Sicherheitsdienst

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sicherheitsdienst
Bundesarchiv Bild 101I-380-0069-37, Polen, Verhaftung von Juden, SD-Männer.jpg
SD:n miehistöä Puolassa.
Toiminnassa 1932–1945
Valtio Saksa
Aselajit SS
Allgemeine SS
Rooli tiedustelupalvelu
Osa joukkoa RSHA
Tukikohta Berliini, Saksa
SD-univormun hihamerkki.
SD:n joukkoja hirttämässä neuvostovirkamiehiä 1941.

Sicherheitsdienst (suom. turvallisuuspalvelu), lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelu.[1]

Sicherheitsdienstin perusti viestiupseeri Reinhard Heydrich vuonna 1932 SS:n vastavakoilun järjestämiseksi. Se nousi SS:n tiedusteluorganisaatioksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933. Se ei kyennyt syrjäyttämään kilpailijaansa Abwehria ennen vuoden 1944 Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkipuhdistuksia. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsihallinnon vastustajat ja poistaa heidän aiheuttamansa uhka hallinnolle. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. Järjestö koostui muutamasta sadasta täysipäiväisestä agentista ja muutamasta tuhannesta tiedonantajasta.selvennä

Vuonna 1936 poliisivoimat jaettiin kahteen organisaatioon: Ordnungspolizei (järjestyspoliisi) ja Sicherheitspolizei (turvallisuuspoliisi). Sicherheitspolizei koostui rikospoliisista (saks. Reich Kriminalpolizei, Kripo) ja salaisesta valtiollisesta poliisista (Geheime Staatspolizei, Gestapo). Heydrichistä tuli turvallisuuspoliisin ja SD:n johtaja.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SD nousi keskeisimmäksi tekijäksi kun Valtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHA perustettiin. SD:n operatiivisista osista muodostettiin Amt III (paitsi ulkomaan tiedustelun osalta, joka sijoitettiin Amt VI:een), Gestaposta Amt IV ja Kriposta vastaavasti Amt V. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. SD antoi tarvittaessa taustatukea Gestapolle. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana. Myöhemmin vuonna 1944 useimmat osat sotilaallisen tiedustelun Abwehr-organisaatiosta liitettiin Amt VI:een.

Vuodesta 1941 SD perusti valloitetuille alueille erityisiä ihmisten surmaamisryhmiä, Einsatzgruppen (toimintaryhmät), virallisesti Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD. Tarkoitus oli surmata natsihallinnon ei-toivotuksi määrittelemä väestö (Untragbaren Elemente) itärintaman valloitetuilta alueilta. Päätehtävä oli etsiä ja tappaa juutalaisia ja kommunisteja, mutta kohteeksi joutui myös romaneita, älymystön edustajia ja mielenvikaisia.


Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heydrich oli turvallisuuspoliisin ja SD:n (RSHA) johtaja salamurhaamiseensa asti vuonna 1942, jonka jälkeen tehtävässä toimi Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner otti viran vastaan 30. tammikuuta 1943 ja pysyi johdossa sodan loppuun asti.

Sodan jälkeen SD:n korkeinta johtoa joutui oikeuteen sotarikoksista Nürnbergissä. Organisaation johtajana Ernst Kaltenbrunner todettiin syylliseksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen kuolemantuomionsa toteutettiin hirttämällä.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan loppuvaiheissa natsi-Saksan ja Suomen välirikon lähestyessä ja Suomen pyrkiessä erillisrauhaan vuorineuvos Petter Forsström osallistui elokuussa 1944 Saksan tiedustelupalvelu SD:n organisoimaan kokoukseen, jossa perustettiin saksalaismielinen vastarintaliike Suomeen.[2] Forsström osaltaan rahoitti organisaation toimintaa muun muassa ostamalla moottoriveneitä, joilla hoidettiin etappikuljetuksia Ruotsiin.[3][4] [5]Organisaation paljastumisen jälkeen Forsström sai kuuden vuoden kuritushuonetuomion, josta hän kärsi käytännön mukaan puolet.

Muita SD:n yhteyshenkilöitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa. Jääkäriliitto 1957. 224 sivua.
  • Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945. Kirjayhtymä, 1980. 322 sivua. ISBN 951-26-1726-9.
  • Jukka Nevakivi: 40-vuotta Lapin sodasta. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva 1984. 80 sivua ISBN 951-9306-11-0
  • Hans Metzger: Poliittiset aseveljet : Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941-1944. Otava 1986. 279 sivua. ISBN 9511091328
  • Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932 - 1944. Schildts 1991. 364 sivua. ISBN 9789515005229
  • Tuokko Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta. 1995. ISBN 952-90-6970-7.
  • Ragnar Nordström:Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4
  • Niilo Lappalainen: Aselevon jälkeen. WSOY 1997. 380 sivua. ISBN 9510218138
  • Niilo Lappalainen: Vaarallisilla teillä. WSOY 1998. 323 sivua. ISBN 951-0-22665-3
  • Matti Simola: Isänmaan puolesta – Suojelupoliisi 50 vuotta. Gummerus 1999. 227 sivua. ISBN 951-20-5477-9
  • Mikko Uola:"Suomi sitoutuu hajottamaan..." - Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. SHS 1999. 288 sivua. ISBN 951-710-119-8
  • Juha Pohjonen. Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945 – 1972 tuomitut. Otava 2000. 543 sivua. ISBN 9511169947
  • Anu Vertanen: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948. Suomen historian Pro gradu –tutkielma Jyväskylän yliopistossa 28.8.2005. 106 sivua. Saatavilla: PDF
  • Perry Biddiscombe: The SS Hunter Battalions: The Hidden History of the Nazi Resistance Movement 1944-5. Tempus 2006. 447 sivua. ISBN 0752439383
  • Oula Silvennoinen: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933 - 1944. Otava, 2008. 477 sivua. ISBN 978-951-1-21501-1.
  • Lars Westerlund: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933-46. Helsinki: Kansallisarkisto 2011. 436 sivua. ISBN 978-951-53-3348-3 Saatavilla: PDF
  • Lars Westerlund: Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa: Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 Osa II. Nord Print 2011. 321 sivua. ISBN 978-951-53-3348-3 ISBN 978-951-53-3350-6 Saatavilla: PDF
  • Mikko Uola: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Minerva 2013. ISBN 9789524928168
  • Matthias Bath: Der SD in Dänemark 1940-1945. Heydrichs Elite und der Gegenterror. Neuhaus, Berlin 2015, 164 sivua. ISBN 978-3-937294-03-2
  • Oula Silvennoinen: Suomalaiset fasistit, Mustan sarastuksen airuet. WSOY 2016. 504 sivua. ISBN 9789510401323 Saatavilla: PDF

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Søren Prien (päätoim.): Kolmas valtakunta : Historian käännekohtia 2, s. 58. Bonnier, 2011. ISBN 978-82-535-3199-1.
  2. Lappalainen 1997, s. 107
  3. Lappalainen 1997, s. 110
  4. Pohjonen 2000, 29
  5. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  6. Metzger 1986, s. 64-66, 92
  7. http://www.foia.cia.gov/sites/default/files/document_conversions/1705143/BROSS,%20ALARICH%20ALFONS%20JOHANN_0086.pdf
  8. Lappalainen 1998 s. 103-104
  9. Lappalainen 1997, s. 106, 112, 116–118
  10. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  11. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  12. Westerlund 2011
  13. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  14. Pohjonen 2000, 33
  15. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  16. Lappalainen 1997, s. 106, 116–118
  17. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  18. Alava 1978, s. 178–179
  19. Westerlund 2011
  20. http://paber.ekspress.ee/Arhiiv/1999/39/Aosa/Elu30.html
  21. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  22. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  23. Westerlund 2011
  24. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  25. Pohjonen 2000, 33
  26. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  27. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  28. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  29. Ekberg 1991
  30. von Schoultz, Gustaf Uppslagsverket Finland. Viitattu 28.2.2015.
  31. Uola 2013 s. 214–215
  32. Westerlund 2011 s. 170
  33. Lappalainen 1997, s. 112
  34. Westerlund 2011
  35. McKay, s. 245
  36. Lappalainen 1997, s. 116–118
  37. Syd-Österbotten 31.07.1946
  38. Lappalainen 1997, s. 120
  39. Lappalainen 1997, s. 110–111
  40. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  41. Lappalainen 1997, s. 107–108, 110
  42. Nordström 1996
  43. Lappalainen 1997, s.106, 107, 109–111, 116–118
  44. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  45. Lappalainen 1997, s. 107, 116–119
  46. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  47. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  48. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  49. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  50. Lappalainen 1997, s. 110–111
  51. Lappalainen 1997, s. 110–111
  52. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  53. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  54. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  55. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  56. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  57. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  58. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  59. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  60. Suomalaisten Waffen-SS vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. - Veljesapu, 1999
  61. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  62. Vaarallisilla teillä : viimeiset suomalaiset SS-miehet. - WSOY, 1998
  63. Lappalainen 1997, s.112-119
  64. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  65. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  66. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 177-178, 182–186.
  67. Alava 1978, s. 172-175, 178–182.
  68. Jokipii 2002: 161.
  69. Cleverley 2003.
  70. Vertanen 2005, s. 64
  71. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  72. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  73. Pohjonen 2000, 33
  74. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  75. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  76. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  77. Vertanen 2005
  78. Ahto 1980
  79. Nevakivi 1984
  80. Kaino 1995
  81. Syd-Österbotten 3.09.1946
  82. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  83. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  84. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  85. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 182–186
  86. Vertanen 2005
  87. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  88. Vertanen 2005
  89. Biddiscombe 2006
  90. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  91. Vertanen 2005
  92. Lappalainen 1997, s. 112
  93. Vertanen 2004, s. 67
  94. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  95. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  96. Vertanen 2005
  97. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  98. Vertanen 2005
  99. Westerlund 2011
  100. Uola 2013 s. 214–215
  101. Westerlund 2011
  102. Vertanen 2005
  103. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  104. Biddiscombe 2006
  105. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  106. Ekberg 1991
  107. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  108. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  109. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  110. Lappalainen 1997, s. 116–118
  111. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  112. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  113. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  114. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  115. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  116. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  117. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  118. Vertanen 2005
  119. Vertanen 2005
  120. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  121. Vertanen 2005 s.33
  122. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111
  123. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  124. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  125. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  126. Simola 1999 s. 54
  127. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  128. Ekberg 1991
  129. Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa, s. 114.
  130. Virtanen, Elina: Ruth Munck. Historia-lehti, 2013, nro 4, s. 50-55. Somero: Storia. ISSN 1795-4215.
  131. Uola 2013 s. 214–215
  132. Westerlund 2011
  133. Lappalainen 1997, s. 120
  134. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  135. Ekberg 1991
  136. Uola 2013 s. 214–215
  137. Westerlund 2011
  138. Lappalainen 1997, s. 107
  139. Syd-Österbotten 14.09.1946
  140. Lappalainen 1997, s. 106, 107 109–111, 116–118
  141. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  142. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  143. Ekberg 1991
  144. Pohjonen 2000, 33
  145. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  146. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  147. Pringle 2009, s. 366
  148. Westerlund 2011
  149. Uola 2013 s. 214–215
  150. Westerlund 2011
  151. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  152. Lappalainen 1997, s. 106–111, 116–118
  153. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  154. Lappalainen 1997, s. 112–113
  155. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  156. Pohjonen 2000, 25
  157. Simola 1999 s. 54
  158. Pohjonen 2000, 26
  159. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  160. Pohjonen 2000, 40
  161. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  162. Suupohjan Sanomat 27.06.1946
  163. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  164. Suupohjan Sanomat 4.08.1946
  165. Pohjonen 2000, 35
  166. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  167. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7845/
  168. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  169. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  170. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  171. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  172. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  173. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  174. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  175. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  176. Ekberg 1991
  177. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  178. Silvennoinen 2016
  179. Westerlund 2011
  180. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  181. Pohjonen 2000, 26
  182. Lappalainen 1997, s. 110–111
  183. Vettenniemi 2004, s. 360, 362–368.
  184. Ekberg 1991
  185. Vertanen 2005
  186. Uola 1999 s. 17–1.
  187. Lappalainen 1997, s. 110–111
  188. Silvennoinen 2008, 307, 319
  189. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  190. Vertanen 2005
  191. Silvennoinen 2008, 307, 319
  192. Simola 1999 s. 54
  193. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  194. Ekberg 1991
  195. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  196. Ekberg 1991
  197. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  198. Ekberg 1991
  199. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  200. Ekberg 1991
  201. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  202. Ekberg 1991
  203. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  204. Ekberg 1991
  205. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  206. http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-10
  207. Suupohjan Sanomat 23.09.1946