Maahanmuuttajat Ruotsissa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 % oli ulkomaalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).[1]

Ruotsinsuomalaisia on noin 470 000 ja he muodostavat Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän.[2] Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on keskittynyt pakolaisiin, joita on tullut muun muassa Syyriasta, Libanonista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Ruotsissa on maahanmuuton takia noin 500 000 (5 % väestöstä) muslimia (vuoden 2009 arvio)[3].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto keskiajan ja toisen maailmansodan välillä oli määrältään melko pientä.[4]lähde tarkemmin? Ensimmäisiä merkittäviä muuttajaryhmiä olivat saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka muuttivat Ruotsin kaupunkeihin 1400-luvulla. Monissa kaupungeissa suurin osa ihmisistä puhui saksaa. 1600-luvulla Ruotsiin muutti vallooneja, hollantilaisia ja brittejä[5]. 1580-luvun lopulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä muutti niin sanottuja metsäsuomalaisia Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi.[6]

Toisen maailmansodan aikana Ruotsiin tuli Suomesta noin 70 000 sotalasta[7], joista noin 15 000 jäi Ruotsiin pysyvästi. Suurin osa Tanskan yli 7000 juutalaisesta evakuoitiin Ruotsiin[8]. 1940–1970-luvuilla maahanmuutto oli pääasiassa työperäistä. Suurin osa silloisista maahanmuuttajista oli suomalaisia.[9] Nykyisin Ruotsissa on myös maailman suurin assyrialaisten pakolaisyhteisö[10].

Maahanmuuttajien määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttaneiden (punainen käyrä) ja maastamuuttaneiden (sininen käyrä) määrä vuosina 1850–2007.

Vuodesta 2006 Ruotsiin on muuttanut vuosittain lähes 100 000 henkilöä. Vuonna 2006 maahan tuli 95 750 henkilöä ja vuonna 2007 heitä tuli 99 485. Vuonna 2014 maahan tuli 126 966 henkilöä, mikä on suurin vuotuinen määrä Ruotsin historian aikana.[11] Vuosina 1982–2001 Ruotsi otti vastaan Sveitsin jälkeen eniten pakolaisia tutkittujen 20 eurooppalaisen ja amerikkalaisen maan joukosta[12].

Vuonna 2014 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsin väestöstä 1 603 551 henkilöä. Lisäksi 488 655 henkilöä oli syntynyt perheisiin, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla.[1]

Maahanmuuton vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusnatsistisen Ruotsin vastarintaliikkeen mielenosoitus Tukholmassa.

Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen.[13] Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuton tulisi keskittyä 20–30-vuotiaisiin työllistyviin muuttajiin, jotta maahanmuutosta olisi nettohyötyä taloudelle.[14]

Maahanmuutto on luonut suuriin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöön, maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, joissa on korkea työttömyys ja paljon matalasti koulutettuja asukkaita. Tällaisten lähiöiden vahvuutena on esitetty väestön kansainvälisyys ja alhainen keski-ikä, joihin sisältyy taloudellista kasvupotentiaalia.[15]

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston mukaan ulkomailla syntyneet syyllistyvät rikoksiin vuoden 2005 tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Ruotsissa ruotsalaisille vanhemmille syntyneet. Myös Ruotsissa maahanmuuttajataustaisiin perheisiin syntyneet syyllistyivät todennäköisemmin rikoksiin kuin alkuperäiset ruotsalaiset.[16] Politiikassa on noussut oikeistolaisia populistisia liikkeitä, jotka suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttoon.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Summary of Population Statistics 1960–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  2. Utrikes födda i riket efter födelseland och kön. År 2000-2007 Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
  3. Sweden International Religious Freedom Report 2009. 26. lokakuuta 2009. Bureau of Democracy, Human Rights and Labour. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  4. Lundh, Christer & Ohlsson, Rolf: Från arbetskraftsimport till flyktinginvandring. Stockholm: SNS förlag, 1999. ISBN 9-171-50729-9. (ruotsiksi)
  5. Nationalencyklopedin. Höganäs: Bra Böcker, 2006. ISBN 9-197-58327-8. (ruotsiksi)
  6. FINNSAM
  7. Suomeksi Riksförbundet Finska Krigsbarn. Viitattu 2.9.2009.
  8. Lidegaard, Bo: The operation against the Danish Jews in October 1943 2003. Danish Jewish Museum. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  9. Languages of Sweden 2009. Ethnologue.com. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  10. Hansson, Matilda: ”Nu visar vi världen vilka vi är”. Svenska Dagbladet, 10.4.2007, s. http://www.svd.se/. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
  11. Population and Population Changes 1749–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  12. Hatton, Timothy J. & Williamson, Jeffrey G.: Refugees, asylum seekers and policy in Europe (PDF) July 2004. Australian National University: Harvard University. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  13. Ekberg, Jan: Immigration and the public sector: Income e¨ects for the native population in Sweden (Centre of Labour Market Policy Research) 2.2.1996. Växjö University. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  14. Storesletten, Kjetil: Fiscal Implications of Immigration - a Net Present Value Calculation Helmikuu 2003. IIES Stockholm University and CEPR. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  15. webgate.ec.europa.eu/equal/jsp/dpComplete.jsp?cip=SE&national=51
  16. Swedish National Council for Crime Prevention (Brå): Crime among persons born in Sweden and other countries (PDF) (julkaisun tiivistelmä) BRÅ-report 2005:17. National Council for Crime Prevention. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  17. Rydgren, Jens: Radical Right-wing Populism in Sweden and Denmark The Centre for the Study of European Politics and Society, Ben-Gurion University of the Negev. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]