Ester Ståhlberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ester Ståhlberg
Ester Ståhlberg reading.jpg
Ester Ståhlberg lukee.
Suomen tasavallan presidentin puoliso
7.6.1920–2.3.1925[1]
Edeltäjä
Seuraaja Signe Relander
Tiedot
Syntynyt 17. helmikuuta 1870
Vaasa
Kuollut 21. heinäkuuta 1950 (80 vuotta)
Helsinki
Puoliso Karl Hällström 1893–1917
Kaarlo Juho Ståhlberg 1920–1950
Ammatti kirjailija, opettaja, toimittaja

Ester Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving, 17. helmikuuta 1870 Vaasa21. heinäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien. Ester Ståhlberg perusti vuonna 1922 Pelastakaa lapset -järjestön.

Nuoruus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ståhlberg syntyi Vaasassa, mutta hänen ollessaan kuusivuotias perhe muutti Ouluun, jossa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Ståhlbergin vanhemmat olivat pormestari Karl Oskar Elfving vanhempi ja Jenny Sofia Nyman. Hänen veljiään olivat metsänhoitaja Karl Oskar Elfving nuorempi (1872-1946) ja maatalouspoliitikko Östen Elfving (1874-1936). Ståhlberg valmistui Oulun ruotsinkielisestä tyttökoulusta vuonna 1897. Opettajaksi hän valmistui Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta 1891.[2] Valmistumisen jälkeen hän työskenteli Helsingin suomalaisen yhteiskoulun ruotsin opettajana 1891-1893 ja Suomalaisessa jatko-opistossa ruotsalaisen kirjallisuuden luennoijana 1894-1896. Valvoja -lehden toimituskunnan jäsen hän oli 1912-1919 ja Aamu -aikakauslehden päätoimittaja 1926-1931.[3]

Ensimmäinen avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ståhlberg oli ensin naimisissa Karl Hällströmin kanssa vuodesta 1893 vuoteen 1917, jolloin hän jäi leskeksi. Perheessä oli kaksi ottolasta Lea (1908–1986) ja Eero (1898–1916). Avioliittonsa aikana hän asui Forssassa ja Viipurissa. Helsingin lähelle Pukinmäkeen perhe muutti vähän ennen Eero ja Karl Hällströmin kuolemaa. Leskeksi jäätyään Ester Hällström otti lastenhoitoon liittyvän viran Helsingistä.

Tasavallan presidentin puolisona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi valittu Kaarlo Juho Ståhlberg oli jäänyt leskeksi 1917, samana vuonna kuin Ester Hällström, ja tasavallan "ensimmäisen naisen" edustustehtäviä hoitivat presidentin tyttäret. Ståhlberg kirjoitti kosintakirjeen ystävänsä Eero Erkon vaimon Maissin kaksoissisarelle, mutta epäonnistui. Sen jälkeen hän kirjoitti Ester Hällströmille, joka oli hänen nuoruuden opiskelijatoverinsa, ja he menivät naimisiin 7. kesäkuuta 1920 perhepiirissä Ester Hällströmin kotona. Kaarlo Juho Ståhlbergin lapset suhtautuivat kuitenkin hyvinkin negatiivisesti rouva Ståhlbergiin ja hänen tyttäreensä.[1]

Vuonna 1922 Ståhlberg perusti kansalaissodan lapsiuhreja auttaakseen Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen, josta muodostui myöhemmin Suomen Pelastakaa Lapset -järjestö.[4]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ståhlberg tunnetaan myös kirjailijana. Vuonna 1922 ilmestyi Sunnuntai -niminen teos ja sen jälkeen muun muassa novellikokoelmia, mutta hän kirjoitti myös kaksiosaisen Matilda Wreden elämäkerran. Hänen vuonna 1933 kirjoittamansa teos Katso, unennäkijä tulee... suututti monia äärioikeistolaisia, sillä siinä hän kertoi juutalaisista hyvin myönteiseen sävyyn.[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Frans Mikael Franzén, 1905[3]
  • Italienska dagar, 1912[3]
  • Sunnuntai, 1922 WSOY
  • Vanha kynttilänjalka : kertomuksia, 1926 WSOY
  • Kohti päivän nousua, 1932 WSOY
  • Katso, unennäkijä tulee... : kertomuksia, 1933 WSOY
  • Mathilda Wrede, 1938[3]
  • Mathilda Wreden testamentti, 1949[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tyynilä, Markku: Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) Kansallisbiografia.fi. 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.6.2011.
  2. Ester Ståhlberg Pakkala kirjailijahakemisto. Oulu: Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 3.6.2012.
  3. a b c d e Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Ester Såhlberg, s. 464-472. Porvoo: WSOY, 1954.
  4. Historia • Pelastakaa Lapset ry Pelastakaa Lapset ry. Viitattu 8.2.2017.
  5. Jari Hanski: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918-1944 s. 101

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Suomen tasavallan presidentin puoliso
19201925
Seuraaja:
Signe Relander