Nürnbergin oikeudenkäynnit

Karl Brandtille luetaan hirttotuomiota.

Syytettyjä rivissä.

Nürnbergin oikeudenkäynnit on nimitys kolmentoista oikeudenkäynnin sarjalle, jossa toisen maailmansodan voittajavaltojen Lontoossa tekemän sopimuksen pohjalta perustettu tuomioistuin tuomitsi kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin takia.

Ensimmäinen oikeudenkäynti, jossa syytettiin kansallissosialistisen Saksan korkeinta johtoa, järjestettiin 20. marraskuuta 1945 – 1. lokakuuta 1946. Oikeudenkäyntiä seurasi kaksitoista muuta oikeudenkäyntiä, joista ensimmäistä kutsutaan lääkärioikeudenkäynniksi (1947). Oikeudenkäynneissä annettiin yhteensä 177 tuomiota, joista 25 kuolemantuomiota, 20 elinkautista vankeusrangaistusta, 97 lyhyempää vankeusrangaistusta ja 35 vapauttavaa tuomiota.

Tunnustetun valtion vastuiden henkilökohtaistaminen

Kansallissosialistisen puolueen johto, Gestapo, SS ja SD julistettiin rikollisiksi, joten niiden jäseniä voitiin rangaista. Toisin sanoen tunnustetun Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan lain mukaan mahdollisesti lailliset teot määriteltiin jälkikäteen taannehtivaa oikeutta käyttäen rikolliseksi esittämällä, että Saksaa johtaneet organisaatiot todettiin rikollisjärjestöiksi jälkikäteen, jotta rikosoikeudellista vastuuta kyettiin vierittämään valtion jatkoksi myös valtion lakien mukaan toimineille yksilöille. Vastaavanlainen tapaus liittyi Saksan liittotasavallassa DDR:n lain mukaan tehtyihin tekoihin. Vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä käytiin Irakin sodan jälkeen, minkä tuloksena mm. Irakin tunnustetun ja suvereenin valtion valtionpäämies Saddam Hussein hirtettiin.

Tämä julistus perustui aiemmista oikeuskäsityksistä poikkeaviin periaatteisiin, joiden mukaan myös ihmisyksilöllä voi olla velvoituksia, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, ja joiden rikkomisesta seuraa rangaistus. Oikeudenkäyntien aikana luotiin määritelmä "rikos ihmisyyttä (ihmiskuntaa) vastaan", joka oli keskeinen syyte useimpien tuomioiden takana. Oikeudenkäynnit olivat siis ainakin osittain taannehtivia.

Kansainvälisen oikeuden mukaisena taustaperiaatteena oli Kellogg-Briandin sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä ensimmäistä kertaa. Koska valtiosopimuksessa ei kuitenkaan ollut valtioiden sotapolitiikkaa toimeenpanevien henkilöiden tuomiksemiseksi säännöksiä tai menettelytapaa, oli välttämätöntä määritellä kansallissosialistisen Saksan johto järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, joka teki salaliiton rauhaa vastaan.

Lääkärioikeudenkäynnin tuomiolauselmaan kirjattu ihmisillä tehtäviä lääketieteellisiä kokeita koskeva Nürnbergin säännöstö on yksi nykyaikaisen lääketieteen etiikan kulmakivistä. Syyte nostettiin 25. lokakuuta 1946; oikeudenkäynti alkoi 9. joulukuuta 1946 ja päättyi 20. elokuuta 1947.

Oikeudenkäyntien tuomaristoon kuului ainoastaan voittajavaltojen edustajia. Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat ensimmäinen kansainvälinen sotarikostuomioistuin.

Ensimmäisen Nürnbergin oikeudenkäynnin syytetyt

Syytetyt kuuntelevat syyttäjän puhetta 22.11.1945

Kansallissosialistisen Saksan korkein johto, valtakunnankansleri Hitler, propagandaministeri Goebbels ja SS:n johtaja Himmler tekivät itsemurhan Saksan häviön ollessa selvä.

Seuraavat olivat syytettyinä (tuomio):

Tuomitut

• Syyteet
  • 1.Osallistuminen salaliittoon tai yhteiseen suunnitelmaan rauhan vastaiseen suuntautuvan rikoksen tekemiseen
  • 2.Tietyistä sotarikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnitteleminen ja toteuttaminen
  • 3. Sotarikokset
  • 4. Rikos ihmisyyttä vastaan

• • Selitykset

• • • N=nostettu syyte
    • S=syyksiluku
    • E=ei syytetty

Nimi	Syytteet 1	Syytteet 2	Syytteet 3	Syytteet 4	Tuomio	Asema	Lisätieto
Martin Bormann	N	E	S	S	tuomittiin kuolemaan	NSDAP- puolueen puoluesihteeri.	Tuomittiin kuolemaan poissaolevana. Ruumis löytyi vuonna 1972, todettiin olleen kuolleena vuodesta 1945
Karl Dönitz	N	E	S	S	10 vuotta vankeutta	Kriegsmarinen ylipäällikkö vuodesta 1943 ja Valtakunnanpresidentti Hitlerin kuoleman jälkeen
Hans Frank	N	E	S	S	tuomittiin kuolemaan	Saksan oikeusministeri vuosina 1933-1945 sekä Puolan kenraalikuvernööri vuosina 1939-1945
Wilhelm Frick	N	S	S	S	tuomittiin kuolemaan	Saksan sisäministeri vuosina 1933-1943 sekä Böömin ja Määrin protektoraatin kenraalikuvernööri vuosina 1943-1945. Nürnbergin lakien säätäjä
Hans Fritzsche	N	N	N	E	julistettiin syyttömäksi	Kolmannen valtakunnan kansanvalistus-ja propagandaministeri.	Syytettin Joseph Goebbelsin sijaisena
Walther Funk	N	S	S	S	elinkautinen	Saksan valtiovarainministeri. Seurasi Schachtia Reichsbankin pääjohtajana.	Vapautettiin terveydellisistä syistä 16. toukokuuta vuonna 1957
Hermann Göring	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan.	Valtakunnanmarsalkka. Luftwaffen komentaja vuosina 1935-1945. Hitlerin sijainen. Teki itsemurhan päivää ennen kuin tuomio oli määrä panna täytäntöön
Rudolf Hess	S	S	N	N	elinkautinen	Hitlerin sijainen. Lensi Skotlantiin vuonna 1941keskustelemaan mahdollisten rauhanneuvotteluiden aloittamisesta.	Viimeinen Spandaun vanki. Teki itsemurhan 93-vuotiaana vuonna 1987
Alfred Jodl	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan	Wehrmachtin Pääesikunnan operaatiopäällikkö vuosina 1939-1945
Ernst Kaltenbrunner	N	E	S	S	tuomittiin kuolemaan	Saksan valtakunnan pääturvallisuuspäällikkö vuosina 1943-1945
Wilhelm Keitel	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan	Oberkommando der Wehrmachtin Komentaja vuosina 1938-1945
Gustav Krupp	N	N	N		Syytteistä luovuttiin korkean iän ja heikon terveydentilan vuoksi	Krupp AG:n toimitusjohtaja.
Robert Ley	N	N	N	N		Saksan työväenjärjestön puheenjohtaja	Teki itsemurhan 25. lokakuuta vuonna 1945 juuri ennen oikeudenkäyntiä.
Konstantin von Neurath	S	S	S	S	15 vuotta vankeutta	Saksan ulkoministeri vuosina 1932-1938 ja myöhemmin Böömin ja Määrin protektoraatin|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina 1939-1943 Erosi virasta vuonna 1943 Hitlerin kanssa tulleen erimielisyyden takia.	Vapautettiin 6. marraskuuta vuonna 1954 korkean iän takia
Franz von Papen	N	N	E	E	julistettiin syyttömäksi	Saksan varakansleri vuosina 1933-1934 sekä Itävallan suurlähettiläs vuosina 1943-1938 sekä Turkin suurlähettiläs vuosina 1939-1944.Anschlussin suunittelija.	Vapautettiin kahden vuoden kuluttua. Tuomittiin myöhemmin saksalaisessa oikeudessa kahdeksaksi vuodeksi pakkotyöhön.
Erich Raeder	S	S	S	E	elinkautinen	Kriegsmarinen Ylipäällikkö vuosina 1928-1943	Vapautettiin 26. syyskuuta vuonna 1955 terveydellisen tilan vuoksi
Joachim von Ribbentrop	S	S	S	S	tuomittin kuolemaan	Lontoon suurlähettiläs vuosina 1936-1938 sekä Saksan ulkoministeri vuosina 1938-1945.
Alfred Rosenberg	S	S	S	S	tuomittin kuolemaan	Rotuteorian luoja. Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeri vuosina 1941-1945
Fritz Sauckel	N	N	S	S	tuomittiin kuolemaan	Työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö vuosina 1942-1945
Hjalmar Schacht	N	N	E	E	julistettiin syyttömäksi	Reichsbankin pääjohtaja vuosina 1923-1930 sekä Saksan valtionvarainministeri vuosina 1934-1937
Baldur von Schirach	N	E	E	S	20 vuotta vankeutta	Hitler-Jugendin puheenjohtaja vuosina 1933-1940 sekä Wienin gauleiter vuosina 1940-1943
Arthur Seyss-Inquart	N	S	S	S	tuomittiin kuolemaan	Anschlussin suunnittelija, Itävallan kansleri 1938 sekä Alankomaan miehityskomisaari vuosina 1940-1945
Albert Speer	N	N	S	S	20 vuotta vankeutta	arkkitehti sekä varusteluministeri vuosina 1942-1945
Julius Streicher	N	E	E	S	tuomittiin kuolemaan	Der Stürmer -sanomalehden päätoimittaja vuosina 1922-1940

Nürnbergin oikeudenkäynnissä otettu kuva. Eturivissä vasemmalta Göring, Hess, von Ribbentrop ja Keitel.

Hermann Göring (vas.) ja Rudolf Hess oikeudessa.

Oikeudenkäynnin syyttäjät ja tuomarit

Tuomarit

• Jona Nikitsenko (Neuvostoliitto)
• Alekander Volchkov (Neuvostoliitto)
• Geoffrey Lawrence (Yhdistynyt kuningaskunta)
• Norman Birkett (Yhdistynyt kuningaskunta)
• Francis Biddle (Yhdysvallat)
• John Parker (Yhdysvallat)
• Henri Donnedieu de Vabres (Ranska)
• Robert Falco (Ranska)

Syyttäjät

• Robert H. Jackson (Yhdysvallat)
• Hartley Shawcross (Yhdistynyt kuningaskunta)
• Roman Rudenko( Neuvostoliitto)
• François de Menthon (Ranska)
• Auguste Champetier de Ribes (Ranska)

Ensimmäisen oikeudenkäynnin tuomioiden täytäntöönpano

Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin toimeen Nürnbergin vankilan liikuntasalissa 16. lokakuuta 1946. Kahdestatoista kuolemaan tuomitusta yhteensä kymmenen teloitettiin hirttämällä yksi kerrallaan. Kuolemaan tuomituista kaksi onnistui välttämään tuomionsa täytäntöönpanon:

• Martin Bormann katosi Berliinissä Saksan häviön varmistuttua, ja hänen uskotaan tehneen itsemurhan. Hänet tuomittiin poissa olevana kuolemaan, vaikka hänen asianajajansa yrittikin puolustuspuheessaan vastustaa tuomiota vetoamalla siihen, että syytetty on jo kuollut. Kuolleeksi julistaminen tapahtui vasta vuonna 1973.

• Hermann Göring tappoi itsensä kaksi tuntia ennen hirttämistä syömällä syanidikapselin.

Oikeudenkäynnissä kuolemaan tuomitun ja sen jälkeen hirtetyn Alfred Jodlin kuolemantuomio kumottiin vuonna 1953.

Vankeusrangaistukseen tuomitut sijoitettiin Länsi-Berliinissä sijainneseen Spandaun vankilaan. Vankila oli liittoutuneiden hallinnassa vuoteen 1987 saakka, jolloin se purettiin sen jälkeen kun viimeinen elinkautisvanki, Rudolf Hess oli kuollut.

Aiheesta muualla

• Avalon Project