Karl Jansson
Karl Algot Jansson (30. lokakuuta 1898 Lohja – 29. kesäkuuta 1963)[1] oli suomalainen toimittaja ja oikeistoradikaali aktivisti.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jansson liittyi vuonna 1917 Lohjalle perustetun suojeluskunnan ratsastavaan osastoon ja hän oli myöhemmin sisällissodan ohella mukana myös Aunuksen retkikunnassa. 1930-luvulla Jansson osallistui Lapuan liikkeeseen[2], Arvi Kalstan perustaman Suomen Kansan Järjestö -puolueen toimintaan ja oli Vapaussodan Rintamamiesten liiton julkaiseman Rintamamies-lehden toimittajana. Jansson myös kirjoitti SKJ:n Hakkorset-lehteen.[3] Syyskuussa 1939 Jansson oli mukana Saksassa vierailleessa Vapaussodan Rintamamiesten liiton lähetystössä yhdessä pankinjohtaja P. H. Norrménin ja insinööri John Rosbergin kanssa. Lähetystöä johti Etsivän keskuspoliisin entinen johtaja Esko Riekki ja lähetystön oli tarkoitus selvittää, olivatko Saksa ja Neuvostoliitto sopineet aiemmin elokuussa Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin. Lähetystö pääsi tapaamaan SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleriä mutta tämä kiisti että mitään tällaista olisi sovittu. Jansson vieraili Saksassa myös syksyllä 1940 jääkäriluutnantti Gunnar Lindqvistin kanssa esittämässä SS:lle Vapaussodan Rintamamiesten liiton kutsun SS-joukkojen toipilaiden saamiseksi toipumislomille Suomeen.[4] Samalla Jansson kävi tutustumassa SS-divisioona Leibstandarte Adolf Hitlerin parakkeihin ja kirjoitti Rintamamies-lehteen ylistävän artikkelin SS:stä. Samana vuonna hän osallistui suomalaisten SS-miesten rekrytointiin.[5]
Roolissaan kirjoittajana hän hyökkäsi ruotsalaista kansanpuoluetta vastaan kirjoittaen, että tämä oli "joutunut anglo-saksien propagandan huijaamaksi" ja että tämä "erotti ruotsalaiset suomalaisesta kansanruumiista" ja esti "tätä kansanosaa luomasta kohtalontietään uudessa Euroopassa".[6] Keväällä 1942 Jansson valittiin ruotsinkielisen natsijärjestön Samfundet Folkgemenskapin puheenjohtajaksi.[7] Syksyllä 1944 Jansson oli mukana Sonderkommando Nordin Suomen johdossa ja hän toimi yhteysmiehenä ja erikoisagenttina Kristiinankaupungin ja Närpiön seudulla. Jansson asui tällöin 1944–1945 Kristiinankaupungin kaupunginhotellissa, jossa sijaitsi myös Saksaan yhteyksiä hoitanut Sonderkommando Nordin salainen radioasema, jota hoiti SS-mies Timo Räihä. Sonderkommando Nordin toiminta paljastui syksyllä 1945 ja valtiollinen poliisi Valpo aloitti toiminnassa mukana olleiden pidätykset vuoden 1946 puolella. Jansson pääsi kuitenkin pakenemaan Ruotsiin jossa hän asui lopun elämäänsä. Hän oli 1950-luvun lopulla Hudiksvallin seudulla metsätyömailla työnvälittäjänä ja hän lienee kuollut 1960-luvulla syöpään.[8] Sotilasarvoltaan Jansson oli luutnantti.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karl Algot Jansson 24.5.2018. Geni. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Herää Suomi 23.6.1933 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Sune Bergström Sibbonazist brevvän med Heinrich Himmler Yle. Viitattu 9.1.2023.
- ↑ Suomalaiset fasistit, kirjoittajat Aapo Roselius, Oula Silvennoinen, Marko Tikka, WSOY 2016, Janssonista luvussa Toivioretkillä (Google kirjat linkki)
- ↑ Westerlund, Lars: Cirkus Collani : de finländska SS-frivilliga 1941–43 : en sedesskildring baserad på de frivilligas egna berättelser, s. 124-126. Helsinki: Books on Demand, 2017. ISBN 978-951-568-17196-4-1.
- ↑ Weckman, A., & Wickström, M. (2020). Positiv svenskhet! Den svenskspråkiga nationalsocialismen i Finland och språkfrågan, 1936–1944. Historisk tidskrift för Finland, 105(1), 36–64. https://journal.fi/htf/article/view/97196
- ↑ a b Samfundet Folkgemenskap Uppslagsverket Finland. Viitattu 11.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Paavo Salo : ’’Sonderkommando Nord’’ - tapahtumat Kristiinassa ja Närpiössä (KRS-TV:n Dokumentaari)