Gunde Svan
Gunde Svan | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. tammikuuta 1962 Vansbro, Ruotsi |
Kansalaisuus |
![]() |
Uran tiedot | |
Seura | Dala-Järna IK |
Laji | maastohiihto |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten maastohiihto | |||
![]() | |||
![]() |
Sarajevo 1984 | 15 km | |
![]() |
Sarajevo 1984 | 4 × 10 km | |
![]() |
Calgary 1988 | 50 km | |
![]() |
Calgary 1988 | 4 × 10 km | |
![]() |
Sarajevo 1984 | 50 km | |
![]() |
Sarajevo 1984 | 30 km | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Seefeld 1985 | 30 km | |
![]() |
Seefeld 1985 | 50 km | |
![]() |
Oberstdorf 1987 | 4 × 10 km | |
![]() |
Lahti 1989 | 15 km (v) | |
![]() |
Lahti 1989 | 50 km | |
![]() |
Lahti 1989 | 4 × 10 km | |
![]() |
Val di di Fiemme 1991 | 30 km | |
![]() |
Val di Fiemme 1991 | 15 km | |
![]() |
Val di Fiemme 1991 | 50 km | |
![]() |
Val di Fiemme 1991 | 4 × 10 km | |
![]() |
Seefeld 1985 | 4 × 10 km |
Gunde Svan (s. 12. tammikuuta 1962 Vansbro, Ruotsi) on ruotsalainen maastohiihtäjä.[1] Hän on nelinkertainen olympiavoittaja ja seitsenkertainen maailmanmestari.
Svan sijoittui Oslon MM-kilpailuissa 1982 13:nneksi 15 kilometrin kilpailussa.[2] Sarajevon olympialaisissa 1984 hän voitti kultaa 15 kilometrillä ja viestissä, hopeaa 50 kilometrillä ja pronssia 30 kilometrillä.[1] Seefeldin MM-kilpailuissa 1985 hän voitti maailmanmestaruuden 30 ja 50 kilometrillä,[2] sai pronssia viestissä[3] ja sijoittui viidenneksi 15 kilometrillä[2]. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 1987 hän sai kultaa viestissä[4] ja oli seitsemäs 30 kilometrillä[2].
Svan voitti Calgaryn olympialaisissa 1988 kultaa 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa ja 4 × 10 kilometrin viestissä. 30 kilometrillä hän oli kymmenes ja 15 kilometrillä kolmastoista.[1] Lahden MM-kilpailuissa 1989 hän voitti maailmanmestaruuden 15 ja 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailuissa[2] sekä viestissä[5]. 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa hän oli kuudes. Val di Fiemmen MM-kilpailussa 1991 hän sai kultaa 30 kilometrillä sekä hopeaa 15 ja 50 kilometrillä[2] ja viestissä[6].
Maastohiihdon maailmancupin Svan voitti viisi kertaa: 1983–1984, 1984–1985, 1985–1986, 1987–1988 ja 1988–1989.[7] Hän voitti yhteensä 30 maailmancupin osakilpailua ja 16 Ruotsin-mestaruutta. Hän voitti vuosina 1965–1991 käymistään 615 hiihtokilpailusta 372. Hänen puolisonsa on hiihtäjä Marie Johansson.[1]
Hiihtouransa jälkeen Svan ajoi rallicrossin EM-sarjaa voittaen tuotantoautojen divisioonassa EM-pronssia vuonna 1995. Urheilu-uransa jälkeen hän on toiminut muun muassa tv-juontajana ruotsalaisversiossa ohjelmasta Seikkailujen linnake. Syksyllä 2007 Svan valittiin Ruotsin hiihtomaajoukkueen lajipäälliköksi.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Gunde Svan sports-reference.com. Arkistoitu 31.12.2008. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f FIS / World Ski Championships fis-ski.com. Arkistoitu 16.3.2012. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Cross-Country World Championships 1985 at Seefeld (aut) Men: 4 x 10 km Relay sports123.com. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Cross-Country World Championships 1987 at Oberstdorf (wge) Men: 4 x 10 km Relay sports123.com. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Cross-Country World Championships 1989 at Lahti (fin) Men: 4 x 10 km Relay sports123.com. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Cross-Country World Championships 1991 at Val di Fiemme (ita) Men: 4 x 10 km Relay sports123.com. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ FIS / World Cup: Standings fis-ski.com. Arkistoitu 16.3.2012. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Gunde Svanista Ruotsin hiihdon lajipäällikkö 17.10.2007. MTV3. Viitattu 18.10.2007.
1956: Hallgeir Brenden | 1960: Håkon Brusveen | 1964: Eero Mäntyranta | 1968: Harald Grønningen | 1972: Sven-Åke Lundbäck | 1976: Nikolai Bažukov | 1980: Thomas Wassberg | 1984: Gunde Svan | 1988: Mihail Devjatjarov | 2002: Andrus Veerpalu | 2006: Andrus Veerpalu | 2010: Dario Cologna | 2014: Dario Cologna | 2018: Dario Cologna | 2022: Iivo Niskanen |
1924: Thorleif Haug | 1928: Per-Erik Hedlund | 1932: Veli Saarinen | 1936: Elis Wiklund | 1948: Nils Karlsson | 1952: Veikko Hakulinen | 1956: Sixten Jernberg | 1960: Kalevi Hämäläinen | 1964: Sixten Jernberg | 1968: Ole Ellefsæter | 1972: Pål Tyldum | 1976: Ivar Formo | 1980: Nikolai Zimjatov | 1984: Thomas Wassberg | 1988: Gunde Svan | 1992: Bjørn Dæhlie | 1994: Vladimir Smirnov | 1998: Bjørn Dæhlie | 2002: Mihail Ivanov | 2006: Giorgio Di Centa | 2010: Petter Northug | 2014: Aleksandr Legkov | 2018: Iivo Niskanen | 2022: Aleksandr Bolšunov | |
|