Sicherheitsdienst

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sicherheitsdienst
Bundesarchiv Bild 101I-380-0069-37, Polen, Verhaftung von Juden, SD-Männer.jpg
SD:n miehistöä Puolassa.
Toiminnassa 1932–1945
Valtio Saksa
Aselajit SS
Allgemeine SS
Rooli tiedustelupalvelu
Osa joukkoa RSHA
Tukikohta Berliini, Saksa
SD-univormun hihamerkki.
SD:n joukkoja hirttämässä neuvostovirkamiehiä 1941.

Sicherheitsdienst (suom. turvallisuuspalvelu), lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelu.[1]

Sicherheitsdienstin perusti viestiupseeri Reinhard Heydrich vuonna 1932 SS:n vastavakoilun järjestämiseksi. Se nousi SS:n tiedusteluorganisaatioksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933. Se ei kyennyt syrjäyttämään kilpailijaansa Abwehria ennen vuoden 1944 Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkipuhdistuksia. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsihallinnon vastustajat ja poistaa heidän aiheuttamansa uhka hallinnolle. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. Järjestö koostui muutamasta sadasta täysipäiväisestä agentista ja muutamasta tuhannesta tiedonantajasta.[2]

Vuonna 1936 poliisivoimat jaettiin kahteen organisaatioon: Ordnungspolizei (järjestyspoliisi) ja Sicherheitspolizei (turvallisuuspoliisi). Sicherheitspolizei koostui rikospoliisista (saks. Reich Kriminalpolizei, Kripo) ja salaisesta valtiollisesta poliisista (Geheime Staatspolizei, Gestapo). Heydrichistä tuli turvallisuuspoliisin ja SD:n johtaja.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SD nousi keskeisimmäksi tekijäksi kun Valtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHA perustettiin. SD:n operatiivisista osista muodostettiin Amt III (paitsi ulkomaan tiedustelun osalta, joka sijoitettiin Amt VI:een), Gestaposta Amt IV ja Kriposta vastaavasti Amt V. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. SD antoi tarvittaessa taustatukea Gestapolle. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana. Myöhemmin vuonna 1944 useimmat osat sotilaallisen tiedustelun Abwehr-organisaatiosta liitettiin Amt VI:een.

Vuodesta 1941 SD perusti valloitetuille alueille erityisiä ihmisten surmaamisryhmiä, Einsatzgruppen (toimintaryhmät), virallisesti Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD. Tarkoitus oli surmata natsihallinnon ei-toivotuksi määrittelemä väestö (Untragbaren Elemente) itärintaman valloitetuilta alueilta. Päätehtävä oli etsiä ja tappaa juutalaisia ja kommunisteja, mutta kohteeksi joutui myös romaneita, älymystön edustajia ja mielenvikaisia.


Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heydrich oli turvallisuuspoliisin ja SD:n (RSHA) johtaja salamurhaamiseensa asti vuonna 1942, jonka jälkeen tehtävässä toimi Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner otti viran vastaan 30. tammikuuta 1943 ja pysyi johdossa sodan loppuun asti.

Sodan jälkeen SD:n korkeinta johtoa joutui oikeuteen sotarikoksista Nürnbergissä. Organisaation johtajana Ernst Kaltenbrunner todettiin syylliseksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen kuolemantuomionsa toteutettiin hirttämällä.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan loppuvaiheissa natsi-Saksan ja Suomen välirikon lähestyessä ja Suomen pyrkiessä erillisrauhaan vuorineuvos Petter Forsström osallistui elokuussa 1944 Saksan tiedustelupalvelu SD:n organisoimaan kokoukseen, jossa perustettiin saksalaismielinen vastarintaliike Suomeen.[3] Forsström osaltaan rahoitti organisaation toimintaa muun muassa ostamalla moottoriveneitä, joilla hoidettiin etappikuljetuksia Ruotsiin.[4][5] [6]Organisaation paljastumisen jälkeen Forsström sai kuuden vuoden kuritushuonetuomion, josta hän kärsi käytännön mukaan puolet.

Muita SD:n yhteyshenkilöitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa. 224 sivua. Jääkäriliitto, 1957.
  • Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945. 322 sivua. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1726-9.
  • Bath, Matthias: Der SD in Dänemark 1940–1945. Heydrichs Elite und der Gegenterror. 164 sivua. Berlin: Neuhaus, 2015. ISBN 978-3-937294-03-2. (saksaksi)
  • Biddiscombe, Perry: The SS Hunter Battalions: The Hidden History of the Nazi Resistance Movement 1944–5. 447 sivua. Tempus, 2006. ISBN 0752439383. (englanniksi)
  • Ekberg, Henrik: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944. 364 sivua. Schildts, 1991. ISBN 9789515005229. (ruotsiksi)
  • Kaino, Tuokko: 1. Divisioona 1941–1944.. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta – 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.
  • Lappalainen, Niilo: Aselevon jälkeen. 380 sivua. WSOY, 1997. ISBN 9510218138.
  • Lappalainen, Niilo: Vaarallisilla teillä. 323 sivua. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22665-3.
  • Metzger, Hans: Poliittiset aseveljet: Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. 279 sivua. Otava, 1986. ISBN 9511091328.
  • Nevakivi, Jukka: 40-vuotta Lapin sodasta. 80 sivua. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, 1984. ISBN 951-9306-11-0.
  • Nordström, Ragnar: Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4.
  • Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. 543 sivua. Otava, 2000. ISBN 9511169947.
  • Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944. 477 sivua. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1.
  • Silvennoinen, Oula: Suomalaiset fasistit, Mustan sarastuksen airuet. 504 sivua. WSOY, 2016. ISBN 9789510401323. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Simola, Matti: Isänmaan puolesta – Suojelupoliisi 50 vuotta. 227 sivua. Gummerus, 1999. ISBN 51-20-5477-9.
  • Uola, Mikko: ”Suomi sitoutuu hajottamaan…” – Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. 288 sivua. SHS, 1999. ISBN 951-710-119-8.
  • Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Minerva, 2013. ISBN 9789524928168.
  • Vertanen, Anu: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945–1948. Suomen historian Pro gradu -tutkielma. 106 sivua. Jyväskylän yliopisto, 28.8.2005. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Westerlund, Lars: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933–46. 436 sivua. Helsinki: Kansallisarkisto, 2011. ISBN 978-951-53-3348-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Westerlund, Lars: Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa: Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 Osa II. 321 sivua. Nord Print, 2011. ISBN 978-951-53-3348-3 978-951-53-3350-6. Teoksen verkkoversio (PDF). selvennä

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Søren Prien (päätoim.): Kolmas valtakunta: Historian käännekohtia 2, s. 58. Bonnier, 2011. ISBN 978-82-535-3199-1.
  2. Ortamo, Simo: Gestapo ei pitänyt koko Saksaa kauhun vallassa vaan sai innokasta apua – historioitsija murtaa viisi myyttiä Yle Uutiset. 26.8.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 4.2.2017.
  3. Lappalainen 1997, s. 107
  4. Lappalainen 1997, s. 110
  5. Pohjonen 2000, 29
  6. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  7. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  8. Ekberg 1991
  9. von Schoultz, Gustaf Uppslagsverket Finland. Viitattu 28.2.2015.
  10. Uola 2013 s. 214–215
  11. Westerlund 2011 s. 170
  12. Lappalainen 1997, s. 112
  13. Westerlund 2011
  14. Lappalainen 1997, s. 120
  15. Lappalainen 1997, s. 110–111
  16. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  17. Lappalainen 1997, s. 107–108, 110
  18. Nordström 1996
  19. Lappalainen 1997, s.106, 107, 109–111, 116–118
  20. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  21. Lappalainen 1997, s. 107, 116–119
  22. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  23. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  24. a b c d e f g h i Salomaa, Markku: Törni, Lauri (1919–1965) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1.3.1998 (päivitetty 15.6.2015). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  25. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  26. Lappalainen 1997, s. 106, 116–118
  27. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  28. Alava 1978, s. 178–179
  29. Westerlund 2011
  30. http://paber.ekspress.ee/Arhiiv/1999/39/Aosa/Elu30.html
  31. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  32. Westerlund 2011
  33. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  34. Pohjonen 2000, 33
  35. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  36. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  37. Metzger 1986, s. 64-66, 92
  38. http://www.foia.cia.gov/sites/default/files/document_conversions/1705143/BROSS,%20ALARICH%20ALFONS%20JOHANN_0086.pdf
  39. Lappalainen 1998 s. 103-104
  40. Lappalainen 1997, s. 106, 112, 116–118
  41. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  42. Westerlund 2011
  43. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  44. Pohjonen 2000, 33
  45. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  46. Lappalainen 1997, s. 110–111
  47. Lappalainen 1997, s. 110–111
  48. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  49. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  50. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  51. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  52. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  53. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  54. Suomalaisten Waffen-SS vapaaehtoisten matrikkeli 1941–1943. - Veljesapu, 1999
  55. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  56. Vaarallisilla teillä : viimeiset suomalaiset SS-miehet. - WSOY, 1998
  57. Lappalainen 1997, s.112-119
  58. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  59. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  60. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 177-178, 182–186.
  61. Alava 1978, s. 172-175, 178–182.
  62. Jokipii 2002: 161.
  63. Cleverley 2003.
  64. Vertanen 2005, s. 64
  65. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  66. Pohjonen 2000, 33
  67. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  68. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  69. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  70. Vertanen 2005
  71. Ahto 1980
  72. Nevakivi 1984
  73. Kaino 1995
  74. Syd-Österbotten 3.09.1946
  75. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  76. Suupohjan Sanomat 23.9.1946
  77. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  78. Vertanen 2005
  79. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  80. Biddiscombe 2006
  81. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  82. Ekberg 1991
  83. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  84. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  85. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  86. Lappalainen 1997, s. 116–118
  87. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  88. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  89. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  90. Vertanen 2005
  91. Westerlund 2011
  92. Uola 2013 s. 214–215
  93. Westerlund 2011
  94. Vertanen 2005
  95. Biddiscombe 2006
  96. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  97. Vertanen 2005
  98. Lappalainen 1997, s. 112
  99. Vertanen 2004, s. 67
  100. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  101. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  102. Vertanen 2005
  103. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  104. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  105. http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm
  106. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  107. Vertanen 2005
  108. Vertanen 2005
  109. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
  110. Vertanen 2005 s.33
  111. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111
  112. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  113. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  114. Simola 1999 s. 54
  115. http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers
  116. Kallonen, Sarjanen 2002, s. 182–186
  117. Vertanen 2005
  118. McKay, s. 245
  119. Lappalainen 1997, s. 116–118
  120. Syd-Österbotten 31.07.1946
  121. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  122. Ekberg 1991
  123. Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa, s. 114.
  124. Virtanen, Elina: Ruth Munck. Historia-lehti, 2013, nro 4, s. 50-55. Somero: Storia. ISSN 1795-4215.
  125. Uola 2013 s. 214–215
  126. Westerlund 2011
  127. Lappalainen 1997, s. 120
  128. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  129. Ekberg 1991
  130. Uola 2013 s. 214–215
  131. Westerlund 2011
  132. Lappalainen 1997, s. 107
  133. Syd-Österbotten 14.09.1946
  134. Lappalainen 1997, s. 106, 107 109–111, 116–118
  135. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  136. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  137. Ekberg 1991
  138. Pohjonen 2000, 33
  139. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  140. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  141. Pringle 2009, s. 366
  142. Westerlund 2011
  143. Uola 2013 s. 214–215
  144. Westerlund 2011
  145. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  146. Lappalainen 1997, s. 106–111, 116–118
  147. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  148. Lappalainen 1997, s. 112–113
  149. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  150. Pohjonen 2000, 25
  151. Simola 1999 s. 54
  152. Pohjonen 2000, 26
  153. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  154. Pohjonen 2000, 40
  155. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  156. Suupohjan Sanomat 27.06.1946
  157. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  158. Suupohjan Sanomat 4.08.1946
  159. Pohjonen 2000, 35
  160. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  161. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  162. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  163. Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118
  164. Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996
  165. http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm
  166. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  167. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  168. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  169. Ekberg 1991
  170. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm
  171. Silvennoinen 2016
  172. Westerlund 2011
  173. http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
  174. Pohjonen 2000, 26
  175. Lappalainen 1997, s. 110–111
  176. Vettenniemi 2004, s. 360, 362–368.
  177. Ekberg 1991
  178. Vertanen 2005
  179. Uola 1999 s. 17–1.
  180. Lappalainen 1997, s. 110–111
  181. Silvennoinen 2008, 307, 319
  182. Suupohjan Sanomat 23.09.1946
  183. Vertanen 2005
  184. Silvennoinen 2008, 307, 319 ||
  185. Simola 1999 s. 54
  186. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092 ||
  187. Ekberg 1991
  188. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092 ||
  189. Ekberg 1991
  190. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  191. Ekberg 1991
  192. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  193. Ekberg 1991
  194. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  195. Ekberg 1991
  196. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092
  197. Ekberg 1991
  198. Suupohjan Sanomat 25.07.1946
  199. http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-10
  200. Suupohjan Sanomat 23.09.1946