltaan pieniä, mutta verisiä taisteluita. Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse ja Neuvostoliitto päätti evakuoida sen väen Leningradiin (nyk. Pietariin). Joukkojen evakuointi alkoi lokakuun lopussa ja viimeinen evakuointialus lähti Hangosta 2. joulukuuta 1941.
Vuoden 1977 alussa Hankoon liitettiin Bromarvin kunnasta Santalan ja Täktomin kylät sekä Lappohja Tenholasta ja Tvärminne Tammisaaren maalaiskunnasta.[14] Hankoniemellä sijainnut osa Bromarvin kunnan alueesta oli jo vuonna 1909 päätetty erottaa Hangon maalaiskunnaksi, mutta käytännössä tämä ei koskaan toiminut itsenäisenä kuntana.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ilmasto
Hangon ilmastotilastoa
|
Elinkeinoelämä
Palvelutehtävissä työskentelee hankolaisista noin 60 % ja teollisuuden ja rakentamisen parissa noin 40 %. Suurimpia työpaikkoja Hangon kaupungin lisäksi ovat Assistor, Helkama sekä satamassa toimiva Hangö Stevedoring. Erikoisuuksina voi mainita joulukoristevalmistaja Koristeviennin, dynamiittitehdas Forcitin, makkarankuoria tuottavan Visko Teepakin ja teollisuuden pyöriä valmistavan Mannerin konepajan.
Hangon satama on Hangon kaupungin osakeyhtiö. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin satama.[16] Hangon satama koostuu kolmesta satamanosasta: Länsisatamasta, Ulkosatamasta ja Koverharin satamasta, jotka kuuluvat Hangon Satama Oy:n yhtiön hallintaan.[17] Hangon satama on perustettu vuonna 1872.[18] Eniten Hangossa toimiva varustamo on Transfennica.[19] Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1 767 054 tonnia ja vienti 1 879 117 tonnia vuonna 2008.[20]
Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin [21] tytäryhtiönä toimiva Levator Oy, raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä.[22]
Urheilu
Hangö IK on yleisseura, jonka käsipallojaosto HC HIK nousi vuonna 2017 käsipallon miesten pääsarjaan.[23]
Matkailu
Hanko on kesäkaupunki ja ennen kaikkea merikaupunki. Tämä näkyy parhaiten Itäsataman vierasvenesatamassa, jossa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu ja auringonottajia ja uimareita riittää kilometrien pituisille hiekkarannoille.
Hangossa on myös hyvät majoitusmahdollisuudet. Tyypillinen hankolainen majoitusvaihto on kylpyläpuiston vanha huvila, esimerkiksi Villa Tellina, Villa Thalatta, Villa Maija tai Villa Doris. Itäsatamassa on hotellilaiva ja perinteikäs hotelli Regatta on avattu uudistettuna vuonna 2012. Neljän kilometrin päässä keskustasta, Hankoniemen pohjoisrannalla on Hopeahietikon leirintäalue motelleineen. Hangossa on myös hyvä yksityismajoitustarjonta.lähde?
Tapahtumia
- Hangö Teaterträff -teatterifestivaali kesäkuussa
- Hangon Regatta heinäkuussa
- Hangon Musiikkijuhlat heinäkuussa
- Seahorse week, esteratsastuskilpailu heinäkuun lopulla[24]
- Hanko Pride elokuussa[25]
- Valssifestivaalit elokuussa
- Hangon elokuvajuhlat loka–marraskuussa.[26]
Ystävyyskaupungit
Päätöksenteko
Hanko kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin, ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua.[28]
Kuvagalleria
-
Itäsataman rantaa
-
Ravintola HSF Itäsatamassa
-
Itäsataman makasiineja
-
Hangon kirkko vesitornista kuvattuna
-
Långsandan ranta
-
kahvila Neljän Tuulen Tupa
-
Leijalautailua Hangon Lilla Tallholmen ja Råuddenin välillä
-
Lumpeikko lammessa Hangon keskustan koulun vieressä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Hanko – Kaupunginkanslia hanko.fi. Viitattu 21.12.2015.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Hanko Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 324. Gaudeamus, 2015.
- ↑ http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23
- ↑ a b Kustaanvarustuksen ja Kustaa Aadolfin linnoitukset Hanko. Viitattu 15.6.2016.
- ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm
- ↑ Pekka Silvast: HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 952-90-5240-5. suomeksi
- ↑ Yhdistyksen toiminta Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. Viitattu 15.6.2016.
- ↑ ”Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan”, Suomen asetuskokoelma 1975. Valtion painatuskeskus, 1976.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Tietoa Hangosta Hangon kaupunki. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Satamakäsikirja 9.2.2005. Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Hangon sataman logistiikkaselvitys (pdf) 2007. Uudenmaanliitto. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ laivalista Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 Merenkulkulaitos. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Konecranes Suomi Konecranes Suomi. Viitattu 9.12.2016.
- ↑ Levator Oy in brief Levator Oy. Viitattu 25.8.2017.
- ↑ https://www.vastranyland.fi/artikel/hickens-ligalicens-beviljades/
- ↑ Seahorse week SeaHorse Week ry. Viitattu 4.8.2017.
- ↑ Hanko pride Hanko Pride. Viitattu 4.8.2017.
- ↑ Hangon Elokuvajuhlat Olympian Ystävät ry. Viitattu 4.8.2017.
- ↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Hanko/
- ↑ Kaupunginvaltuusto Hangon kaupunki. Viitattu 15.6.2016.
Aiheesta muualla
- Hangon kaupungin kotisivut
- Tilastokeskus - Hangon avainluvut
- Hangon matkailun kotisivut
- Hangon sataman sivut
- Rintamamuseo Hankoniemellä
- Hangon venesatama
- YLE Elävä arkisto – Hangon kylpylässä 1934 – nettivideo
- Hangon rintama
- Kuvia Hangosta Flickr sivustolla
Kokonaan luovutetut kunnat | |
---|---|
kaupungit | |
kauppalat | |
maalaiskunnat |
Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
Osin luovutetut kunnat | |
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt |
Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala |
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet |
Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa |
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat | |
kokonaan | |
osin | |
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla | |
Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |