John Rosberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John Rosberg (9. syyskuuta 18913. kesäkuuta 1960) oli suomalainen insinööri ja Helsingin Puhelinyhdistyksen teknillinen johtaja joka oli mukana 1930- ja 1940-luvulla äärioikeistolaisessa toiminnassa. [1]

Rosbergin vanhemmat olivat insinööri, Helsingin Puhelinyhdistyksen toimitusjohtaja Fredrik Rosberg ja Johanna Alvina Witting. Hän oli Helsingin Puhelinyhdistyksen teknillisenä johtajana ja oli aloitteentekijänä kun Helsingin puhelinverkkoa alettiin automatisoida 1920-luvulla. Ensimmäiset tilaajat yhdistettiin Töölön automaattipuhelinkeskukseen heinäkuussa 1922 ja koko Helsingin kaupungin puhelinverkko saatiin automatisoitua vuoteen 1929 mennessä. [1][2][3]

Rosberg oli mukana Aktiva studentförbundetissa ja sen julkaisemassa Svensk Botten-lehdessä. Hän osallistui myös Vapaussodan Rintamamiesliiton toimintaan ja hänellä oli hyvät suhteet kansallissosialistiseen Saksaan. Syyskuussa 1939 liiton aktiivit Rosberg, pankinjohtaja Pehr Norrmén ja liiton julkaiseman Rintamamieslehden toimittaja Karl Jansson olivat mukana Esko Riekin johtamassa lähetystössä joka vieraili Saksassa. Lähetystö tapasi Heinrich Himmlerin joka kiisti Saksan sopineen elokuussa 1939 Neuvostoliiton kanssa mitään Suomen asemasta. Himmler vaati Suomea hillitsemään vasemmistolehtien kirjoittelua Saksaa ja Hitleriä vastaan, tekemään muutoksia hallitukseen ja lähettämään valtuuskunnan Saksaan neuvottelemaan kauppasopimuksesta. Suomeen palattuaan lähetystö raportoi tuloksettomaksi jäänestä matkastaan ulkoministeri Eljas Erkolle, entiselle presidentille P. E. Svinhufvudille ja Vapaussodan Rintamamiesliiton johdolle. [4]

Rosbergista tuli talvisodan jälkeen Suomalais-saksalaisen seuran hallituksen jäsen ja hän kävi Saksassa uudelleen heinäkuussa 1940. Hänet silloin tavanneen Suomen Berliinin sotilasasiamiehen eversti Walter Hornin mukaan Rosbergilla oli "erinomaiset yhteydet natseihin Saksassa, joiden opit hän suuressa määrin on omaksunut. Yksi uskollisista taistelussa Suomen ja Saksan yhteistyön puolesta". Jatkosodan aikana Rosberg osallistui Samfundet Folkgemenskapin toimintaan ja syksyllä 1944 hän oli Valpon pidättämänä eräiden muiden äärioikeistolaisten johtohenkilöiden kanssa.[4]

John Rosberg oli naimisissa Lyoka Truhartin (1897–1946) kanssa.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Intryck från Tysklands autostrador. Svenska tysklandsvänners i Finland skriftserie 6. Åbo 1943

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rafael Olinin GeneaNet-sivusto : John Rosberg
  2. Helsingin käsikeskuspuhelimet yhdistetty automaattikeskuksiin, Uusi Suomi 30.04.1929 nro 116, s. 7, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  3. Merja Kihl - Ari Mononen : Tekniikkaa ja tarinoita Runeberginkadulla : Töölön puhelinkeskusrakennus 1915-2008, sivu 25, 27
  4. a b Roselius, Aapo – Silvennoinen, Oula – Tikka, Marko: ”Kerran Suomessa taistellaan – suomalainen fasismi ja sota”, Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airueet, s. 335,347,348,398. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42327-1.