Vanhurskaat kansakuntien joukossa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanhurskaat kansakuntien joukossa -muistolehto Israelissa.

Vanhurskaat kansakuntien joukossa (kansojen oikeamieliset, hepr. ‏חסידי אומות העולם‎, Chasidei Umot haOlam, engl. Righteous among the Nations, saks. Gerechte unter den Völkern) on alkujaan teologinen käsite, jolla juutalaisuudessa viitataan juutalaisten lakien mukaan oikeudenmukaisesti ja jumalaapelkääväisesti eläviin pakanoihin (ei-juutalaisiin). Juutalaisen perinteen mukaan Tooran, Mišnan ja Gemaran sisältämät mutkikkaat lait kuuluvat vain juutalaisten noudatettaviksi, mutta ei-juutalainenkin voi yleisiä eettisiä periaatteita noudattamalla olla juutalaisen teologian tarkoittamassa mielessä oikeamielinen.

Holokaustin jälkeen nimetyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen käsite laajennettiin koskemaan erityisesti niitä ei-juutalaisia, jotka oman henkensä uhalla pelastivat natsien vainoamia juutalaisia. Vuodesta 1963 alkaen Israelin korkeimman oikeuden johtama komissio on myöntänyt tämän arvon asianmukaisesti ansioituneille henkilöille. Arvonimen saaneille myönnetään heidän nimellään varustettu mitali kunniakirjoineen. Sen lisäksi he saavat nimeään kantavan laatan Yad Vashemin Vanhurskaiden lehtoa kiertävään kunniamuuriin. Aiemmin he saivat istuttaa myös nimikkopuun Vanhurskaiden lehtoon, mutta tilanpuutteen vuoksi tästä tavasta on jouduttu luopumaan. Vanhurskailla on myös oikeus saada terveydenhoitoa, eläkettä, taloudellista apua ja turvapaikka Israelista.

Vuonna 2004 Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa oli julistettu 20 205 henkilöä. Suurin edustettuna ollut yksittäinen kansakunta oli Puola, jonka kansalaisia oli yli neljäsosa tämän arvon saaneista. Tunnettuja arvonimen saaneita ovat muun muassa saksalainen liikemies Oskar Schindler ja ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg. Listalle on päässyt 70 muslimia. Ensimmäinen ehdokkaaksi nimetty arabi oli tunisialainen Khaled Abdul-Wahab.

Lukumäärä maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa julistettujen henkiöiden lukumäärä maittain[1]
Valtio Lukumäärä
 Puola 7 177
 Alankomaat 5 910
 Ranska 4 150
 Ukraina 2 673
 Belgia 1 774
 Liettua 918
 Unkari 876
 Italia 744
 Valko-Venäjä 676
 Saksa 641
 Slovakia 621
 Kreikka 362
 Venäjä 215
 Serbia 139
 Latvia 138
 Kroatia 122
 Tšekki 119
 Itävalta 113
 Moldova 79
 Albania 75
 Norja 67
 Romania 69
 Sveitsi 49
 Bosnia ja Hertsegovina 49
 Armenia 24
 Tanska 22
 Britannia 22
 Bulgaria 20
 Slovenia 15
 Pohjois-Makedonia 10
 Ruotsi 10
 Espanja 9
 Yhdysvallat 5
 Viro 3
 Portugali 3
 Brasilia 2
 Chile 2
 Kiinan tasavalta 2
 Indonesia 3
 Peru 2
 Kuuba 1
 Ecuador 1
 Egypti 1
 Slovenia 1
 Georgia 1
 Irlanti 1
 Japani 1
 Luxemburg 1
 Montenegro 1
 Vietnam 1
 Turkki 1
Yhteensä koko maailmassa 27 921

Kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, hänen tulee täyttää seuraavat kriteerit:[2]

  • Henkilön on tullut osallistua yhden tai useamman juutalaisen pelastamiseen kuolemalta tai kuolemanleirille lähettämiseltä.
  • Nimetyn henkilön henki, asema tai vapaus on ollut uhattuna auttamisen vuoksi.
  • Henkilön alkuperäisen syyn auttaa juutalaisia tulee olla yksistään juutalaisten pelastaminen vainoilta.
    • Henkilökohtaisen hyödyn kuten esimerkiksi rahallisen palkkion vuoksi auttaminen ei riitä nimitykseen.
    • Tahto käännyttää juutalaisia toiseen uskontokuntaan tai käännytettyjen juutalaisten suojeleminen, koska auttaja kokee heidät kristityiksi, ei riitä nimitykseen.
    • Juutalaislapsen adoptoiminen ei riitä itsessään nimityksen perusteeksi, mikäli halu adoptoida lapsi on ollut etusijalla.
    • Yksi nimityksen estävä peruste voi olla se, että henkilö joka pelasti yhden tai useamman juutalaisen, osallistui muiden juutalaisten murhaan tai sotarikoksiin muualla.
  • Auttamisesta tulee olla todisteita, joihin lasketaan pelastettujen todistajanlausunnot sekä yksiselitteiset dokumentaatiot pelastamisesta ja tekoon liittyvistä olosuhteista.

Tuntemattomat auttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikille holokaustin aikana juutalaisia auttaneille ja pelastaneille ei anneta ko. arvonimeä. Suurimpana syynä tähän on todisteiden puute, sillä auttaminen tapahtui yleensä täysin salassa ympäröivältä yhteiskunnalta. Juutalaisen hengen pelastanut henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, vaikka toisessa yhteydessä pelastettu olisikin kuollut holokaustin aikana. Useissa tapauksissa sekä autettu että auttaja jäivät yhdessä kiinni, ja vainoajat surmasivat molemmat. Siksi todistus useiden auttajien pelastusyrityksistä ei tullut ilmi.[2]

Tuntemattomille auttajille on Vanhurskaiden tielle pystytetty "Nimettömien pelastajien muistomerkki".[2] Sholo Selingerin punagraniitista veistämä muistomerkki paljastettiin 1987.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vanhurskaat kansakuntien joukossa.