Maahanmuuttajat Ruotsissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalaisia sotalapsia Arcturuksella matkalla Ruotsiin kesäkuussa 1941.

Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).[1] Vuoden 2020 lopussa heidän osuutensa oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä.[2]

Ruotsinsuomalaisia oli vuonna 2007 noin 470 000, ja he muodostavat pitkään Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän, kunnes vuonna 2017 Syyriasta lähtöisin olevista tuli suurin vähemmistö.[3][4] Tuon jälkeen myös Irakissa syntyneiden määrä on Ruotsissa kasvanut niin, että heitä on enemmän kuin ruotsinsuomalaisia.[5] Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on pääosin koostunut pakolaisista, joita on tullut muun muassa juuri Syyriasta, mutta myös Libanonista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Vuonna 2009 Ruotsissa on maahanmuuton takia arviolta noin 500 000 (5 prosenttia väestöstä) muslimia[6]. Vuonna 2016 osuus oli 8,1 prosenttia.[7]

Nykyisin Ruotsissa on myös maailman suurin assyrialaisten pakolaisyhteisö[8].

Vuodesta 2015 alkaen Ruotsissa on asunut enemmän miehiä kuin naisia.[4] Se johtuu muun muassa siitä, että suurin osa maahanmuuttajista on miehiä.[4] Tuona vuonna Ruotsin valtio käytti 6 miljardia euroa maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto keskiajan ja toisen maailmansodan välillä oli määrältään melko pientä.[10]lähde tarkemmin? Ensimmäisiä merkittäviä muuttajaryhmiä olivat saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka muuttivat Ruotsin kaupunkeihin 1400-luvulla. Monissa kaupungeissa suurin osa ihmisistä puhui saksaa. 1400-luvulla maahan muutti myös romaneja.[11] 1600-luvulla Ruotsiin muutti vallooneja, hollantilaisia ja brittejä[12]. 1580-luvun lopulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä muutti niin sanottuja metsäsuomalaisia Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi.[13] 1700-luvulla Ruotsiin muutti juutalaisia ja myöhemmin italialaisia.[11]

Ruotsin maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1875, jolloin maahan muutti 2 800 henkeä, mikä oli selvästi vähemmän kuin maastamuuttajien määrä, 9 700 henkeä.[14] Vuosittaisten maahanmuuttajien määrä ylitti 10 000 henkeä ensimmäistä kertaa vuonna 1891.[14] Vuosina 1918–1920 Ruotsiin muutti ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin maasta lähti.[14] Sen jälkeen maastamuuttoja oli taas maahanmuuttoja enemmän.[14] Vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1971 saakka maahanmuuttajia oli jälleen maastamuuttajia enemmän.[14] 1940–1970-luvuilla maahanmuutto oli pääasiassa työperäistä. Suurin osa silloisista maahanmuuttajista oli suomalaisia.[15] Toisen maailmansodan aikana Ruotsiin tuli Suomesta noin 70 000 sotalasta[16], joista noin 15 000 jäi Ruotsiin pysyvästi. Suurin osa Tanskan yli 7 000 juutalaisesta evakuoitiin Ruotsiin[17]. Vuodesta 1974 alkaen maahanmuuttajia oli taas enemmän kuin maastamuuttajia.[14] Tuosta vuodesta alkaen Ruotsiin on joka vuosi muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois.[14]

Maahanmuuttajien määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttaneiden (punainen käyrä) ja maastamuuttaneiden (sininen käyrä) määrä vuosina 1850–2007.

Vuosina 1982–2001 Ruotsi otti vastaan Sveitsin jälkeen eniten pakolaisia tutkittujen 20 eurooppalaisen ja amerikkalaisen maan joukosta.[18] 1980-luvulta alkaen merkittävän osan maahanmuuttajista ovat muodostaneet turvapaikanhakijat Iranista, Irakista, Libanonista, Syyriasta, Turkista, Eritreasta, Somaliasta ja Etelä-Amerikasta.[11]

Vuodesta 2000 alkaen Ruotsiin on muuttanut joka vuosi vähintään 50 000 henkeä.[14] Vuodesta 2006 Ruotsiin on muuttanut vuosittain lähes 100 000 henkilöä, koronaviruspandemiankin aikana vuonna 2020 noin 82 500 henkeä.[14] Vuonna 2006 maahan tuli 95 750 henkilöä, ja vuonna 2007 heitä tuli 99 485.[14] Suurin vuotuisten muuttajien määrä on rikkoutunut noiden vuosien lisäksi vuosina 2008–2009, 2012–2016.[14] Esimerkiksi vuonna 2014 maahan tuli 126 966 henkilöä, mutta vuonna 2015 maahanmuuttajia oli 134 240.[19][14] Vuonna 2015 Ruotsiin tuli pelkästään turvapaikanhakijoita 163 000, eli luvussa ei ole kaikki vuotuinen maahanmuutto.[20] Vuonna 2016 Ruotsin väkiluku kasvoi 163 005 uudella asukkaalla.[14]

Vuonna 2014 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsin väestöstä 1 603 551 henkilöä. Lisäksi 488 655 henkilöä oli syntynyt perheisiin, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla.[1] Vuoden 2020 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä.[2]

Vuoden 2019 lopussa maahanmuuttajataustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli koko maan tasolla 38,3 prosenttia.[21] Ruotsin kolmessa suurimmassa kaupungissa maahanmuuttajataustaisten osuus alle 18-vuotiaista on suurempi: Suur-Tukholman alueella 46,2 prosenttia, Göteborgissa 53,0 prosenttia ja Malmössä peräti 66,4 prosenttia.[21]

Maahanmuutto ja syntyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2010–2019 Ruotsin väkiluku kasvoi miljoonalla hengellä, ja siitä 73 prosenttia selittyi maahanmuutolla.[4] Lisäksi ulkomailla syntyneiden hedelmällisyysluku on Ruotsissa korkeampi kuin Ruotsissa syntyneillä, eli ulkomailla syntyneet saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin Ruotsissa syntyneet.[5] Viime vuosina Ruotsiin on tullut maahanmuuttajia esimerkiksi Syyriasta ja Irakista, ja näissä maissa syntyneiden hedelmällisyysluku on yli 2,1.[5] Ruotsin hedelmällisyysluku oli vuonna 2019 ollut jo monta vuotta laskussa, ja se oli 1,71.[5] Vuoden 2020 aikana luku on laskenut lisää.[5] Kun hedelmällisyysluku on vähintään 2,1, ei väestön määrä vähene, vaikka kuolleisuus otettaisiin huomioon eikä maahanmuuttoa olisi ollenkaan.[5]

Turvapaikanhakijoiden määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 jälkeen Ruotsiin on tullut keskimäärin reilut 22 000 turvapaikanhakijaa vuodessa.[22] Vuonna 2020 hakijoita oli alle 13 000.[22] Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla hakijoita oli 4 800.[22]

Maahanmuuton vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusnatsistisen Ruotsin vastarintaliikkeen mielenosoitus Tukholmassa.

Talous ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-luvulta 1970-luvulle. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen.[23]

Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuton tulisi keskittyä 20–30-vuotiaisiin työllistyviin muuttajiin, jotta maahanmuutosta olisi nettohyötyä taloudelle.[24] Maahanmuuttajien työllistyminen on vienyt Ruotsissa keskimäärin 7–8 vuotta.[25] Vuoden 2020 syksyllä liki 60 prosenttia Ruotsin uusista työttömistä oli maahanmuuttajia.[26]

Politiikassa on tullut esille oikeistolaisia populistisia liikkeitä, jotka suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttoon.[27] Ruotsissa on paljon islamistiradikaaleja.[28]

Maahanmuuttajalähiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuutto on luonut suuriin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Göteborgiin, Uppsalaan ja Malmöön, maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, joissa on korkea työttömyys ja paljon matalasti koulutettuja asukkaita. Tällaisten lähiöiden vahvuutena on pidetty väestön kansainvälisyyttä ja alhaista keski-ikää, joihin sisältyy taloudellista kasvupotentiaalia.[29] Lähiössä ilmenee valkoisten pakoa, jossa ruotsalaiset muuttavat pois maahanmuuttajien asuttamista lähiöistä.[30] Tukholmassa ongelmia on kasaantunut muun muassa Järvan alueen kaupunginosiin, joita ovat Rinkeby, Tensta, Akalla, Husby ja osittain Kista.[31]

Ruotsissa viranomaiset pitävät listaa maahanmuuttajalähiöistä, niin sanotuista haavoittuvista asuinalueista (ruotsiksi utsatta områden).[32] Euroopan pakolaiskriisin aikana niiden määrä on kasvanut runsaasta kymmenestä useisiin kymmeniin.[32] Marraskuussa 2021 tällaisia alueita oli 60.[31] Maahanmuuttajalähiöitä yhdistää muuta Ruotsia korkeampi työttömyys, alhainen koulutustaso, kielitaidottomuus, jengirikollisuus ja vähävaraisuus.[32][31] Esimerkiksi Uppsalassa sijaitseva Gottsundan lähiö on luokiteltu haavoittuvien alueiden joukossa erittäin haavoittuvaksi: Lähiön asukkaista suurin osa on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, ja suuri osa sen asukkaista ei puhu ruotsia.[33] Lähiössä on työttömyyttä sekä paljon ongelmia huumeiden, rikollisuuden ja väkivallan, kuten ampumavälikohtausten ja pahoinpitelyiden kanssa.[33] Silminnäkijät eivät uskalla antaa alueella tapahtuneista rikoksista todistajalausuntoja poliisille.[33] Rinkebyssä monet jengiin liittyneet nuoret eivät ole saaneet peruskoulusta päättötodistusta.[31] Osalla heistä on mielenterveyden ongelmia, joihin he eivät aina ole halunneet hoitoa.[31]

Autojen tuhopoltot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosina Ruotsissa on sytytetty vuosittain tuhansia autoja, mutta tekijöitä ei ole tavoitettu.[34] Rikostenehkäisyviraston mukaan vuonna 2017 sytytetystä 4 000 autopalosta vain 23 johti syytteeseen.[34] Tutkijoiden mukaan teoissa näkyy maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden nuorten miesten turhautuminen.[34]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2020 Ruotsin poliisin mukaan maan maahanmuuttajarikollisuus oli jo niin vakavaa, että poliisin oli otettava asiaan kantaa.[35] Poliisin mukaan asiasta ei enää voinut vaieta poliitikkojen tapaan, vaan oli selvää, että maan lisääntynyt rikollisuus ja väkivalta johtuvat maahanmuuttajayhteisöistä.[35] Siirtolaisuuden kustannuksista ja ongelmista, kuten rikollisuudesta, ei ole tullut viranomaisilta, tutkijoilta tai poliitikoilta tilastoja julkisuuteen.[32] Esimerkiksi Göteborgin poliisipäällikön Erik Nordin mukaan vielä vuonna 2018 rikollisuuden ja maahanmuuton yhdistäminen olisi johtanut siihen, että tallaisten lausuntojen antaja leimataan rasistiksi.[35] Suurien kaupunkien lisäksi myös pienissä kaupungeissa kuten Eskilstunassa on rikollisjengejä ja ampumavälikohtauksia.[36]

Noin 90 prosenttia Ruotsissa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä on sellaisten henkilöiden tekemiä, joiden molemmat tai toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla.[37] 94,5 prosentilla Tukholman jengirikollisista on ulkomaalaistausta.[38] Vuonna 2018 BBC uutisoi, että edellisen reilun viiden vuoden aikana 58 prosenttia Ruotsissa raiskauksesta ja niiden yrityksistä tuomion saaneista miehistä oli syntynyt ulkomailla.[39] Tuona aikana jaettiin kaiken kaikkiaan 843 tuomiota raiskauksista ja niiden yrityksistä.[39] Tekijöistä 197 oli Lähi-idästä sekä Pohjois-Afrikasta, 134 eteläisestä Afrikasta ja 45 Afganistanista.[39] Vuonna 2017 Ruotsin viranomaiset julkaisivat tietopaketin, jonka mukaan henkilöt, joilla on ulkomaalaistausta, eli joiden vanhemmat eivät ole syntyneet Ruotsissa, syyllistyvät muuta väestöä 2,5 kertaa todennäköisemmin rikoksiin.[20] Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston mukaan ulkomailla syntyneet syyllistyvät rikoksiin vuoden 2005 tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Ruotsissa ruotsalaisille vanhemmille syntyneet.[40] Myös maahanmuuttajataustaisiin perheisiin syntyneet syyllistyivät todennäköisemmin rikoksiin kuin ruotsalaiset.[40]

Maahanmuuttajien rikollisuus on vaikuttanut myös Ruotsin houkuttelevuuteen opiskelijoille. Esimerkiksi Taalainmaan korkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden järjestö kirjelmöi koululle siitä, että vaihto-opiskelijat ovat pettyneitä Ruotsiin saapuessaan, koska he kokevat tulleensa sotaisaan maahan, jossa ei kuule ruotsin kieltä ja koe ruotsalaista kulttuuria ja perinteitä, vaan maahan ja jossa on paljon rikollisuutta, kuten ryöstöjä, väkivaltaa ja raiskauksia.[35] Osa vaihto-opiskelijoista on joutunut myös uhreiksi nöyryyttävissä ryöstöissä, joissa heidät on raiskattu.[35]

Häpäisyrikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa uutena rikollisuuteen liittyvänä ilmiönä on uhrien häpäisy. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekijöiden joukossa yliedustettuina. Ryöstösaaliilla on tällaisissa teoissa vain vähäinen merkitys, ja tärkeämpää näyttää olevan, että tekijät pääsevät osoittamaan valtaansa.[41]

Tekijät haluavat usein rikoksesta muiston, jolla he voivat kerskua. Uhrin nöyryytyksestä kuvatut videot toimivat sekä häpäisyn että kiristyksen välineinä. Videot saatetaan jakaa heti sosiaalisessa mediassa tai sitten niiden julkaisemisella uhataan, jotta uhri ei kertoisi tapahtuneesta. Nuorisorikoksia selvittävien poliisien mukaan nuorten ryöstäjien käyttämä väkivalta on raaistunut ja uhrien uhkailu vaikenemaan on lisääntynyt. Tapauksissa keinot uhrin nöyryyttämiseen vaihtelivat alastomaksi riisuttamisesta ryöstäjän kenkien suutelemiseen ja sian esittämisestä uhrin päälle virtsaamiseen.[41]

Maahanmuuttajalähiöiden rinnakkaisyhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viranomaisten mukaan maahanmuuttajalähiöihin on syntynyt omia hallitsemisen kulttuureja, joissa nuoret miehet hallitsevat pelolla ja vanhat sukutraditioilla.[25] Jengeihin kuuluvat henkilöt ovat kertoneet, että he eivät samaistu ruotsalaiseen yhteiskuntaan.[31] Jengiväkivalta uhkaa Ruotsin yhteiskuntarauhaa, eikä jengien toiminta rajoitu enää maahanmuuttajalähiöihn.[42][28] Kun pääministeri Stafan Löfven väistyi pääministerin tehtävästä, hän totesi, että: "jengiväkivalta on jo giganttinen yhteis­kunnallinen ongelma”.[28] Vuonna 2020 hän tunnusti ensimmäisen kerran, että Ruotsin jengiväkivallan kasvu on yhteydessä laajaan maahanmuuttoon.[28] Sosiaalityön professori Torbjörn Forkby Linné-yliopistosta on todennut, että: "Olisi tyhmää sanoa, että tulijoiden määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka helppoa tai vaikeaa sopeutuminen on".[28]

Jengeissä on mukana jopa 12–13-vuotiaita lapsia, joilla vanhemmat jengiläiset teettävät rikoksia.[31][28] Ruotsissa alaikäiset saavat rikoksista lievemmän tuomion kuin täysi-ikäiset, kuten Suomessakin.[31] Ruotsissa enimmäisrangaistus henkirikoksesta on alaikäiselle neljä vuotta ehdotonta vankeutta, kun Tanskassa vastaavista teoista voi saada 16 vuotta vankeutta.[31] Näin on, vaikka Ruotsissa on useita esimerkkejä siitä, että alaikäinen on tunnustanut aikuisen miehen tekemän murhan.[31]

Ongelman taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähiöiden tilanne on vaikeutunut vuoden 2015 jälkeen, jolloin Ruotsi vastaanotti pakolaisaallon yhteydessä 160 000 ihmistä.[25] Yleisradio arvioikin, että Ruotsi teki Saksan tapaan muita Euroopan maita humaanimpaa politiikkaa ja maksaa siitä nyt sisäpoliittista hintaa.[25] Rikollisjengien väkivallan käytössä on nähtävissä 15 vuotta jatkunut kierre, jossa väkivalta on koko ajan koventunut.[43]

Merkkejä jengirikollisuuden koventumisesta oli ilmassa vuosia, mutta Ruotsin poliisi ei keskittänyt voimia rikoksien laadukkaaseen tutkintaan.[28] Kun rikolliset ovat nähneet, että ampumavälikohtauksia ei tutkita huolellisesti eikä niistä seuraa rangaistuksia, se vain syventänyt ongelmia.[28] Muissa maissa rikollisryhmät pitävät mieluummin matalaa profiilia, mutta Ruotsissa ryhmistä on tullut sen sijaan röyhkeitä.[28]

Lisäksi nuoriin jengirikollisiin on suhtauduttu eri arvioiden mukaan liian armollisesti. Jengiläiset ovat nuoria, usein vain 16–18-vuotiaita. Tämä tarkoittaa heitä rangaistaessa sitä, että he saavat alennettuja vankeusrangaistuksia. Alle 21-vuotiaille on Ruotsissa Suomen tapaan alennetut tuomiot, eikä jengirikoksista ole kovennettuja rangaistuksia, kuten esimerkiksi Tanskassa. Ruotsissa tähän eroon havahduttiin viimeistään vuonna 2020, kun Tanskassa kaksoismurhaan syyllistyneet ruotsalaisjengiläiset saivat ankarat tuomiot. Tanskassa kaksi Ruotsista lähtöisin 17-vuotiasta tuomittiin 16 vuoden vankeuteen, kun Ruotsissa he olisivat selvinneet arvion mukaan ehkä neljällä vankeusvuodella. Alaikäiset rikolliset määrätään Ruotsissa suljettuihin nuorisokoteihin, joista he usein karkaavat.[28]

Yksi syy ongelmiin on, että ruotsalaiset ovat vähätelleet ongelmia. Vähättely voi johtua esimerkiksi ruotsalaisesta konsensuskulttuurista, sillä se suosii pehmeää suhtautumista asioihin. Rikostorjuntaneuvoston kehityspäällikkö Karin Svanberg on todennut, että ruotsalaiset uskottelivat pitkään itselleen, että esimerkiksi ampumavälikohtausten määrän kasvu on vain ohimenevä vaihe. Ruotsissa on haluttu välttää maahanmuuttajien leimaamista. Vielä 2010-luvun lopulla vain harvat ruotsalaiset myönsivät, että Ruotsi kulkee maahanmuuttorikollisuuden suhteen eri suuntaan kuin muut maat. 2020-luvun alussa keskustelukulttuuri oli muuttunut, ja ongelmat myönnettiin. Svanberg mukaan poliitikot eivät toimi tarpeeksi pitkäjänteisesti tai tarjoa kunnon näkymää siihen, mikä Ruotsia odottaa viiden tai 15 vuoden päästä.[28]

2020-luvulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa oli syyskuussa 2020 yhteensä 40 rikollista maahanmuuttajasukua ja satoja pienempiä jengejä, ja esimerkiksi Ruotsin Helvetin enkelit karttaakin jo maahanmuuttajarikollisia.[35] Tukholmassa jengejä on kymmeniä, jotka taistelevat vallasta ja huumekaupan reviireistä.[28] Vuoden 2017 lokakuun ja 2020 lokakuun välillä on ollut vain yksi kuukausi, jolloin ei ole tehty yhtään maahanmuuttajajengien välistä henkirikosta.[35] Määrä on kymmenkertainen Saksaan nähden.[35] Ruotsi on paristakymmenestä Euroopan maasta ainoa, jossa aseelliset kuolemat ovat 2000-luvulla selvästi lisääntyneet.[28] 15–29-vuotiaat miehet ovat Ruotsissa moninkertaisessa riskissä tulla ammutuiksi muihin maihin verrattuna.[28]

Elokuussa 2021 julkaistussa raportissa haastateltiin Göteborgiin viranomaisia siitä, ovatko rikolliset onnistuneet luomaan painostuksella ja uhkailulla kaupunkiin vaikenemisen kulttuurin, jossa rikollisten toimintaan ei uskalleta puuttua.[44] Raportin mukaan tällainen kulttuuri on syntynyt.[44] Göterborgissa rikolliset vaikuttavat muun muassa kiristämällä ja väkivallan uhkalla viranomaisiin ja saavat siten itselleen edullisia päätöksiä, kuten rakennuslupia, oleskelulupia, kansalaisuuksia ja perusteettomia asunto-oikeuksia.[44] Rikolliset myös uhkailevat viranomaisia ja viranomaisten perheenjäseniä.[44] Ilmiö koske vain Göteborgia, sillä jengirikollisuus on suuri ongelma myös muissa Ruotsin suurissa kaupungeissa.[44] Väkivalta ja sen uhka on ilmennyt esimerkiksi siten, että Ruotsissa poliisiautoja vastaan on hyökätty asein ja käsikranaatein.[44] Myös poliisien siviiliautoja on räjäytetty, ja poliisien koteja on tulitettu asein.[44] Yhä useammin jengit aiheuttavat uhkaa myös sivullisille.[44] Vuodesta 2011 vuoden 2021 kesään mennessä 2020 Ruotsissa tapahtuneissa ampumisissa ja räjähdyksissä on kuollut tai loukkaantunut yhteensä yli 50 sivullista uhria.[44]

Ruotsissa tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuoden 2020 tammi–marraskuussa enemmän ampumistapauksia kuin vuonna 2019 yhteensä.[45] Lopulta vuonna 2020 ampumavälikohtauksia tapahtui enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kaikkiaan 357.[46] Kuolonuhreja oli 44, haavoittuneita 117.[46] Vuonna 2019 ampumavälikohtauksia oli 334 ja vuonna 2018 yhteensä 306.[46] Tukholmassa ampumavälikohtausten määrä kasvoi vuonna 2020 rajusti.[46] Vuonna 2020 Tukholmassa tapahtui 149 ampumavälikohtausta, kun vuonna 2019 niitä oli 87.[46] Vuonna 2020 niissä kuoli 23 ja haavoittui 51 ihmistä, mikä on uusi ennätys.[46] Tukholman poliisi on todennut, että kaupungissa on meneillään rikollisjengien valtataistelu.[46] Sen taustalla on muun muassa se, että useita johtavassa asemassa olleita rikollisia on otettu kiinni ja näiden paikasta taistellaan nyt jengien sisällä ja välillä.[46] Lisäksi Tukholmassa on poliisin mukaan merkittävä vajaus poliisien määrässä.[46] Neljän vuoden aikana 2010-luvun ja 2020-luvun taitteessa Ruotsissa on tilastoitu yli tuhat ampumistapausta ja yli 200 kuollutta.[44]

Elokuussa 2020 pahamaineinen Ali Khan -jengi pystytti tiesulkuja Göteborgin pohjoispuolelle ratsatakseen kilpailevan jengin jäseniä.[35] Poliisi pidätti 20 henkeä, mutta kaikki vapautuivat syytteestä, sillä syyttäjien mukaan mitään rikosta ei tapahtunut.[35] Ali Khanista on tehty vuosina 2019–2020 yhteensä 200 ilmoitusta poliisille, mutta monissa tapauksissa ilmoittajat ovat mystisesti peruneet ilmoituksensa.[35] Suku on tunnettu muun muassa murhista ja huumausainerikoksista ja se on linkittynyt seitsemään muuhun sukuun, jotka muodostavat Tanskaan, Saksaan ja Libanoniin ulottuvan klaanin.[35] Ali Khanin johtajan uskotaan olevan Hashem Ali Khan, joka on 63-vuotias. Hän saapui Ruotsiin vuonna 1984 Libanonista sisällissodan pakolaisena.[35] Hän puhuu viikoittain kotiseutunsa moskeijassa, jossa opetetaan myös kamppailulajeja.[35] Hashem ei ole itse syyllistynyt rikoksiin, mutta hänen läheiset perheenjäsenensä ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, kuten murhiin.[35] Poliisi on huolestunut, että uudet maahanmuuttajat, kuten syyrialaiset, perustavat omia jengejään, mikä voi johtaa entistä verisimpiin yhteenottoihin jengien välillä.[35]

Maahanmuuttajarikolliset ja maahanmuuttajajengit käyttävät poliisin mukaan myös Ruotsin anteliaisuutta hyväkseen.[35][28] Erilaiset sosiaaliset tuet, kuten vammaistuet päätyvät jengien käyttöön.[35] Jengit hyödyntävät myös avioeroja: kun maahanmuuttajapariskunta eroaa Ruotsissa, yhteiskunta tarjoaa toiselle uuden asunnon, jonka eronnut pari kuitenkin asettaa vuokralle ja muuttaa takaisin yhteen.[35] Osa maahanmuuttajista muuttaa myös pois Ruotsista, mutta palaa muutaman kuukauden päästä vammautuneeksi tekeytyneenä sosiaalitukia nostaakseen.[35]

Maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden jengirikollisuus, kuten varkaudet ja huumausainekauppa sekä sen torjunta nousivat syksyllä 2019 Ruotsin keskeisimmäksi poliittiseksi puheenaiheeksi.[47] Sanomalehti Expressenin mukaan Suomi on tehnyt Ruotsia harkitummin maahanmuuttopolitiikkaa, koska Suomessa jengirikollisuutta on Ruotsia vähemmän.[48] Poliisin mukaan sen voimavaroja ei olisi pitänyt supistaa 1990-luvulla, sillä jengit ovat käyttäneet tilannetta häikäilemättä hyväkseen.[35]

Vuoden 2018 alusta vuoden 2021 marraskuuhun noin 90 000 asukkaan Järvan alueella on ollut 17 kuolemaan johtanutta ampumista, joista vain yhdestä on annettu tekijälle tuomio.[31] Vuoden 2021 lopulla Tukholmassa sattuneissa ampumavälikohtauksissa kuoli useita nuoria somalitaustaisia poikia.[49] Alueella oli tuolloin käynnissä vakava kostonkierre, jossa jengit toimivat niin, että jos ne eivät löytäneet henkilöä, joille ne olivat aikeissa kostaa, ne ottivat kohteikseen hänen nuorempia sisaruksiaan, ystäviään tai sukulaisiaan.[49]

Räjähdeiskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Aseväkivalta Ruotsissa

Rikollisjoukkiot, joiden jäsenillä on usein maahanmuuttajatausta, tekevät Ruotsissa hyvin paljon räjähdeiskuja. Ne ovat täysin poikkeuksellisia Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa.[43] Esimerkiksi vuoden 2019 tammi–lokakuun aikana Ruotsissa tehtiin 102 räjähdeiskua, joita tutki poliisin räjähderikoksiin erikoistunut ryhmä.[43] Kaikkiaan iskuja oli vuonna 2019 yhteensä 257, joiden lisäksi ampumavälikohtauksia oli satoja.[35] Vuoden 2018 tammi–lokakuussa räjähdyksiä oli 39.[43] Lähes kolmannes räjähdyksistä on sattunut Malmössa.[43] Tukholmassa niitä on ollut 19 ja Göteborgissa 13.[43] Vastaavaa määrää räjähdeiskuja ei tehdä missään toisessa rikkaassa maassa, jossa ei käydä sotaa tai jossa ei kärsitä vuosia jatkuneesta terrorismista, vaan vastaavia tilanteita on vain sota-alueilla tai maissa, joilla on pitkä terrorismihistoria.[43] Tarkkaa tilastovertailua Ruotsin ja muiden Länsi-Euroopan maiden välillä on vaikea edes tehdä, sillä muiden maiden tilastoihin kirjautuu niin vähän vastaavia rikoksia.[43] Euroopan ja Pohjois-Amerikan poliisiviranomaisten mukaan missään muualla ei ole samanlaista kehitystä kuin Ruotsissa.[43]

Maahanmuuttoon suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa maahanmuuttoon on suhtauduttu 2020-luvun alussa kielteisemmin kuin vielä 2010-luvun lopussa.[50] Vuonna 2018 Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n teettämän mielipidetiedustelun mukaan 56 prosenttia vastaajista halusi vähentää turvapaikanhakijoiden tuloa Ruotsiin, kun vuonna 2020 kielteisesti turvapaikanhakuun suhtautuvia oli 63 prosenttia.[50]

Politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2021 voimaan tulleessa maahanmuuttolaissa myönnetyistä oleskeluluvista tulee pääsääntöisesti tilapäisiä. Lain voimaan tulosta alkaen vain kiintiöpakolaiset voivat saada suoraan pysyvän oleskeluluvan Ruotsiin. Muut voivat hakea pysyvää oleskelulupaa kolmen vuoden jälkeen. Sen saamisen ehdot tiukentuivat myös samassa yhteydessä. Pysyvää lupaa haettaessa turvatun toimeentulon vaatimus kiristyy ja vastaisuudessa lupaa anovien on osattava ruotsia ja tunnettava Ruotsin yhteiskuntaa. Ennen heinäkuussa 2021 voimaan tullutta lakia Ruotsissa oli voimassa väliaikainen maahanmuuttolaki, joka tehtiin Euroopan pakolaiskriisin aikana. Laki oli umpeutumassa kesällä 2021. Toiveena oli, että maahan saataisiin uusi maahanmuuttopolitiikkaa linjaava laki, jota kannattaisi selvä enemmistö puolueita. Niin ei käynyt, vaan uusi maahanmuuttolaki hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä. Oikeistopuolueet äänestivät lakia vastaan ja oppositiossa oleva vasemmistopuolue arvosteli lakia liian tiukaksi. Ruotsin maahanmuuttovirasto piti lakimuutoksia erittäin suurina. Nykyisin perheenyhdistämisen kautta Ruotsiin pyrkivät lapsiperheet voivat aluksi saada 13 kuukautta voimassa olevan oleskeluluvan, ja hakea sille kahden vuoden jatkoaikaa. Sen jälkeen perhe voi jättää hakemuksen pysyvästä oleskeluluvasta. Maltillinen kokoomus ilmoitti lain tultua voimaan, että jos puolue pääsee hallitusasemaan vuoden 2022 vaalien jälkeen, se purkaa kesällä 2021 voimaan tulleet lait. Lakiin tehtiin myös lievennys, joka on herättänyt Ruotsissa paljon keskustelua. Lievennyksen mukaan maahan on mahdollista jäädä erityisen painavasta humanitaarisesta syystä, ja oikeistopuolueet arvioivat sen lisäävän maahanmuuttoa.[51]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Summary of Population Statistics 1960–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  2. a b Summary of Population Statistics 1960–2020 Statistiska Centralbyrån. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  3. Utrikes födda i riket efter födelseland och kön. År 2000-2007 Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  4. a b c d Ruotsin väkiluku kasvoi vuosikymmenessä miljoonalla – suurin osa kasvusta johtuu maahanmuutosta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  5. a b c d e f Väestö: Ruotsin syntyvyys laskee, mutta kukaan ei tiedä, miksi Helsingin Sanomat. 24.9.2020. Viitattu 24.9.2020.
  6. Sweden International Religious Freedom Report 2009. 26.10.2009. Bureau of Democracy, Human Rights and Labour. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  7. Hackett, Conrad: 5 facts about the Muslim population in Europe Fact Tank. 29.11.2017. Pew Research Center. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
  8. Hansson, Matilda: ”Nu visar vi världen vilka vi är”. Svenska Dagbladet, 10.4.2005, s. http://www.svd.se/. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
  9. Who bears the cost of integrating refugees? Migration Policy Debates. Tammikuu 2017. OECD. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  10. Lundh, Christer & Ohlsson, Rolf: Från arbetskraftsimport till flyktinginvandring. Stockholm: SNS förlag, 1999. ISBN 9-171-50729-9. (ruotsiksi)
  11. a b c Sweden and migration sweden.se. 7.9.2021. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  12. Nationalencyklopedin. Höganäs: Bra Böcker, 2006. ISBN 9-197-58327-8. (ruotsiksi)
  13. [https://www.finnsam.org/finnsaminfo/FINNSAM-info%202019-2.pdf Inbjudan till Boksläpp för boken ”Finnarna i Kilsbergen – kultur och bosättning 1580 - 1650”] Medlemstidning för FINNSAM - Finnbygder i samverkan. Kesä 2019. FINNSAM. Viitattu 23.2.2021. (ruotsiksi)
  14. a b c d e f g h i j k l m Population and Population Changes 1749–2020 Statistiska Centralbyrån. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  15. Languages of Sweden 2009. Ethnologue.com. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  16. Suomeksi Riksförbundet Finska Krigsbarn. Viitattu 2.9.2009.
  17. Lidegaard, Bo: The operation against the Danish Jews in October 1943 2003. Danish Jewish Museum. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  18. Hatton, Timothy J. & Williamson, Jeffrey G.: Refugees, asylum seekers and policy in Europe (PDF) Heinäkuu 2004. Australian National University: Harvard University. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  19. Population and Population Changes 1749–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
  20. a b Facts about migration and crime in Sweden www.government.se. 23.2.2017. The Government Offices (Regeringskansliet). Viitattu 21.8.2017. (ruotsiksi)
  21. a b Ruotsin nuoriso muuttuu - lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia Suomen Uutiset. 14.6.2020. Viitattu 30.12.2020.
  22. a b c Pysyvän oleskeluluvan saaminen vaikeutuu Ruotsissa, kun uudet maahanmuuttolait tulevat voimaan tänään – "Erittäin suuri muutos" Yle Uutiset. Viitattu 23.7.2021.
  23. Ekberg, Jan: Immigration and the public sector: Income e¨ects for the native population in Sweden (Centre of Labour Market Policy Research) 2.2.1996. Växjö University. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  24. Storesletten, Kjetil: Fiscal Implications of Immigration - a Net Present Value Calculation Helmikuu 2003. IIES Stockholm University and CEPR. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  25. a b c d Analyysi: Aiemmin Ruotsin puoluejohtajat eivät edes vilkaisseet Jimmie Åkessonia – enää he eivät voi ohittaa ruotsidemokraattien kannattajia Yle Uutiset. 5.6.2018. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.9.2018.
  26. Koronapandemia tyrehdytti työn ja opintojen perässä muuttamisen – OECD-alueella myönnettyjen oleskelulupien määrä romahti Yle Uutiset. 21.10.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 21.10.2020.
  27. Rydgren, Jens: Radical Right-wing Populism in Sweden and Denmark The Centre for the Study of European Politics and Society, Ben-Gurion University of the Negev. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  28. a b c d e f g h i j k l m n o Ruotsista tuli murhien ja kranaatti-iskujen keskus, ja näitä virheitä Suomen pitäisi välttää – ruotsalaisekspertti: "Me olimme naiiveja" Yle Uutiset. 20.11.2021. Viitattu 22.11.2021.
  29. Towns together webgate.ec.europa.eu. Equal Common Database. Viitattu 28.9.2009. (englanniksi),(ruotsiksi)
  30. Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja Yle Uutiset. 19.10.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 15.6.2020.
  31. a b c d e f g h i j k Näin sai alkunsa Tukholman pahin jengisota – toimittaja selvitti verisen konfliktin taustat ja toteaa Suomen kehityksessä näkyvän varoitusmerkkejä Yle Uutiset. 16.11.2021. Viitattu 22.11.2021.
  32. a b c d Ruotsissa vaiettiin liian pitkään maahanmuuton ongelmista, sanoo sosiaalidemokraattien entinen valtiopäiväedustaja – "Kansan vaientaminen siirtolaisasioista kesti viime vaaleihin asti" Yle Uutiset. 27.8.2018. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.9.2018.
  33. a b c MTV Uppsalassa: 6 rikollisjengiä ja 160 kovan luokan ammattirikollista piinaa kaupunkia – "Pelkään liikkua enkä halua lasteni kasvavan tällaisessa paikassa" mtvuutiset.fi. 7.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  34. a b c Analyysi: Kostivatko rikollisjengit poliisien tiukentuneen otteen? Ruotsin vaaleihin on alle kuukausi, ja autopalot myllersivät asetelmat uusiksi Yle Uutiset. 15.8.2018. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.9.2018.
  35. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Wallis Simons, Jake: Swedish police desperate as migrant mafia gangs terrorise the country Mail Online. 12.10.2020. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  36. Essee | Elämä ”Euroopan vaarallisimmassa maassa” voi olla taivaallista, jos kansankodin ovesta sattuu pääsemään sisään Helsingin Sanomat. 23.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
  37. Vanligt med utländsk bakgrund bland unga män som skjuter DN.SE. 20.5.2017. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  38. Petersson, Claes: ”Tidigare sköt man i benet för att skrämmas, nu skjuter man i huvudet för att döda” Expressen. 30.6.2017. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  39. a b c 'Most convicted rapists in Sweden foreign' BBC News. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2020. (englanniksi)
  40. a b Swedish National Council for Crime Prevention (Brå): Crime among persons born in Sweden and other countries (PDF) (julkaisun tiivistelmä) BRÅ-report 2005:17. National Council for Crime Prevention. Viitattu 2.9.2009. (englanniksi)
  41. a b Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa välillä myös uhrin häpäisyä – tutkija: nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa Yle Uutiset. 12.11.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 14.11.2020.
  42. Ruotsin väistyvä pääministeri Stefan Löfven Ylen haastattelussa: Keskiluokan on kannettava vastuu ampumisväkivallasta – huumeiden viihdekäyttö vahvistaa jengejä Yle Uutiset. 5.11.2021. Viitattu 22.11.2021.
  43. a b c d e f g h i Kriminologi Ruotsin räjähdyksistä: Täysin poikkeuksellista, ei tällaista tapahdu kuin sota-alueilla Yle Uutiset. 3.11.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 5.11.2019.
  44. a b c d e f g h i j HS Göteborgissa | Tuhoisa räjähdys järkytti, poliisi tutkii rikollista motiivia – ”Viiden vuoden sisällä muutamme Ruotsista”, sanoo paikallinen nainen Helsingin Sanomat. 28.9.2021. Viitattu 2.10.2021.
  45. Ennätysvuosi ampumisissa Ruotsissa – Göteborgin poliisi uskoo partiointiin ja läsnäoloon lähiöissä Yle Uutiset. 14.12.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 14.12.2020.
  46. a b c d e f g h i Kolmea ihmistä ammuttu Tukholmassa – Ruotsissa tänä vuonna ennätysmäärä ampumisia, pääkaupungissa erityisen huono tilanne Yle Uutiset. 30.12.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 30.12.2020.
  47. Ruotsin ratkaisu varasteluun: Annetaan varkaille porttikielto kauppoihin Helsingin Sanomat. 24.12.2019. Viitattu 24.12.2019.
  48. "Rakas Suomi, auttaisit vähän pidempäänkin" – Expressen listasi 5 asiaa, jotka ovat Suomessa Ruotsia paremmin Yle Uutiset. 1.10.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 2.10.2020.
  49. a b Kirjeenvaihtajalta: Maahanmuuttajavanhemmat menettivät lapsensa jengiväkivallassa Ruotsissa, ja nyt he pelkäävät lisäkostoa: “Miksi poliisi ei suojele meitä?” Yle Uutiset. 15.11.2021. Viitattu 22.11.2021.
  50. a b Thomas von Heijne: Större majoritet vill ha färre asylsökande SVT Nyheter. 5.7.2020. Viitattu 23.7.2021. (ruotsiksi)
  51. Pysyvän oleskeluluvan saaminen vaikeutuu Ruotsissa, kun uudet maahanmuuttolait tulevat voimaan tänään – "Erittäin suuri muutos" Yle Uutiset. Viitattu 23.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]