Maahanmuuttajat Ruotsissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalaisia sotalapsia Arcturuksella matkalla Ruotsiin kesäkuussa 1941.

Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).[1]

Ruotsinsuomalaisia oli vuonna 2007 noin 470 000, ja he muodostavat pitkään Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän, kunnes vuonna 2017 Syyriasta lähtöisin olevista tuli suurin vähemmistö.[2][3] Tuon jälkeen myös Irakissa syntyneiden määrä on Ruotsissa kasvanut niin, että heitä on enemmän kuin ruotsinsuomalaisia.[4] Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on pääosin koostunut pakolaisista, joita on tullut muun muassa juuri Syyriasta, mutta myös Libanonista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Vuonna 2009 Ruotsissa on maahanmuuton takia arviolta noin 500 000 (5 prosenttia väestöstä) muslimia[5].

Nykyisin Ruotsissa on myös maailman suurin assyrialaisten pakolaisyhteisö[6].

Vuodesta 2015 alkaen Ruotsissa on asunut enemmän miehiä kuin naisia.[3] Se johtuu muun muassa siitä, että suurin osa maahanmuuttajista on miehiä.[3] Tuona vuonna Ruotsin valtio käytti 6 miljardia euroa maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin.[7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto keskiajan ja toisen maailmansodan välillä oli määrältään melko pientä.[8]lähde tarkemmin? Ensimmäisiä merkittäviä muuttajaryhmiä olivat saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka muuttivat Ruotsin kaupunkeihin 1400-luvulla. Monissa kaupungeissa suurin osa ihmisistä puhui saksaa. 1600-luvulla Ruotsiin muutti vallooneja, hollantilaisia ja brittejä[9]. 1580-luvun lopulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä muutti niin sanottuja metsäsuomalaisia Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi.[10]

Toisen maailmansodan aikana Ruotsiin tuli Suomesta noin 70 000 sotalasta[11], joista noin 15 000 jäi Ruotsiin pysyvästi. Suurin osa Tanskan yli 7 000 juutalaisesta evakuoitiin Ruotsiin[12]. 1940–1970-luvuilla maahanmuutto oli pääasiassa työperäistä. Suurin osa silloisista maahanmuuttajista oli suomalaisia.[13]

Maahanmuuttajien määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttaneiden (punainen käyrä) ja maastamuuttaneiden (sininen käyrä) määrä vuosina 1850–2007.

Vuosina 1982–2001 Ruotsi otti vastaan Sveitsin jälkeen eniten pakolaisia tutkittujen 20 eurooppalaisen ja amerikkalaisen maan joukosta.[14]

Vuodesta 2006 Ruotsiin on muuttanut vuosittain lähes 100 000 henkilöä. Vuonna 2006 maahan tuli 95 750 henkilöä, ja vuonna 2007 heitä tuli 99 485. Vuonna 2014 maahan tuli 126 966 henkilöä, mikä oli suurin vuotuinen määrä Ruotsin historian aikana.[15] Vuonna 2015 Ruotsiin tuli pelkästään turvapaikanhakijoita 163 000, eli luvussa ei ole kaikki vuotuinen maahanmuutto.[16] Vuonna 2016 Ruotsin väkiluku kasvoi 144 136 uudella asukkaalla.

Vuonna 2014 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsin väestöstä 1 603 551 henkilöä. Lisäksi 488 655 henkilöä oli syntynyt perheisiin, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla.[1]

Vuosina 2010–2019 Ruotsin väkiluku kasvoi miljoonalla hengellä, ja siitä 73 prosenttia selittyi maahanmuutolla.[3] Lisäksi ulkomailla syntyneiden hedelmällisyysluku on Ruotsissa korkeampi kuin Ruotsissa syntyneillä, eli ulkomailla syntyneet saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin Ruotsissa syntyneet.[4] Viime vuosina Ruotsiin on tullut maahanmuuttajia esimerkiksi Syyriasta ja Irakista, ja näissä maissa syntyneiden hedelmällisyysluku on yli 2,1.[4] Ruotsin hedelmällisyysluku oli vuonna 2019 ollut jo monta vuotta laskussa, ja se oli 1,71.[4] Vuoden 2020 aikana luku on laskenut lisää.[4] Hedelmllisyysluvun ollessa vähintään 2,1 väestön määrä ei laske, vaikka kuolleisuus otettaisiin huomioon eikä maahanmuuttoa olisi ollenkaan.[4]

Maahanmuuton vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusnatsistisen Ruotsin vastarintaliikkeen mielenosoitus Tukholmassa.

Talous ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-luvulta 1970-luvulle. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen.[17]

Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuton tulisi keskittyä 20–30-vuotiaisiin työllistyviin muuttajiin, jotta maahanmuutosta olisi nettohyötyä taloudelle.[18] Maahanmuuttajien työllistyminen on vienyt Ruotsissa keskimäärin 7–8 vuotta.[19] Vuoden 2020 syksyllä liki 60 prosenttia Ruotsin uusista työttömistä oli maahanmuuttajia.[20]

Politiikassa on noussut oikeistolaisia populistisia liikkeitä, jotka suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttoon.[21]

Maahanmuuttajalähiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto on luonut suuriin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Göteborgiin, Uppsalaan ja Malmöön, maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, joissa on korkea työttömyys ja paljon matalasti koulutettuja asukkaita. Tällaisten lähiöiden vahvuutena on pidetty väestön kansainvälisyyttä ja alhaista keski-ikää, joihin sisältyy taloudellista kasvupotentiaalia.[22] Lähiössä ilmenee valkoisten pakoa, jossa ruotsalaiset muuttavat pois maahanmuuttajien asuttamilsta lähiöistä.[23]

Ruotsissa viranomaiset pitävät listaa maahanmuuttajalähiöistä, niin sanotuista haavoittuvista asuinalueista (utsatta områden).[24] Euroopan pakolaiskriisin aikana niiden määrä on kasvanut runsaasta kymmenestä useisiin kymmeniin.[24] Maahanmuuttajalähiöitä yhdistää muuta Ruotsia korkeampi työttömyys, alhainen koulutustaso, kielitaidottomuus ja jengirikollisuus.[24] Esimerkiksi Uppsalassa sijaitseva Gottsundan lähiö on luokiteltu haavoittuvien alueiden joukossa erittäin haavoittuvaksi: Lähiön asukkaista suurin osa on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, ja suuri osa sen asukkaista ei puhu ruotsia.[25] Lähiössä on työttömyyttä sekä paljon ongelmia huumeiden, rikollisuuden ja väkivallan, kuten ampumisten ja pahoinpitelyiden kanssa.[25] Silminnäkijät eivät uskalla antaa tapahtumista lausuntoja poliisille.[25]

Autojen tuhopoltot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosina Ruotsissa on sytytetty vuosittain tuhansia autoja, mutta tekijöitä ei ole tavoitettu.[26] Rikostenehkäisyviraston mukaan vuonna 2017 sytytetystä 4 000 autopalosta vain 23 johti syytteeseen.[26] Tutkijoiden mukaan teoissa näkyy maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden nuorten miesten turhautuminen.[26]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2020 Ruotsin poliisin mukaan maan maahanmuuttajarikollisuus oli jo niin vakavaa, että poliisin oli otettava asiaan kantaa.[27] Poliisin mukaan asiasta ei enää voinut vaieta poliitikkojen tapaan, vaan oli selvää, että maan lisääntynyt rikollisuus ja väkivalta johtuvat maahanmuuttajayhteisöistä.[27] Siirtolaisuuden kustannuksista ja ongelmista, kuten rikollisuudesta, ei ole tullut viranomaisilta, tutkijoilta tai poliitikoilta tilastoja julkisuuteen.[24] Esimerkiksi Göteborgin poliisipäällikon Erik Nordin mukaan vielä vuonna 2018 rikollisuuden ja maahanmuuton yhdistäminen olisi johtanut siihen, että tallaisten lausuntojen antaja leimataan rasistiksi.[27]

Noin 90 prosenttia Ruotsissa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä on sellaisten henkilöiden tekemiä, joiden molemmat tai toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla.[28] 94,5 prosentilla Tukholman jengirikollisista on ulkomaalaistausta.[29] Vuonna 2018 BBC uutisoi, että edellisen reilun viiden vuoden aikana 58 prosenttia Ruotsissa raiskauksesta ja niiden yrityksistä tuomion saaneista miehistä oli syntynyt ulkomailla.[30] Tuona aikana jaettiin kaiken kaikkiaan 843 tuomiota raiskauksista ja niiden yrityksistä.[30] Tekijöistä 197 oli Lähi-idästä sekä Pohjois-Afrikasta, 134 eteläisestä Afrikasta ja 45 Afganistanista.[30] Vuonna 2017 Ruotsin viranomaiset julkaisivat tietopaketin, jonka mukaan henkilöt, joilla on ulkomaalaistausta, eli joiden vanhemmat eivät ole syntyneet Ruotsissa, syyllistyvät muuta väestöä 2,5 kertaa todennäköisemmin rikoksiin.[16] Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston mukaan ulkomailla syntyneet syyllistyvät rikoksiin vuoden 2005 tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Ruotsissa ruotsalaisille vanhemmille syntyneet.[31] Myös maahanmuuttajataustaisiin perheisiin syntyneet syyllistyivät todennäköisemmin rikoksiin kuin ruotsalaiset.[31]

Maahanmuuttajien rikollisuus on vaikuttanut myös Ruotsin houkuttelevuuteen opiskelijoille. Esimerkiksi Taalainmaan korkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden järjestö kirjelmöi koululle siitä, että vaihto-opiskelijat ovat pettyneitä Ruotsiin saapuessaan, koska he kokevat tulleensa sotaisaan maahan, jossa ei kuule ruotsin kieltä ja koe ruotsalaista kulttuuria ja perinteitä, vaan maahan ja jossa on paljon rikollisuutta, kuten ryöstöjä, väkivaltaa ja raiskauksia.[27] Osa vaihto-opiskelijoista on joutunut myös uhreiksi nöyryyttävissä ryöstöissä, joissa heidät on raiskattu.[27]

Häpäisyrikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa uutena rikollisuuteen liittyvänä ilmiönä on uhrien häpäisy. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekijöiden joukossa yliedustettuina. Ryöstösaaliilla on tällaisissa teoissa vain vähäinen merkitys, ja tärkeämpää näyttää olevan, että tekijät pääsevät osoittamaan valtaansa.[32]

Tekijät haluavat usein rikoksesta muiston, jolla he voivat kerskua. Uhrin nöyryytyksestä kuvatut videot toimivat sekä häpäisyn että kiristyksen välineinä. Videot saatetaan jakaa heti sosiaalisessa mediassa tai sitten niiden julkaisemisella uhataan, jotta uhri ei kertoisi tapahtuneesta. Nuorisorikoksia selvittävien poliisien mukaan nuorten ryöstäjien käyttämä väkivalta on raaistunut ja uhrien uhkailu vaikenemaan on lisääntynyt. Tapauksissa keinot uhrin nöyryyttämiseen vaihtelivat alastomaksi riisuttamisesta ryöstäjän kenkien suutelemiseen ja sian esittämisestä uhrin päälle virtsaamiseen.[33]

Maahanmuuttajalähiöiden rinnakkaisyhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viranomaisten mukaan maahanmuuttajalähiöihin on syntynyt omia hallitsemisen kulttuureja, joissa nuoret miehet hallitsevat pelolla ja vanhat sukutraditioilla.[19] Tilanne on vaikeutunut vuoden 2015 jälkeen, joilloin Ruotsi vastaanotti pakolaisaallon yhteydessä 160 000 ihmistä.[19] Yleisradio arvioikin, että Ruotsi teki Saksan tapaan muita Euroopan maita humaanimpaa politiikkaa ja maksaa siitä nyt sisäpoliittista hintaa.[19] Rikollisjengien väkivallan käytössä on nähtävissä 15 vuotta jatkunut kierre, jossa väkivalta on koko ajan koventunut.[34] Maassa oli syyskuussa 2020 yhteensä 40 rikollista maahanmuuttajasukua ja satoja pienempiä jengejä, ja esimerkiksi Ruotsin Helvetin enkelit karttaakin jo maahanmuuttajarikollisia.[27] Vuoden 2017 lokakuun ja 2020 lokakuun välillä on ollut vain yksi kuukausi, jolloin ei ole tehty yhtään maahanmuuttajajengien välistä henkirikosta.[27] Määrä on kymmenkertainen Saksaan nähden.[27] Esimerkiksi elokuussa 2020 pahamaineinen Ali Khan -jengi pystytti tiesulkuja Göteborgin pohjoispuolelle ratsatakseen kilpailevan jengin jäseniä.[27] Poliisi pidätti 20 henkeä, mutta kaikki vapautuivat syytteestä, sillä syyttäjien mukaan mitään rikosta ei tapahtunut.[27]

Ali Khanista on tehty vuosina 2019–2020 yhteensä 200 ilmoitusta poliisille, mutta monissa tapauksissa ilmoittajat ovat mystisesti peruneet ilmoituksensa.[27] Suku on tunnettu muun muassa murhista ja huumausainerikoksista ja se on linkittynyt seitsemään muuhun sukuun, jotka muodostavat Tanskaan, Saksaan ja Libanoniin ulottuvan klaanin.[27] Ali Khanin johtajan uskotaan olevan Hashem Ali Khan, joka on 63-vuotias. Hän saapui Ruotsiin vuonna 1984 Libanonista sisällissodan pakolaisena.[27] Hän puhuu viikoittain kotiseutunsa moskeijassa, jossa opetetaan myös kamppailulajeja.[27] Hashem ei ole itse syyllistynyt rikoksiin, mutta hänen läheiset perheenjäsenensä ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, kuten murhiin.[27] Poliisi on huolestunut, että uudet maahanmuuttajat, kuten syyrialaiset perustavat omia jengejään, mikä voi johtaa entistä verisimpiin yhteenottoihin jengien välillä.[27]

Maahanmuuttajarikolliset käyttävät poliisin mukaan myös Ruotsin anteliaisuutta hyväkseen.[27] Erilaiset sosiaaliset tuet, kuten vammaistuet päätyvät jengien käyttöön.[27] Jengit hyödyntävät myös avioeroja: kun maahanmuuttajapariskunta eroaa Ruotsissa, yhteiskunta tarjoaa toiselle uuden asunnon, jonka eronnut pari kuitenkin asettaa vuokralle ja muuttaa takaisin yhteen.[27] Osa maahanmuuttajista muuttaa myös pois Ruotsista, mutta palaa muutaman kuukauden päästä vammautuneeksi tekeytyneenä sosiaalitukia nostaakseen.[27]

Maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden jengirikollisuus, kuten varkaudet ja huumausainekauppa sekä sen torjunta nousivat syksyllä 2019 Ruotsin keskeisimmäksi poliittiseksi puheenaiheeksi.[35] Sanomalehti Expressenin mukaan Suomi on tehnyt Ruotsia harkitummin maahanmuuttopolitiikkaa, koska Suomessa jengirikollisuutta on Ruotsia vähemmän.[36] Poliisin mukaan sen voimavaroja ei olisi pitänyt supistaa 1990-luvulla, sillä jengit ovat käyttäneet tilannetta häikäilemättä hyväkseen.[27]

Räjähdeiskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikollisjoukkiot, joiden jäsenillä on usein maahanmuuttajatausta, tekevät Ruotsissa hyvin paljon räjähdeiskuja. Ne ovat täysin poikkeuksellisia Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa.[34] Esimerkiksi vuoden 2019 tammi–lokakuun aikana Ruotsissa tehtiin 102 räjähdeiskua, joita tutki poliisin räjähderikoksiin erikoistunut ryhmä.[34] Kaikkiaan iskuja oli vuonna 2019 yhteensä 257, joiden lisäksi ampumavälikohtauksia oli satoja.[27] Vuoden 2018 tammi–lokakuussa räjähdyksiä oli 39.[34] Lähes kolmannes räjähdyksistä on sattunut Malmössa.[34] Tukholmassa niitä on ollut 19 ja Göteborgissa 13.[34] Vastaavaa määrää räjähdeiskuja ei tehdä missään toisessa rikkaassa maassa, jossa ei käydä sotaa tai jossa ei kärsitä vuosia jatkuneesta terrorismista, vaan vastaavia tilanteita on vain sota-alueilla tai maissa, joilla on pitkä terrorismihistoria.[34] Tarkkaa tilastovertailua Ruotsin ja muiden Länsi-Euroopan maiden välillä on vaikea edes tehdä, sillä muiden maiden tilastoihin kirjautuu niin vähän vastaavia rikoksia.[34] Euroopan ja Pohjois-Amerikan poliisiviranomaisten mukaan missään muualla ei ole samanlaista kehitystä kuin Ruotsissa.[34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Summary of Population Statistics 1960–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  2. Utrikes födda i riket efter födelseland och kön. År 2000-2007 Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
  3. a b c d Ruotsin väkiluku kasvoi vuosikymmenessä miljoonalla – suurin osa kasvusta johtuu maahanmuutosta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  4. a b c d e f Väestö | Ruotsin syntyvyys laskee, mutta kukaan ei tiedä, miksi Helsingin Sanomat. 24.9.2020. Viitattu 24.9.2020.
  5. Sweden International Religious Freedom Report 2009. 26. lokakuuta 2009. Bureau of Democracy, Human Rights and Labour. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  6. Hansson, Matilda: ”Nu visar vi världen vilka vi är”. Svenska Dagbladet, 10.4.2007, s. http://www.svd.se/. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
  7. Who bears the cost of integrating refugees? Migration Policy Debates. OECD. Viitattu 15.10.2020.
  8. Lundh, Christer & Ohlsson, Rolf: Från arbetskraftsimport till flyktinginvandring. Stockholm: SNS förlag, 1999. ISBN 9-171-50729-9. (ruotsiksi)
  9. Nationalencyklopedin. Höganäs: Bra Böcker, 2006. ISBN 9-197-58327-8. (ruotsiksi)
  10. FINNSAM
  11. Suomeksi Riksförbundet Finska Krigsbarn. Viitattu 2.9.2009.
  12. Lidegaard, Bo: The operation against the Danish Jews in October 1943 2003. Danish Jewish Museum. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  13. Languages of Sweden 2009. Ethnologue.com. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  14. Hatton, Timothy J. & Williamson, Jeffrey G.: Refugees, asylum seekers and policy in Europe (PDF) July 2004. Australian National University: Harvard University. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  15. Population and Population Changes 1749–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  16. a b Regeringen och Regeringskansliet: Facts about migration and crime in Sweden Regeringskansliet. 23.2.2017. Viitattu 21.8.2017. (ruotsiksi)
  17. Ekberg, Jan: Immigration and the public sector: Income e¨ects for the native population in Sweden (Centre of Labour Market Policy Research) 2.2.1996. Växjö University. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  18. Storesletten, Kjetil: Fiscal Implications of Immigration - a Net Present Value Calculation Helmikuu 2003. IIES Stockholm University and CEPR. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  19. a b c d Analyysi: Aiemmin Ruotsin puoluejohtajat eivät edes vilkaisseet Jimmie Åkessonia – enää he eivät voi ohittaa ruotsidemokraattien kannattajia Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2018.
  20. Koronapandemia tyrehdytti työn ja opintojen perässä muuttamisen – OECD-alueella myönnettyjen oleskelulupien määrä romahti Yle Uutiset. Viitattu 21.10.2020.
  21. Rydgren, Jens: Radical Right-wing Populism in Sweden and Denmark The Centre for the Study of European Politics and Society, Ben-Gurion University of the Negev. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  22. webgate.ec.europa.eu/equal/jsp/dpComplete.jsp?cip=SE&national=51
  23. Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  24. a b c d Ruotsissa vaiettiin liian pitkään maahanmuuton ongelmista, sanoo sosiaalidemokraattien entinen valtiopäiväedustaja – "Kansan vaientaminen siirtolaisasioista kesti viime vaaleihin asti" Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2018.
  25. a b c MTV Uppsalassa: 6 rikollisjengiä ja 160 kovan luokan ammattirikollista piinaa kaupunkia – "Pelkään liikkua enkä halua lasteni kasvavan tällaisessa paikassa" mtvuutiset.fi. 7.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  26. a b c Analyysi: Kostivatko rikollisjengit poliisien tiukentuneen otteen? Ruotsin vaaleihin on alle kuukausi, ja autopalot myllersivät asetelmat uusiksi Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2018.
  27. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Jake Wallis Simons: Swedish police desperate as migrant mafia gangs terrorise the country Mail Online. 12.10.2020. Viitattu 14.10.2020.
  28. Vanligt med utländsk bakgrund bland unga män som skjuter DN.SE. 20.5.2017. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  29. ”Tidigare sköt man i benet för att skrämmas, nu skjuter man i huvudet för att döda” Expressen. 30.6.2017. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  30. a b c 'Most convicted rapists in Sweden foreign' BBC News. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2020. (englanniksi)
  31. a b Swedish National Council for Crime Prevention (Brå): Crime among persons born in Sweden and other countries (PDF) (julkaisun tiivistelmä) BRÅ-report 2005:17. National Council for Crime Prevention. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  32. Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa välillä myös uhrin häpäisyä – tutkija: nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2020.
  33. Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa välillä myös uhrin häpäisyä – tutkija: nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2020.
  34. a b c d e f g h i Kriminologi Ruotsin räjähdyksistä: Täysin poikkeuksellista, ei tällaista tapahdu kuin sota-alueilla Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2019.
  35. Ruotsin ratkaisu varasteluun: Annetaan varkaille porttikielto kauppoihin Helsingin Sanomat. 24.12.2019. Viitattu 24.12.2019.
  36. "Rakas Suomi, auttaisit vähän pidempäänkin" – Expressen listasi 5 asiaa, jotka ovat Suomessa Ruotsia paremmin Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]