Amélie Lundahl

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amélie Lundahl
Amélie Lundahl noin vuonna 1870.
Amélie Lundahl noin vuonna 1870.
Syntynyt 26. toukokuuta 1850
Oulu, Suomi
Kuollut 20. elokuuta 1914 (64 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Ala taidemaalari

Helga Amélie Lundahl (26. toukokuuta 1850 Oulu20. elokuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli perheensä yhdestoista ja nuorin lapsi. Amélie Lundahlin äiti Katarina Charlotta o.s. Cajanus kuoli vain kolme kuukautta Amélien syntymän jälkeen. Lundahlin isä kaupunginviskaali Abraham Lundahl kuoli, kun Amélie oli kahdeksanvuotias. Vuosina 18601862 Amélie Lundahl kävi kaksi luokkaa Svenska fruntimmersskolan i Uleåborg-koulua. Perhe ja Lundahlien suku yleisemminkin tunnettiin taideharrastuksestaan. Amélien sisaren Cecilian poika oli Ilmari Kianto.

Taidekoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1870 Lundahl muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Piirustuskoulussa hänen opettajinaan toimivat Carl Eneas Sjöstrand, Arvid Liljelund ja Hjalmar Munsterhjelm. Heti seuraavana vuonna saadun matka-apurahan turvin hän pystyi opiskelemaan vuodet 18721873 Tukholmassa Taideteollisessa veistokoulussa. Ilmeisesti Lundahlin tavoitteena oli ollut hankkia koulutus, joka varmistaisi hänelle turvatumman ammatin kuin vapaa taiteilija. Tukholman opintojen jälkeen Lundahl jatkoi opintojaan Helsingissä ja toimi opintojen ohessa kuvataiteiden apuopettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874–1876. Lundahl oli koulun ensimmäinen naisopettaja toimiessaan Arvid Liljelundin viransijaisena yhdessä toisen nuoren taiteilijan, S.A. Keinäsen, kanssa.[1]

Valtion matkastipendin saatuaan Lundahl matkusti Ranskaan vuonna 1877, missä hän asui 12 vuotta. Lundahlin tunnetuimmat työt ovat Ranskan ajalta ja erityisesti Bretagnesta. Lundahl palasi kotimaahan vuonna 1889. Hän vietti myös jonkin aikaa Victor Westerholmin perustamassa Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa Ahvenanmaalla.

Hän kuoli todennäköisesti leukemiaan Helsingissä elokuussa 1914.

Teosten myyntejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjä, 1887, myytiin marraskuussa 1997 Hagelstamin huutokaupassa 200 000 markalla eli noin 35 000 eurolla.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pia Maria Montonen: Amélie Lundahl 1850–1914. Ars Nordica 10 (Pohjoinen, Oulu, 1998). ISBN 951-749-311-8
  • Amélie Lundahl taiteilijamatrikkelissa (suomeksi)
  • Riitta Konttinen: Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla. Amélie Lundahl, Maria Wiik, Helena Westermarck, Helene Schjerfbeck ja Elin Danielson. (Helsingin yliopisto, 1991). Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. ISBN 951-1-11249-X

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riitta Konttinen: Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla. Amélie Lundahl, Maria Wiik, Helena Westermarck, Helene Schjerfbeck ja Elin Danielson. (Helsingin yliopisto, 1991). Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. ISBN 951-1-11249-X
  2. Leena Nokela (toim.): Rakkaat vanhat tavarat, Otava 1998, ISBN 951-1-14302-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.