Tämä on lupaava artikkeli.
Tämä artikkeli on osittain suojattu muutoksilta.

Ruotsi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. joulukuuta 2011 kello 23.24 käyttäjän Tanár (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Ruotsin kielestä on oma artikkeli.


Konungariket Sverige
Ruotsin kuningaskunta
Ruotsin lippu. Ruotsin vaakuna.
lippu vaakuna

Ruotsin sijainti kartalla.

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Pääministeri		 Kaarle XVI Kustaa
Fredrik Reinfeldt
Pääkaupunki Tukholma (810 120 as.)
59°21′N, 18°04′E
Muita kaupunkeja Göteborg (508 714 as.),
Malmö (280 801 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 450 295[1] (sijalla 55)
– josta sisävesiä 8,67 %
Väkiluku (2010) 9 408 028[2] (sijalla 84)
– väestötiheys 20,90
– väestönkasvu 0,80 [3] (2005 - 2010)
Viralliset kielet virallinen kieli ruotsi, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Valuutta Ruotsin kruunu (SEK)
BKT (2010)
– yhteensä 354 700 milj. USD[1]  (sijalla 35)
– per asukas 39 100 USD
HDI (2019) 0,945[4] (sijalla 7)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,9[1]
– teollisuus 26,6[1]
– palvelut 71,5[1]
Aikavyöhyke +1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
 – vanha valtiollinen perinne, yhdistyi
900–1200
Lyhenne SE
– ajoneuvot: S
– lentokoneet: SE
Kansainvälinen
suuntanumero		 +46
Tunnuslause Ei mottoa
Kuninkaan vaalilause: För Sverige i tiden
("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")
Kansallislaulu ”Ei virallista kansallislaulua. Epävirallisesti Du gamla, du fria.”

Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige Sv-Konungariket Sverige.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa[1]. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta ei kuitenkaan kuulu Euroopan rahaliittoon. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa. Ruotsissa on noin 9,5 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Nykyisin maa on yksi maailman kehittyneimmistä ja rikkaimmista. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Volvo, Vattenfall, Ericsson ja Skanska. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet hyvin sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

Maantiede

Pääartikkeli: Ruotsin maantiede
Ruotsin kartta

Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä.[1] Se rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkea Kebnekaise Lapissa. Norjan halki pohjois−eteläsuunnassa kulkevat Skandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella 1 500 metriin. Kolme suurta jokea, Uumajajoki, Tornionjoki ja Ångermanjoki, laskevat Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä, Vänern, on Pohjois-Euroopan suurin järvi.[5]

Ilmasto

Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Suuressa osassa maata ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Poikkeus on Göteborgin seudun länsirannikko, missä meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.[6] Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto. Tuntureilla on paikoin myös tundraa.[7]

Luonto ja luonnonsuojelu

Lapporten-vuoristolaakso

Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia).[8] Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.[9] Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.[10]

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.[11]

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia
Kustaa Vaasan muotokuva
Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967

Esihistoria

Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.[12] Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.[13] Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.[14] Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin Manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.[15]

Rauta tuli vähitellen kyättöön Skandinaviassakin, ja rautakausi ajoittui noin vuosiin 500 eaa.–1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin riimukirjoitukset, skandinaaveja värvättiin Rooman valtakunnan armeijaan ja kansainvaellukset muuttivat Euroopan valtarakenteita.[16][17]

Viikinkiajalta keskiajalle

Pääartikkeli: Viikinkien idäntie

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti.[18] Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.[19]

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323.[20] Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ruotsi hivutti valtaansa myös Pohjanmaalle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.[21]

Kalmarin unioni ja suurvaltakausi

Vuonna 1389 Tanskan ja Norjan valtionpäämiehestä Margareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen Kalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen Eerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi Kalmarissa.[22] 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli protestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.[23]

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.[5] Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.[23]

1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.[23] Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.[23]

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton.[23] Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.[24]

Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.[25]

Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri Olof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeri Anna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003.[23] Vuoden 2010 lopussa islamistinen itsemurhapommittaja teki Tukholmassa epäonnistuneen iskun, jossa menehtyi vain hän itse.[25]

Oikeistopuolueiden allianssi voitti valtiopäivävaalit ja muodosti hallituksen 2006 ja 2010.[23] Vuonna 2010 myös nationalistinen Ruotsidemokraatit pääsi parlamenttiin.[25]

Politiikka

Pääartikkeli: Ruotsin politiikka
Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.
Ruotsin parlamentti

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.[1] Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917[26] ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.[27]

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat vuonna 2010 seuraavat (suluissa kansanedustajien määrä):[1]

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.[28]

Sisäpolitiikka

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.[29] Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myös vuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen.[25] Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2014.[1]

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.[25] Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut NATOn rauhankumppanina Balkanilla ja Afganistanissa.[30]

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.[25]

Hallinnollinen jako

Pääartikkelit: Ruotsin läänit, Ruotsin kunnat ja Ruotsin maakäräjäkunnat

Ruotsissa on 21 lääniä (län) ja 290 kuntaa (kommun). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 maakäräjäkuntaa (landsting). Näistä Länsi-Götanmaasta ja Skånesta käytetään myös nimitystä alue (region).[31] Gotlanti on sekä kunta että lääni, ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel; näitä ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti) sekä maakuntiin (landskap). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.

Talous

Pääartikkeli: Ruotsin talous
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.
IKEA on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.
X2000 on ruotsalainen suurnopeusjuna.

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.[1] Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.[1] Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).[32] Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat sinkki, rautamalmi, kupari, lyijy, hopea, uraani ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit.[1] Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.[33]

Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta sekä lihaa ja maitoa.[1] Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.[34]

Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Volvo, Vattenfall, Ericsson, Skanska, SCA, H&M, TeliaSonera, Electrolux ja ICA.[35] 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi Saab Automobile siirtyi General Motorsille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.[36] Volvo Cars siirtyi jo aiemmin Ford Motor Companyn kautta kiinalaisille.[37] Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.[38]

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusvesireaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.[39][40][41]

Liikenne

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Rautateiden kokonaispituus on 11 633 kilometriä. Merkittäviä satamia ovat Brofjorden (Lysekilissä), Göteborg, Helsingborg, Luulaja, Malmö, Stenungsund, Tukholma, Trelleborg ja Visby.[1] Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Samat liput kelpaavat junissa ja linja-autoissa. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa X2000-junissa peritään lisämaksua.[42]

Väestö

Väkijoukkoa Tukholman Drottninggatanilla

Vuonna 2010 Ruotsin väkiluku oli 9 408 028 henkeä.[2]. Noin 85 prosenttia väestöstä elää kaupungeissa[43]. Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava suomalainen ja meänkielinen vähemmistö: Ethnologue-sivuston mukaan edellisiä on noin 200 000 ja jälkimmäisiä 40 000−70 000. Etnisesti saamelaisia on noin 14 000.[44]. Maahanmuuton takia ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4 prosenttia ulkomailla syntyneitä. 17,3 prosentilla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7 prosenttia Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen Jugoslavian alueilta ja Irakista.[45]

Suurimmat kunnat

Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007
Uppsalan tuomiokirkko on yksi maan tärkeimmistä.
Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.
Sijoitus Kunta Väkiluku 2008[46] Pinta-ala (km²) Väestötiheys
1 Tukholma 810 120 187,74 4 124,91
2 Göteborg 500 197 450,71 1 080,58
3 Malmö 286 535 155 56 1 752,60
4 Uppsala 190 668 2 189,10 84,01
5 Linköping 141 863 1 435,80 96,08
6 Västerås 134 684 962,78 137,46
7 Örebro 132 277 1 380,11 92,87
8 Norrköping 128 060 1 503,61 82,95
9 Helsingborg 126 754 346,25 353,35
10 Jönköping 125 154 1 488,75 81,43
11 Uumaja 112 728 2 331,39 47,58
12 Lund 107 351 430,27 238,11
13 Borås 101 487 915,22 108,88

Katso myös

Kielet

Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.[47] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[48] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.[47]

Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[49] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[50]

Uskonto

Ruotsalaisista 71,3 prosenttia kuului maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2009 lopulla.[51] Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 53 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23 prosenttia ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä.[52] Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa kristittyjä.[53] Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.[54]

Ruotsissa on paljon muslimeja, arviolta noin 450 000, mutta vain neljäsosa heistä on uskonnollisia.[55] Vuonna 2000 Ruotsissa oli 90 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2010 heitä oli 110 000.[54] Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten Koraani käskee tehdä.[56] Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia. Vuonna 2008 Ruotsin muslimit saivat oman šaria-lakia noudattavan rahaston, joka sijoittaa islaminuskon periaatteiden mukaan.[55]

Koulutus

Koulunkäynti on ilmaista ja pakollista yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan, ikävuodet 7–16, mutta lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun. Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon. Käytännössä suurin osa ikäluokasta aloittaa lukion. Kunnallisten peruskoulujen rinnalla on tarjolla yksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Myös niissä opiskelu on oppilaalle ilmaista.[57]

Kulttuuri

Kirjailija Astrid Lindgren
Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman
Anders Zorn, Midsommardans, 1897.

Vuonna 1928 pääministeri Per Albin Hansson kuvasi ruotsia sanalla kansankoti ( ruots. folkhemmet ). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset mmusiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit, juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.[58]

Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elenmenttejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.[58]

Ruotsalainen dynamiitin keksijä, kemisti ja insinööri Alfred Nobel määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 Nobel-palkintoja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.[59]

Ruotsalainen kirjallisuus on menestynyt maailmalla: maahan on tullut kahdeksan kirjallisuuden nobelia. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), Carl Gustaf Verner von Heidenstam (1916), Erik Axel Karlfeldt (1931), Pär Lagerkvist (1951), Nelly Sachs (1966), Eyvind Johnson ja Harry Martinson (1974), sekä Tomas Tranströmer (2011)[60] August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten Stieg Larsson ja Henning Mankell ovat nouseet maailmanmaineeseen.[61]

Ruotsin musiikkimaailmasta tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, muun muassa ABBA ja Roxette. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat Carl Michael Bellman, Jenny Lind ja Jussi Björling. Evert Taube jatkoi Bellmanin perinnettä lauluntekijänä. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet Birgit Nilsson, Anne-Sofie von Otter ja Nikolai Gedda.[62]

Ruotsin taidemaailmassa Anders Zorn tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista ja Carl Larsson koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.[62]

Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.[63] Funktionalismi tuli Skandinaviaan Tukholman maailmannäyttelyssä 1930, jossa Gunnar Asplund oli pääsuunnittelijana.[64] Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. Asplundin Göteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.[65] Asplundin muita tunnettuja töitä ovat Tukholman kaupunginkirjasto ja Skogskyrkogården. [66]

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla.[62] Lasse Hallström, Roy Andersson ja Lukas Moodysson kuuluvat jo seuraavaan sukupolveen.[67]

Tiedotusvälineet

Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli SVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen TV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain, analogialähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.[68]

Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet sekä vuonna 1944 perustettu Expressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja Svenska Dagbladet, Göteborgissa Göteborgs Posten ja Malmössä Sydsvenska Dagbladet.[68]

Maailmanperintökohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde eli Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Suomen kanssa ja yksi ”sekakohde”, Ruotsin Lappi. Kulttuurikohteet ovat Tanumin kalliopiirrokset pronssikaudelta, Etelä-Öölannin monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, Birka ja Hovgården viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue Falunissa 1200-luvulta, Visbyn hansakaupunki, Gammelstadin kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko Luulajassa, 1600-luvun markkinajohtaja Engelsbergin terästehdas, Karlskronan satamakaupunki 1600-luvulta, Drottningholmin kuninkaallinen tila 1700-luvulta, Skogskyrkogården 1900-luvun alusta sekä Varbergin radioasema 1920-luvulta.[69]

Urheilu

Latvian ja Ruotsin välinen ottelu vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa.

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti jalkapallossa, jääkiekossa, golfissa, hiihdossa, yleisurheilussa ja tenniksessä.[70] Olympialaisiin Ruotsi on osallistunut joka kerta, lukuun ottamatta St. Louisin kisoja 1904.[71] Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin 1912 Tukholmassa.[72] Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa jalkapallon MM-kilpailut 1958, EM-kilpailut 1992, yleisurheilun MM-kilpailut 1995 ja useasti hiihdon ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.[73]

Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kultaa olympialaisissa 1948, hopeaa MM-kilpailuista 1958 ja pronssia MM-kilpailuista 1994.[74] Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli FIFAn rankigissa sijalla 18.[75] Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, joka on italialaisen huippuseura AC Milanin kautta aikojen paras maalintekijä, ja Nils Liedholm sekä Tomas Brolin, Thomas Ravelli ja Zlatan Ibrahimović.[76][77]

Ruotsin jääkiekkojoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta.[78][79] Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut 6 maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa käsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Brännboll on Ruotsissa suosittu baseballin ja pesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla puistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen Vaasahiihto on maailman suurin hiihtotapahtuma.[77] Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja Gunde Svan ja yhdeksän olympiamitalia voittanut Sixten Jernberg.[77][80] Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson sekä taitoluistelua kehittänyt Gillis Grafström.[72][80]

Tennispelaajat Björn Borg, Mats Wilander ja Stefan Edberg kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 Grand Slam -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.[70] Menestynein golfinpelaaja on Annika Sörenstam.[77] Kuuluisia yleisurheilijoita ovat Carolina Klüft, Patrik Sjöberg ja Stefan Holm. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja Alfred Swahn (9 mitalia) ja meloja Gert Fredriksson (8 mitalia).[80]

Lähteet

  • Ohlsen, Becky & Bonetto, Cristian: Sweden. Footscray, Victoria: Lonely Planet Publishing, 2009. ISBN 9781741047752. Google-kirjat (viitattu 9.12.2011). (englanniksi)
  • Nordström, Byron J.: Culture and customs of Sweden. Santa Barbara, Kalifornia: ABC-CLIO, 2010. ISBN 9781741047752. Google-kirjat (viitattu 9.12.2011). (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Sweden The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) Viitattu 27.3.2010
  2. ↑ a b Population statistics scb.se.
  3. ↑ Befolkningsstatistik Statistiskja Centralbyrån
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ a b Background Note: Sweden US Department of State
  6. ↑ Sweden Country guides. BBC News
  7. ↑ Sveriges klimat SMHI
  8. ↑ Sverige är ett skogsland Skogsstyrelsen (ruotsiksi)
  9. ↑ Stora Alvaret Ölanningen
  10. ↑ Kuusi suurta Visit Sweden
  11. ↑ National parks and other ways to protect nature Naturvårdsverket
  12. ↑ Äldre stenålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  13. ↑ Yngre stenålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  14. ↑ Äldre bronsålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  15. ↑ Yngre bronsålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  16. ↑ Äldre järnålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  17. ↑ Yngre järnålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  18. ↑ Vikings in the east Nordic Way.
  19. ↑ Viking Religion BBC History
  20. ↑ Pohjoismaiden historia YLE
  21. ↑ Väestö kasvaa ja asutus laajenee (Osa 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan) Etälukio: Suomen historia. Opetushallitus.
  22. ↑ Pohjoismainen yhteistyö Ennen vuotta 1952 Pohjola Norden. Viitattu 6.12.2011.
  23. ↑ a b c d e f g Historia Maatiedosto Ruotsi. Suomen suurlähetystö Tukholma. Viitattu 6.12.2011.
  24. ↑ Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972 Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press
  25. ↑ a b c d e f Timeline: Sweden BBC News
  26. ↑ Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009 SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)
  27. ↑ Kampen för rösträtt Sveriges Riksdag.
  28. ↑ Elections in Sweden (s. 16) Valmyndigheten. Viitattu 8.12.2011. (englanniksi)
  29. ↑ Swedish Government Regeringskansliet.
  30. ↑ Sweden and NATO Regeringskansliet
  31. ↑ Organisation (Sveriges Kommuner och Landsting)
  32. ↑ Main Swedish business sectors Sweden se
  33. ↑ Outlook 2011-2012
  34. ↑ Ruotsi Maaraportti (s. 17) Finpro.
  35. ↑ De 10 största företagen i Sverige 2010 Ekonomi Fakta
  36. ↑ Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin Tuulilasi 29.11. 2011
  37. ↑ Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon Ilta-Sanomat 18.6.2009
  38. ↑ Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista (kirjaesittely) Gummerus
  39. ↑ OKG- Frågor och svar
  40. ↑ Forsmark - Frågor och svar
  41. ↑ Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat Verkkouutiset / STT 20.3.2009
  42. ↑ Getting There Lonely Planet
  43. ↑ Bostads- och byggnadsstatistisk årsbok 2007 Statistiska Centralbyrån. Viitattu 9.12.2011. (ruotsiksi)
  44. ↑ Languages of Sweden 2009. Ethnologue. Viitattu 9.4.2010. (englanniksi)
  45. ↑ Statistik över invandring till Sverige Immigrant Institutet 2005
  46. ↑ Principal Muncipalities Citypopulation
  47. ↑ a b Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet Norden
  48. ↑ Språksituationen i Sverige 2010 (s.10) sprakradet.se. Viitattu 10.12.2011. (ruotsiksi)
  49. ↑ 1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000
  50. ↑ Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000. Viitattu 8.12.2011. (ruotsiksi)
  51. ↑ Swedes depart church in droves The Local
  52. ↑ Social values, Science and Technology Eurobarometer 2005
  53. ↑ Fernström, Kristina: Var tredje svensk kallar sig kristen Kyrkpressen. 29.3.2007. Viitattu 7.12.2009.
  54. ↑ a b Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy Uusi Suomi.
  55. ↑ a b Ruotsin muslimit saivat oman rahaston 2.9.2008. Helsingin Sanomat.
  56. ↑ Djup splittring bland Malmös muslimer Sydsvenskan 9.2.2006 (ruotsiksi)
  57. ↑ Education in Sweden Sweden se the official gateway to Sweden
  58. ↑ a b Sweden Countries and their cultures
  59. ↑ Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize Nobelprize.org
  60. ↑ All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.Org
  61. ↑ Svensk skönlitteratur i världen (SIV) Uppsala Universitet (ruotsiksi)
  62. ↑ a b c World and Its Peoples, Vol 9 Scandinavia and Finland, s. 1276-1277. Marshall Cavendish, 2009. ISBN 9780761478973.
  63. ↑ Architecture in Stockholm Stockholm Town (englanniksi)
  64. ↑ Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower MoMA
  65. ↑ Rasmus Waern: Architecture in Sweden Swedish Culture. 2001. Swedish Institute. Viitattu 12.12.2011. (englanniksi)
  66. ↑ Erik Gunnar Asplund Great Buildings.
  67. ↑ Swedish Film Official Gateway to Sweden
  68. ↑ a b Country profile Sweden BBC News.
  69. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden Unesco
  70. ↑ a b Sport & leisure in Sweden Sweden.se. Swedish Institute. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  71. ↑ Sweden sports-reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  72. ↑ a b Sweden Encyclopædia Britannica. 2011. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  73. ↑ Sports in Sweden Sverigeturism.se. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  74. ↑ Nordström, s. 76.
  75. ↑ Associations:Sweden (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA
  76. ↑ The Most Popular Sports Sverigeturism.se. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  77. ↑ a b c d Ohlsen & Bonetto, s. 39.
  78. ↑ Ice Hockey: Country Medal Readers Sport reference
  79. ↑ Sweden Puckworlds
  80. ↑ a b c Sweden Winter Sports sports-reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”swewinter” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheesta muualla


Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myös Aasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot

 

Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link LA Malline:Link LA Malline:Link GA Malline:Link FA ak:Sweden

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruotsi&oldid=11024854”