Naantali

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. toukokuuta 2023 kello 08.17 käyttäjän Lax (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 5. toukokuuta 2023, perustui tähän versioon.
Naantali
Nådendal

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°28′05″N, 022°01′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 529
Hallinnollinen keskus Naantalin keskustaajama
Perustettu 1443
Kuntaliitokset Naantalin mlk (1964)
Merimasku (2009)
Velkua (2009)
Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 316,43 km²
234:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 688,24 km²
175:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 312,57 km²
– sisävesi 3,86 km²
– meri 371,81 km²
Väkiluku 20 081
54:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 64,24 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,8 %
– ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 3,9 %
Kunnallisvero 6,40 %
300:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,0 % (2019) [6]
Kaupunginjohtaja Laura Leppänen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.
16
9
6
5
4
2
1
www.naantali.fi

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 20 081 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 688,24 km², josta 3,86 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 64,24 asukasta/km². Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.[8] Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km², loput vesialuetta.

Taloustutkimuksen vuoden 2008 kuntien imagotutkimuksen mukaan Naantalilla on kokoluokkansa (alle 20 000 as.) kunnista paras imago.[9]

Maantiede

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret sekä suuri määrä pienempiä saaria, kuten Kailo, Livonsaari ja Palva. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

Historia

Naantalin kirkko

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana se tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Naantalin kuntaliitokset.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863, kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähennyttyä 1863. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Vuonna 1933 Naantalissa järjestettiin pohjoismainen piispainkokous arkkipiispa Lauri Ingmanin toimiessa isäntänä.[10]

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun se taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena.

Liikenne

S/S Ukkopekka Naantalissa vuonna 2004.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on kevyelle liikenteelle.

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.

Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[11]

Elinkeinoelämä

Nesteen omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Nesteen Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat ovat Neste, Fortum, Tata Steel Naantali Steel Service Centre, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood, Terhi Oy ja Cityvarasto Oyj.lähde? Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.milloin?[12]

Elinkeinorakenne:

  • palvelut 59,0 %
  • jalostus 34,4 %
  • alkutuotanto 0,3 %
  • muu tai tuntematon 6,3 %

Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

Urheilu

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli[13]. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

Golf

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.

Lentopallo

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

Nähtävyydet

Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.
Naantalin vanhaa kaupunkia (2012)
Naantalin vierasvenesatamaa, ja Risto Räppääjä -elokuvista tuttu ”Elvi-tädin kioski”
Muumi- ja Hemulin talo Muumimaailmassa.
Karvetin kaupunginosa.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on nähtävyys jo itsessään. Miljöö on tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista. Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.kenen mukaan?

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Suomen Asuntomessujen hallitus päätti 19.4.2018 kaupungin hakemuksesta, että vuoden 2022 asuntomessut järjestetään Naantalin Luonnonmaalla.[14]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Naantalissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[15]:

Nämä seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän[16].

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Naantalissa toimii Naantalin helluntaiseurakunta.[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Naantalin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Naantalin kaupungin nykyisellä alueella[15]:

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Naantalin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 328
1985
  
 13 246
1990
  
 14 622
1995
  
 15 854
2000
  
 16 743
2005
  
 17 788
2010
  
 18 596
2015
  
 18 961
2020
  
 19 301
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Naantalissa oli 19 167 asukasta, joista 16 284 asui taajamissa, 2 641 haja-asutusalueilla ja 242:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Naantalin taajama-aste on 86,0 %.[20] Naantalin taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken[21]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Turun keskustaajama* 14 064
2 Järvensuu 1 014
3 Rymättylän kirkonkylä 772
4 Isokylä 228
5 Poikko 206

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Naantalin keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Naantalin lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[21] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[22]

Kaupunginosat ennen kuntaliitosta 2009

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: kuntaliitoksen myötä muuttuneet kaupunginosat ja tilastotiedot

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:


Ympäristö ja luonto

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.[23]

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.[24]

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

Ystävyyskaupungit

Entiset ystävyyskaupungit

Kuuluisia naantalilaisia

 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Naantali kulttuurissa

  • Sanonnan mukaan jokin voi paistaa kuin Naantalin aurinko. Sanonta on peräisin noin vuonna 1750 rakennetusta Naantalin tullihuoneesta, jonka Tullikadun ja Kaivokadun kulmassa sijaitsevaa porttia koristi puinen, sädehtivä aurinko.[30]

Ruokakulttuuri

Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä, omenaleipä.[31]

Tilastoja

Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

Ikärakenne:

  • 0–14 v. 18,2 %
  • 15–24 v. 11,2 %
  • 25–44 v. 25,1 %
  • 45–64 v. 30,1 %
  • yli 64 v. 15,3 %

Kuvia Naantalista

Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.
  • Naantalin vanhankaupungin rantaa kesäkuussa 2006
    Naantalin vanhankaupungin rantaa kesäkuussa 2006
  • Näkymä Naantalin vanhankaupungin Mannerheiminkadulle
    Näkymä Naantalin vanhankaupungin Mannerheiminkadulle
  • Vanhanajan kioski Naantalin vanhassakaupungissa
    Vanhanajan kioski Naantalin vanhassakaupungissa
  • Naantalin vierasvenesatama heinäkuussa 2006
    Naantalin vierasvenesatama heinäkuussa 2006
  • Höyrylaiva Ukko-Pekka Naantalin laiturissa vuonna 2006
    Höyrylaiva Ukko-Pekka Naantalin laiturissa vuonna 2006
  • Naantalin luostarikirkko (rak. 1442-1463) heinäkuussa 2006
    Naantalin luostarikirkko (rak. 1442-1463) heinäkuussa 2006

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Naantali Oikeusministeriö. Viitattu 15.11.2021.
  8. ↑ Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Arkistoitu – Internet Archive) (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
  9. ↑ Engdahl, Lotta: Kuntien imagotutkimus 2008 15.12.2008. Taloustutkimus Oy. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 15.12.2008.
  10. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1885-1944”, Kristinuskon historia 2000, s. 145. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
  11. ↑ Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Arkistoitu 2.6.2008. Viitattu 30.3.2008.
  12. ↑ Naantalin palveluhakemisto 1.1.2009-. Naantalin kaupunki.
  13. ↑ Jäähallit naantali.fi. 13.3.2013. Naantalin kaupunki. Viitattu 14.11.2015.
  14. ↑ Naantali sai vuoden 2022 Asuntomessut Suomen Asuntomessut. Arkistoitu 23.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  15. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ Naantalin seurakuntayhtymä Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.1.2012.
  17. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  22. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  23. ↑ http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ymparisto_ja_luonto/
  24. ↑ Naantalin Kaupunki: Lausunnot ja muistitukset Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ja muiden saarien 7.4.-21.5.2008 nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta naantali.fi. 1.12.2008. Viitattu 3.3.2009.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ a b c d e Ystävyyskaupungit Naantalin kaupunki. Viitattu 8.3.2022.
  26. ↑ Vehmanen, Jukka: Naantali ei ole enää Kirovskin ystävä Turun Sanomat. 7.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
  27. ↑ Pirkko Arhippa Kustannus Mäkelä. Arkistoitu 12.10.2017. Viitattu 14.3.2019.
  28. ↑ Carstens, Wilhelmina Kirja-Sampo. Viitattu 14.3.2019.
  29. ↑ Kuka on SAK:n johtoon nousemassa oleva Jarkko Eloranta? Yle. Viitattu 14.3.2019.
  30. ↑ Tammi, Jari: Suuri vertailusanakirja, s. 590. Jyväskylä: Pikku-idis, 2008. ISBN 978-952-9589-37-1
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Naantali
Naantalin vaakuna
Naantalin kaupunginosat
Naantalin luonnonsuojelualueet
Manner

Murikon pähkinäpensaslehto • Vengan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto • Haanvuoren jalopuumetsikkö

Luonnonmaa

Tamminiemen luonnonsuojelualue • Upalingon pähkinäpensaslehto • Kirstilän lehmusmetsikkö • Kirstilän tammimetsikkö • Villan tammireunus • Kunnaisten jalopuumetsikkö • Riihiluodon luonnonsuojelualue

Lapila

Lammen jalopuumetsikkö • Ruuhimäen pähkinäpensaslehto • Ruuhimäen jalopuumetsikkö • Lapilan keskiosan jalopuumetsiköt

Merimasku

Villivuoren luonnonsuojelualue

Rymättylä

Härmistön luonnonsuojelualue • Pakinaisten saaristo

Huom! Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, Pähkinäistenmaan luonnonsuojelualue ja Pakinaisten-Seilin saariston luonnonsuojelualue on sisällytetty laajempaan kokonaisuuten Pakinaisten saaristo.

Naantalin kaupunginjohtajat

Oskari Tervo (1930–1942) | Lasse Kangas (1943–1956 ja 1958–1959) | Osmo Suontila (1956–1959 vt. kaupunginjohtaja) | Jaakko Kalkas (1959–1975) | Mauno Holma (1975–1976 vt. kaupunginjohtaja)
Jorma Kallio (1976–2000) | Timo Kvist (2000–2014) | Martti Sipponen (2012–2014 vs. kaupunginjohtaja) | Jouni Mutanen (2014–2021) | Laura Leppänen (2021–)

Suomen keskiaikaiset kaupungit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naantali&oldid=21522188”