Hangon Kylpyläpuiston huvila-alue
Hangon Kylpyläpuiston huvila-alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1]
Hangon kulttuurihistoriallisesti merkittävien huviloiden alue syntyi, kun Hangon kaupunki perusti valtion tuella merikylpylän 1878 ja palstoitti sen yhteyteen suuren joukon huvilatontteja. Kylpylään kuului jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy Appelgrenintien pohjoispuolella Puistolampi. Hangon huvila-alueen vanhimmat, 1880- ja 1890-luvuilla rakennetut huvilat sijaitsevat Vartiovuoren ympäristössä sekä Mannerheimintien ja Appelgrenintien varsilla.[1]
Kylpylän toiminta suuntautui aluksi terveydenhoitoon ja kuuluisia lääkäreitä palkattiin kylpylävieraiden hoitoa varten, mutta vähitellen hoitojen tilalle tulivat rantojen aurinkokylvyt. Muistot Hangon kylpyläajasta, erityisesti ajanjaksosta ennen ensimmäistä maailmansotaa, on kuin luku romaanista. Ajan kuuluisuudet paistattelivat päivää toistensa loisteessa. Valtiomiehet, ruhtinaat, kreivit ja paronit kävivät kaupungissa. Ajan tunnetuimmat taiteilijat esiintyivät Hangossa.lähde?
Kylpyläelämä vaati majoitustiloja. 1800-luvun keskivaiheilla tuli Keski-Euroopassa tavaksi omistaa esikaupunkihuvila kantakaupungissa sijaitsevan kerrostalohuoneiston ohella. 1800-luvun lopussa tämä ilmiö saavutti Suomen ja näitä kesähuviloita ovat Turun Ruissalon sekä Hangon kylpyläpuiston huvilat. 1880-luvulla esim. laivanvarustaja Carl Korsman muutti koko taloutensa Bulevardin talviasunnosta kylpyläpuiston kesähuvilaan. Monet kylpylävieraat halusivat nimenomaan asua huviloissa, koska heillä silloin oli paremmat mahdollisuudet olla omissa oloissaan ja toisaalta kuitenkin kaikki kylpylän palvelut ja harrastusmahdollisuudet sijaitsivat aivan lähellä.
Hangon kylpylä toimi vuosina 1879-1939. Talvisodan jälkeen kylpylätoimintaa ei jatkettu. Hiekkarannat ja meri ovat toimineet tämän jälkeen ainoana ”kylpylänä”.
Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas rakennusperintö huviloineen on listattu Hangon kaupungin toimesta vuonna 2011.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 222.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.8.2016.
- ↑ Kantakaupungin alueella inventoidut kulttuurihistorialliset kohtaat Hangon kaupunki. Viitattu 19.8.2016.