Svenska Privatskolan i Uleåborg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Svenska Privatskolan i Uleåborg
Svenska Privatskolan i Uleåborg
Svenska Privatskolan i Uleåborg
Sijainti Vanhatulli, Oulu
Koordinaatit 65°00′35″N, 025°27′57″E
Tyyppi ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio
Perustettu 1850-luvun puoliväli
Rehtori Sampo Backman
Luokat 12
Oppilaita 200
Verkkosivut

Svenska Privatskolan i Uleåborg on yksityinen 12-luokkainen ruotsinkielinen koulu Oulun kaupungissa Vanhatullin kaupunginosassa. Lukiossa oli 18 aloituspaikkaa syksyllä 2010. Lukio on yleislukio, jolla on kuitenkin yhteistyötä Oulun seudun urheiluakatemian kanssa. Peruskoulussa ja lukiossa on yhteensä 200 oppilasta ja 25 opettajaa.

Koulun omistaa Skolgarantiföreningen r.f. Yhdistys sai koulua varten valtionosuutta 539 465 euroa vuodelle 2010.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulun perusti Marie Junnelius alun perin yksityisenä kaksiluokkaisena tyttökouluna 1850-luvun puolivälissä, mutta taloudellisten syiden takia valtio otti koulun haltuunsa vuonna 1859. Koulun nimeksi tuli Svenska fruntimmersskolan i Uleåborg. Kun Oulun ruotsinkielisen poikalyseon oppilasmäärä laski, yhdistettiin koulut vuonna 1904 Realläroverket för gossar och flickor i Uleåborg -nimiseksi kouluksi. Kouluun perustettiin vuonna 1907 kolme yliopistoon johtavaa yksityistä jatkoluokkaa. Vuosina 19141933 koulu toimi keskikouluna nimellä Svenska mellanskolan i Uleåborg. Eduskunta päätti, että keskikoulun valtionapu loppuisi vuonna 1933.

Samana vuonna 1. syyskuuta Svenska Privatskolan i Uleåborg, yksityinen yliopistoon johtava oppikoulu perustettiin. Vuonna 1974 Oulun ruotsalainen kansakoulu ja oppikoulu yhdistettiin ja nimeksi otettiin Svenska Privatskolan i Uleåborg.

Jatkosodan pommituksissa 21. helmikuuta vuonna 1944 tuhoutui Privatskolanin koulutalo. Uuden koulutalon suunnitteli arkkitehti Gustav Strandberg, ja opetus pääsi alkuun uusissa tiloissa syyslukukaudella vuonna 1946. Myöhemmin samalle tontille Torikadun ja Sepänkadun kulmalle on rakennettu lisärakennuksia vuosina 1951 ja 1998. Niin sanottu Weckmanin talo Kirkkokadun ja Sepänkadun kulmassa remontoitiin ja otettiin käyttöön vuonna 2009, koulun täyttäessä 150 vuotta. Vuotta aikaisemmin Svenska Kulturens Vänner i Uleåborg r.f. oli ostanut kiinteistön Stora Ensolta hieman alle kolmella miljoonalla eurolla ja päätti keskittää siihen koulun kaikki toiminnot.[2] Uusituissa tiloissa toimii myös Oulun ruotsinkielinen päiväkoti, Svenska barnträdgården i Uleåborg.

Koulun johtajat ja rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Vuodet
Marie Junnelius 1859–1885
Anna Maria Fogelholm 1885–1909
Vilhelm Frigren 1909–1933
Carl Reinhold Ramsdahl 1933–1934
Weijo Olander 1934–1938
Sven Nordberg 1938–1939
Väinö Hannelius 1939–1944
Sven Nyberg 1944–1945
Väinö Hannelius 1945–1949
Greta Wetterstrand 1949–1950
Erik Hedman 1950–1953
Greta Wetterstrand 1953–1972
Börje Vähämäki 1972–1975
Pehr E. Furu 1975–1982
Laina Lahti 1982–1985
Claes-Håkan Wiklund 1985–1996
Anders Wentin 1997–1998
Tom Hansén 1999–2000
Anders Wentin 2000–2003
Ann-Britt Nieminen 2003–2008
Sampo Backman 2008–
Amélie Lundahl

Tunnettuja oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Arvo / ammatti
Simo Aalto taikuri, Eeli Aallon poika
Emmy Achté oopperalaulaja, Aino Acktén äiti[3]
Ida Basilier oopperalauluja[3]
Sven-Erik Hansén professori, rehtori
Lars Hedman päätoimittaja
Amélie Lundahl taidemaalari[3]
Åke Mattas taidemaalari
Ester Ståhlberg kirjailija, tasavallan presidentin puoliso[4]
Matti Sundberg vuorineuvos, pääjohtaja
Jarl Wahlström Pelastusarmeijan johtaja[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV, s. 512–514. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V, s. 366–377. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
  • Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 244, 253–254. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
  • Silvander, Carl-Eric: Svenska Privatskolan i Uleåborg 1859–1999 samt faktorer som upprätthållit densamma. Vaajakoski: Gummerus Printing, 2006. ISBN 952-91-2497-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtionosuus/rahoitus käyttökustannuksiin (euroa) vuodelle 2010. Opetushallitus. Viitattu 10.5.2010.
  2. Sankala, Kari: Weckmanin talo täydessä käytössä Kaleva. Viitattu 10.5.2010.
  3. a b c Silvander, 2006, s. 165
  4. Silvander, 2006, s. 183
  5. Wahlström, Jarl (1918–1999) Kansallisbiografia. Biografiakeskus. Viitattu 4.4.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]