Vanhurskaat kansakuntien joukossa
Vanhurskaat kansakuntien joukossa (kansojen oikeamieliset, hepr. חסידי אומות העולם, ḥaside umot ha-olam, engl. righteous among the nations, saks. gerechte unter den Völkern) on alkujaan teologinen käsite, jolla juutalaisuudessa viitataan juutalaisten lakien mukaan oikeudenmukaisesti ja jumalaapelkääväisesti eläviin pakanoihin (ei-juutalaisiin). Juutalaisen perinteen mukaan Tooran, Mišnan ja Gemaran sisältämät mutkikkaat lait kuuluvat vain juutalaisten noudatettaviksi, mutta ei-juutalainenkin voi yleisiä eettisiä periaatteita noudattamalla olla juutalaisen teologian tarkoittamassa mielessä oikeamielinen.
Holokaustin jälkeen nimetyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan jälkeen käsite laajennettiin koskemaan erityisesti niitä ei-juutalaisia, jotka oman henkensä uhalla pelastivat natsien vainoamia juutalaisia. Vuodesta 1963 alkaen Israelin korkeimman oikeuden johtama komissio on myöntänyt tämän arvon asianmukaisesti ansioituneille henkilöille. Arvonimen saaneille myönnetään heidän nimellään varustettu mitali kunniakirjoineen. Sen lisäksi he saavat nimeään kantavan laatan Yad Vashemin Vanhurskaiden lehtoa kiertävään kunniamuuriin. Aiemmin he saivat istuttaa myös nimikkopuun Vanhurskaiden lehtoon, mutta tilanpuutteen vuoksi tästä tavasta on jouduttu luopumaan. Vanhurskailla on myös oikeus saada terveydenhoitoa, eläkettä, taloudellista apua ja turvapaikka Israelista.
Vuonna 2004 vanhurskaiksi kansakuntien joukossa oli julistettu 20 205 henkilöä. Suurin edustettuna ollut yksittäinen kansakunta oli Puola, jonka kansalaisia oli yli neljäsosa tämän arvon saaneista. Tunnettuja arvonimen saaneita ovat muun muassa saksalainen liikemies Oskar Schindler ja ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg. Listalle on päässyt 70 muslimia. Ensimmäinen ehdokkaaksi nimetty arabi oli tunisialainen Khaled Abdul-Wahab.
Lukumäärä maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa julistettujen henkilöiden lukumäärä maittain[1] | |
|---|---|
| Valtio | Lukumäärä |
 Puola |
7 177 |
 Alankomaat |
5 910 |
 Ranska |
4 150 |
 Ukraina |
2 673 |
 Belgia |
1 774 |
 Liettua |
918 |
 Unkari |
876 |
 Italia |
744 |
 Valko-Venäjä |
676 |
 Saksa |
641 |
 Slovakia |
621 |
 Kreikka |
362 |
 Venäjä |
215 |
 Serbia |
139 |
 Latvia |
138 |
 Kroatia |
122 |
 Tšekki |
119 |
 Itävalta |
113 |
 Moldova |
79 |
 Albania |
75 |
 Norja |
67 |
 Romania |
69 |
 Sveitsi |
49 |
 Bosnia ja Hertsegovina |
49 |
 Armenia |
24 |
 Tanska |
22 |
 Britannia |
22 |
 Bulgaria |
20 |
 Slovenia |
15 |
 Pohjois-Makedonia |
10 |
 Ruotsi |
10 |
 Espanja |
9 |
 Yhdysvallat |
5 |
 Viro |
3 |
 Portugali |
3 |
 Brasilia |
2 |
 Chile |
2 |
 Kiinan tasavalta |
2 |
 Indonesia |
3 |
 Peru |
2 |
 Kuuba |
1 |
 Ecuador |
1 |
 Egypti |
1 |
| Slovenia |
1 |
 Georgia |
1 |
 Irlanti |
1 |
 Japani |
1 |
 Luxemburg |
1 |
 Montenegro |
1 |
 Vietnam |
1 |
 Turkki |
1 |
| Yhteensä koko maailmassa | 27 921 |
Kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotta henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, hänen tulee täyttää seuraavat kriteerit:[2]
- Henkilön on tullut osallistua yhden tai useamman juutalaisen pelastamiseen kuolemalta tai kuolemanleirille lähettämiseltä.
- Nimetyn henkilön henki, asema tai vapaus on ollut uhattuna auttamisen vuoksi.
- Henkilön alkuperäisen syyn auttaa juutalaisia tulee olla yksistään juutalaisten pelastaminen vainoilta.
- Henkilökohtaisen hyödyn kuten esimerkiksi rahallisen palkkion vuoksi auttaminen ei riitä nimitykseen.
- Tahto käännyttää juutalaisia toiseen uskontokuntaan tai käännytettyjen juutalaisten suojeleminen, koska auttaja kokee heidät kristityiksi, ei riitä nimitykseen.
- Juutalaislapsen adoptoiminen ei riitä itsessään nimityksen perusteeksi, mikäli halu adoptoida lapsi on ollut etusijalla.
- Yksi nimityksen estävä peruste voi olla se, että henkilö joka pelasti yhden tai useamman juutalaisen, osallistui muiden juutalaisten murhaan tai sotarikoksiin muualla.
- Auttamisesta tulee olla todisteita, joihin lasketaan pelastettujen todistajanlausunnot sekä yksiselitteiset dokumentaatiot pelastamisesta ja tekoon liittyvistä olosuhteista.
Tuntemattomat auttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikille holokaustin aikana juutalaisia auttaneille ja pelastaneille ei anneta ko. arvonimeä. Suurimpana syynä tähän on todisteiden puute, sillä auttaminen tapahtui yleensä täysin salassa ympäröivältä yhteiskunnalta. Juutalaisen hengen pelastanut henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, vaikka toisessa yhteydessä pelastettu olisikin kuollut holokaustin aikana. Useissa tapauksissa sekä autettu että auttaja jäivät yhdessä kiinni, ja vainoajat surmasivat molemmat. Siksi todistus useiden auttajien pelastusyrityksistä ei tullut ilmi.[2]
Tuntemattomille auttajille on Vanhurskaiden tielle pystytetty "Nimettömien pelastajien muistomerkki". Shomo Selingerin punagraniitista veistämä muistomerkki paljastettiin 1987.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Names and Numbers of Righteous Among the Nations - per Country & Ethnic Origin, as of January 1, 2021 Yad Vashem. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ a b FAQs: the Righteous Among the Nations Program Yad Vashem. Viitattu 22.9.2022
- ↑ Yad Vashem Holocaust Memorial (Holocaust Martytrs' & Heroes' Remembrance Authority)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vanhurskaiksi nimittyjen tietokanta. Yad Vashem. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||