Sicherheitsdienst

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sicherheitsdienst
Bundesarchiv Bild 101I-380-0069-37, Polen, Verhaftung von Juden, SD-Männer.jpg
SD:n miehistöä Puolassa.
Toiminnassa 1932–1945
Valtio Saksa
Aselajit SS
Allgemeine SS
Rooli tiedustelupalvelu
Osa joukkoa RSHA
Tukikohta Berliini, Saksa
SD-univormun hihamerkki.
SD:n joukkoja hirttämässä neuvostovirkamiehiä 1941.

Sicherheitsdienst (suom. turvallisuuspalvelu), lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelu.

Sicherheitsdienstin loi Reinhard Heydrich vuonna 1932. Se nousi SS:n tiedusteluorganisaatioksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933. Se ei kyennyt syrjäyttämään kilpailijaansa Abwehria ennen vuoden 1944 Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkipuhdistuksia. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsihallinnon vastustajat ja poistaa heidän aiheuttamansa uhka hallinnolle. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. Järjestö koostui muutamasta sadasta täysipäiväisestä agentista ja muutamasta tuhannesta tiedonantajasta.selvennä

Vuonna 1936 poliisivoimat jaettiin kahteen organisaatioon: Ordnungspolizei (järjestyspoliisi) ja Sicherheitspolizei (turvallisuuspoliisi). Sicherheitspolizei koostui rikospoliisista (saks. Reich Kriminalpolizei, Kripo) ja salaisesta valtiollisesta poliisista (Geheime Staatspolizei, Gestapo). Heydrichistä tuli turvallisuuspoliisin ja SD:n johtaja.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SD nousi keskeisimmäksi tekijäksi kun Valtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHA perustettiin. SD:n operatiivisista osista muodostettiin Amt III (paitsi ulkomaan tiedustelun osalta, joka sijoitettiin Amt VI:een), Gestaposta Amt IV ja Kriposta vastaavasti Amt V. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. SD antoi tarvittaessa taustatukea Gestapolle. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana. Myöhemmin vuonna 1944 useimmat osat sotilaallisen tiedustelun Abwehr-organisaatiosta liitettiin Amt VI:een.

Vuodesta 1941 SD perusti valloitetuille alueille erityisiä ihmisten surmaamisryhmiä, Einsatzgruppen (toimintaryhmät), virallisesti Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD. Tarkoitus oli surmata natsihallinnon ei-toivotuksi määrittelemä väestö (Untragbaren Elemente) itärintaman valloitetuilta alueilta. Päätehtävä oli etsiä ja tappaa juutalaisia ja kommunisteja, mutta kohteeksi joutui myös romaneita, älymystön edustajia ja mielenvikaisia.


Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heydrich oli turvallisuuspoliisin ja SD:n (RSHA) johtaja salamurhaamiseensa asti vuonna 1942, jonka jälkeen tehtävässä toimi Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner otti viran vastaan 30. tammikuuta 1943 ja pysyi johdossa sodan loppuun asti.

Sodan jälkeen SD:n korkeinta johtoa joutui oikeuteen sotarikoksista Nürnbergissä. Organisaation johtajana Ernst Kaltenbrunner todettiin syylliseksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen kuolemantuomionsa toteutettiin hirttämällä.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan loppuvaiheissa natsi-Saksan ja Suomen välirikon lähestyessä ja Suomen pyrkiessä erillisrauhaan vuorineuvos Petter Forsström osallistui elokuussa 1944 Saksan tiedustelupalvelu SD:n organisoimaan kokoukseen, jossa perustettiin saksalaismielinen vastarintaliike Suomeen.[1] Forsström osaltaan rahoitti organisaation toimintaa muun muassa ostamalla moottoriveneitä, joilla hoidettiin etappikuljetuksia Ruotsiin.[2][3] [4]Organisaation paljastumisen jälkeen Forsström sai kuuden vuoden kuritushuonetuomion, josta hän kärsi käytännön mukaan puolet.

Muita SD:n yhteyshenkilöitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa. Jääkäriliitto 1957. 224 sivua.
  • Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945. Kirjayhtymä, 1980. 322 sivua. ISBN 951-26-1726-9.
  • Jukka Nevakivi: 40-vuotta Lapin sodasta. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva 1984. 80 sivua ISBN 951-9306-11-0
  • Hans Metzger: Poliittiset aseveljet : Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941-1944. Otava 1986. 279 sivua. ISBN 9511091328
  • Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932 - 1944. Schildts 1991. 364 sivua. ISBN 9789515005229
  • Tuokko Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta. 1995. ISBN 952-90-6970-7.
  • Ragnar Nordström:Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4
  • Niilo Lappalainen: Aselevon jälkeen. WSOY 1997. 380 sivua. ISBN 9510218138
  • Niilo Lappalainen: Vaarallisilla teillä. WSOY 1998. 323 sivua. ISBN 951-0-22665-3
  • Matti Simola: Isänmaan puolesta – Suojelupoliisi 50 vuotta. Gummerus 1999. 227 sivua. ISBN 951-20-5477-9
  • Mikko Uola:"Suomi sitoutuu hajottamaan..." - Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. SHS 1999. 288 sivua. ISBN 951-710-119-8
  • Juha Pohjonen. Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945 – 1972 tuomitut. Otava 2000. 543 sivua. ISBN 9511169947
  • Anu Vertanen: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948. Suomen historian Pro gradu –tutkielma Jyväskylän yliopistossa 28.8.2005. 106 sivua. Saatavilla: PDF
  • Perry Biddiscombe: The SS Hunter Battalions: The Hidden History of the Nazi Resistance Movement 1944-5. Tempus 2006. 447 sivua. ISBN 0752439383
  • Oula Silvennoinen: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933 - 1944. Otava, 2008. 477 sivua. ISBN 978-951-1-21501-1.
  • Lars Westerlund: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933-46. Helsinki: Kansallisarkisto 2011. 436 sivua. ISBN 978-951-53-3348-3 Saatavilla: PDF
  • Lars Westerlund: Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa: Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 Osa II. Nord Print 2011. 321 sivua. ISBN 978-951-53-3348-3 ISBN 978-951-53-3350-6 Saatavilla: PDF
  • Mikko Uola: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Minerva 2013. ISBN 9789524928168
  • Matthias Bath: Der SD in Dänemark 1940-1945. Heydrichs Elite und der Gegenterror. Neuhaus, Berlin 2015, 164 sivua. ISBN 978-3-937294-03-2
  • Oula Silvennoinen: Suomalaiset fasistit, Mustan sarastuksen airuet. WSOY 2016. 504 sivua. ISBN 9789510401323 Saatavilla: PDF

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen 1997, s. 107
  2. Lappalainen 1997, s. 110
  3. Pohjonen 2000, 29
  4. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  5. Metzger 1986, s. 64-66, 92
  6. http://www.foia.cia.gov/sites/default/files/document_conversions/1705143/BROSS,%20ALARICH%20ALFONS%20JOHANN_0086.pdf
  7. Lappalainen 1998 s. 103-104
  8. Lappalainen 1997, s. 106, 112, 116–118
  9. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  10. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  11. Westerlund 2011
  12. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  13. Pohjonen 2000, 33
  14. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  15. Lappalainen 1997, s. 106, 116–118
  16. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  17. Alava 1978, s. 178–179
  18. Westerlund 2011
  19. http://paber.ekspress.ee/Arhiiv/1999/39/Aosa/Elu30.html
  20. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  21. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  22. Westerlund 2011
  23. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  24. Pohjonen 2000, 33
  25. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  26. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  27. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  28. Ekberg 1991
  29. von Schoultz, Gustaf Uppslagsverket Finland. Viitattu 28.2.2015.
  30. Uola 2013 s. 214–215
  31. Westerlund 2011 s. 170
  32. Lappalainen 1997, s. 112
  33. Westerlund 2011
  34. McKay, s. 245
  35. Lappalainen 1997, s. 116–118
  36. Syd-Österbotten 31.07.1946
  37. Lappalainen 1997, s. 120
  38. Lappalainen 1997, s. 110–111
  39. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  40. Lappalainen 1997, s. 107–108, 110
  41. Nordström 1996
  42. Lappalainen 1997, s.106, 107, 109–111, 116–118
  43. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  44. Lappalainen 1997, s. 107, 116–119
  45. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  46. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  47. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  48. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  49. Lappalainen 1997, s. 110–111
  50. Lappalainen 1997, s. 110–111
  51. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  52. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  53. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  54. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  55. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  56. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  57. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  58. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  59. Suomalaisten Waffen-SS vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. - Veljesapu, 1999
  60. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  61. Vaarallisilla teillä : viimeiset suomalaiset SS-miehet. - WSOY, 1998
  62. Lappalainen 1997, s.112-119
  63. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  64. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  65. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 177-178, 182–186.
  66. Alava 1978, s. 172-175, 178–182.
  67. Jokipii 2002: 161.
  68. Cleverley 2003.
  69. Vertanen 2005, s. 64
  70. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  71. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  72. Pohjonen 2000, 33
  73. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  74. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  75. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  76. Vertanen 2005
  77. Ahto 1980
  78. Nevakivi 1984
  79. Kaino 1995
  80. Syd-Österbotten 3.09.1946
  81. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  82. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  83. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  84. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 182–186
  85. Vertanen 2005
  86. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  87. Vertanen 2005
  88. Biddiscombe 2006
  89. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  90. Vertanen 2005
  91. Lappalainen 1997, s. 112
  92. Vertanen 2004, s. 67
  93. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  94. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  95. Vertanen 2005
  96. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  97. Vertanen 2005
  98. Westerlund 2011
  99. Uola 2013 s. 214–215
  100. Westerlund 2011
  101. Vertanen 2005
  102. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  103. Biddiscombe 2006
  104. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  105. Ekberg 1991
  106. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  107. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  108. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  109. Lappalainen 1997, s. 116–118
  110. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  111. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  112. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  113. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  114. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  115. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  116. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  117. Vertanen 2005
  118. Vertanen 2005
  119. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  120. Vertanen 2005 s.33
  121. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111
  122. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  123. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  124. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  125. Simola 1999 s. 54
  126. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  127. Ekberg 1991
  128. Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa, s. 114.
  129. Virtanen, Elina: Ruth Munck. Historia-lehti, 2013, nro 4, s. 50-55. Somero: Storia. ISSN 1795-4215.
  130. Uola 2013 s. 214–215
  131. Westerlund 2011
  132. Lappalainen 1997, s. 120
  133. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  134. Ekberg 1991
  135. Uola 2013 s. 214–215
  136. Westerlund 2011
  137. Lappalainen 1997, s. 107
  138. Syd-Österbotten 14.09.1946
  139. Lappalainen 1997, s. 106, 107 109–111, 116–118
  140. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  141. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  142. Ekberg 1991
  143. Pohjonen 2000, 33
  144. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  145. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  146. Pringle 2009, s. 366
  147. Westerlund 2011
  148. Uola 2013 s. 214–215
  149. Westerlund 2011
  150. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  151. Lappalainen 1997, s. 106–111, 116–118
  152. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  153. Lappalainen 1997, s. 112–113
  154. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  155. Pohjonen 2000, 25
  156. Simola 1999 s. 54
  157. Pohjonen 2000, 26
  158. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  159. Pohjonen 2000, 40
  160. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  161. Suupohjan Sanomat 27.06.1946
  162. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  163. Suupohjan Sanomat 4.08.1946
  164. Pohjonen 2000, 35
  165. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  166. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  167. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  168. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  169. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  170. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  171. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  172. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  173. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  174. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  175. Ekberg 1991
  176. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  177. Silvennoinen 2016
  178. Westerlund 2011
  179. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  180. Pohjonen 2000, 26
  181. Lappalainen 1997, s. 110–111
  182. Vettenniemi 2004, s. 360, 362–368.
  183. Ekberg 1991
  184. Vertanen 2005
  185. Uola 1999 s. 17–1.
  186. Lappalainen 1997, s. 110–111
  187. Silvennoinen 2008, 307, 319
  188. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  189. Vertanen 2005
  190. Silvennoinen 2008, 307, 319
  191. Simola 1999 s. 54
  192. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  193. Ekberg 1991
  194. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  195. Ekberg 1991
  196. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  197. Ekberg 1991
  198. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  199. Ekberg 1991
  200. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  201. Ekberg 1991
  202. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  203. Ekberg 1991
  204. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  205. http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-10
  206. Suupohjan Sanomat 23.09.1946