Åke Mattas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Åke Mattas (14. tammikuuta 1920, Mänttä22. joulukuuta 1962, Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1]

Mattas syntyi vuonna 1920 Mäntässä, jossa hänen isänsä Karl-Julius Mattas toimi Serlachiuksen paperitehtaan diplomi-insinöörinä. Åken ollessa kolmevuotias perhe muutti Ruotsiin Värmlantiin, jossa isä johti Billerudin paperitehtaan rakentamista. Pari vuotta myöhemmin perhe matkusti niin ikään isän työtehtävien vuoksi Kreikkaan. Vuonna 1928 Mattakset muuttivat Ouluun, jossa Mattas kävi koulunsa ja vietti suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Ylioppilaaksi Mattas kirjoitti Oulun ruotsinkielisestä lukiosta vuonna 1938. Talvella 1948 hän maalasi vanhan koulunsa Kellarisaliin seinämaalauksia, joista suurin on kellariholvin päätyseinän allegoria Oulun neljästä palosta.

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Mattas aloitti opinnot Taideteollisessa Keskuskoulussa Helsingissä. Opinnot keskeytyivät jatkosotaan, johon Mattas osallistui taistelemalla mm. Kannaksella ja Lapissa. Keväällä 1945 Mattas aloitti opinnot Suomen Taideakatemian koulussa. Opinnot hän keskeytti 1946. Samana vuonna Mattas meni naimisiin opiskelutoverinsa Ulla Aholan kanssa. Pariskunta sai kolme lasta. Vuonna 1947 Mattas osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä, Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn Helsingin Taidehallissa, teoksillaan Saara ja Tuhlaajapoika. Mattas osallistui yli kymmeneen yhteisnäyttelyyn ja hän sai myös tunnustusta omintakeisesta taiteestaan. Mattas kuitenkin alkoholisoitui. Hän joutui katkaisuhoitoon ensimmäisen kerran 1957. Hän kuoli Hesperian sairaalassa joulukuussa 1962.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MATTAS, Åke Biografisk Lexicon in Finland. Viitattu 23.10.2016.
  2. Elina Vieru: Ars Nordica 3:Åke Mattas: Oma kuva 1920-1962. Pohjoinen, 1991. ISBN 951-749-143-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.