Vankitunnukset natsien keskitysleireillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taulukko keskitysleirien vankitunnuksista
Keskitysleiriltä selvinneen henkilön käsivarteen tatuoitu vankinumero.

Keskitysleirivankien tunnuksia käytettiin natsien toisen maailmansodan aikana perustamilla keskitysleireillä. Vangit joutuivat käyttämään vaatteissaan erivärisiä kolmioita ja muita merkkejä, joista vartijat saattoivat helposti erottaa vangin taustan ja pidätyksen syyn. Kolmiossa oli usein myös kirjain osoittamassa kotimaata.

Luokittelujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaiset joutuivat käyttämään keltaista daavidintähteä leireillä vuodesta 1938 alkaen. Vuotta myöhemmin luotiin yhtenäinen luokittelujärjestelmä, joka perustui kirjaimilla merkittyihin erivärisiin kolmioihin.

Merkit olivat tavallisesti kärjellään seisovia tasasivuisia kolmioita. Niiden värit olivat

Juutalaiset vangit käyttivät kahta keltaista kolmiota, jotka muodostivat daavidintähden. Toinen kolmio saattoi olla myös muunvärinen: esimerkiksi vaaleanpunainen ja keltainen kolmio tähden muodossa merkitsivät homoseksuaalia juutalaista. Jos kolmioista toisessa oli musta reunus, tarkoitti se, että vanki oli syyllistynyt ”rotujen sekoittamiseen” eli yhdyntään ei-juutalaisen kanssa. Mustan kolmion päälle ommeltu keltainen oli sama merkintä naisille.

Kolmion yläpuolella oleva samanvärinen nauha merkitsi, että vanki oli leirillä jo toista kertaa: hänet oli vapautettu ja pidätetty sen jälkeen uudestaan. Näiden vankien kohtelu oli usein vielä huonompaa kuin muiden. Heillä teetettiin raskaimpia töitä ja he elivät usein eristyksissä muusta leiristä. Kolmion alla olevilla mustilla ympyröillä merkittiin erityisiin rangaistusjoukkoihin määrätyt vangit. Myös heidän tehtävänsä olivat tavallista raskaampia.

Kolmiossa saattoi olla myös kirjain, joka kertoi vangin kotimaan. Näitä olivat ”B” belgialaisilla, ”F” ranskalaisilla, ”I” italialaisilla, ”P” puolalaisilla, ”S” espanjalaisilla, ”T” tšekeillä ja ”U” unkarilaisilla. Myös muita merkkejä ja edellä mainittujen yhdistelmiä käytettiin.

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittiset vangit Rikolliset Siirtolaiset Raamatuntutkijat (Jehovan todistajat) Seksuaalirikolliset Epäsosiaaliset
Perusvärit Red triangle.svg Green triangle.svg Blue triangle.svg Purple triangle.svg Pink triangle.svg Black triangle.svg
Uusijat Red triangle repeater.svg Green triangle repeater.svg Blue triangle repeater.svg Purple triangle repeater.svg Pink triangle repeater.svg Black triangle repeater.svg
Rangaistus-
joukkoihin kuuluneet
Red triangle penal.svg Green triangle penal.svg Blue triangle penal.svg Purple triangle penal.svg Pink triangle penal.svg Black triangle penal.svg
Juutalaiset Red triangle jew.svg Green triangle jew.svg Blue triangle jew.svg Purple triangle jew.svg Pink triangle jew.svg Black triangle jew.svg
Erikoismerkinnät Male race defiler.svg
”Rodunhäpäisijä” (mies)
Female race defiler.svg
”Rodunhäpäisijä” (nainen)
Escape suspect.svg
Epäilty pakoaikeista
Inmate number.svg

Vankinumero



Special inmate.svg

Erityisvanki: ruskea käsivarsinauha

Sleeve badges.svg

Vankitunnuksia oli
yleensä useampia seuraavassa järjestyksessä: vankinumero,
uusijan nauha, kolmio tai tähti, merkki rangaistusjoukkoihin kuulumisesta, pakoepäilty

Red triangle Pole.svg
Puolalainen: ”P” kolmiossa
Red triangle Czech.svg
Tšekki: ”T” kolmiossa
Armed forces red triangle.svg
Kuuluu armeijaan: punainen kolmio toisin päin (esim. karkuri tai sotavanki)

Vankien hierarkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskitysleirivangit jakaantuivat hyvin nopeasti kolmioidensa värin perusteella eritasoisiin ryhmiin. Vartijat ja muut vangit kohtelivat eri ryhmiä eri tavoin, jolloin muodostui leirin sisäinen hierarkia tai ”kastijärjestelmä”. Hierarkian yläpäähän kuuluvat vangit saivat helpommin erilaisia luottamustehtäviä, kun taas alimmilla portailla olevat juutalaiset ja homoseksuaalit saivat kärsiä kovaa kohtelua myös vankitoveriensa taholta. Vankien keskuudesta valittiin muun muassa leirinvanhimpia ja muita valvojia, ”kapoja” (lyhenne sanasta Kameradenpolizei, virallisesti Funktionshäftlinge). Heillä saattoi olla huomattavaakin vaikutusvaltaa ja etuoikeuksia: he pystyivät hankkimaan helpommin lisäravintoa tai jopa alkoholia. Kapojen ei myöskään tarvinnut työskennellä. Vartijoille oli edullista suosia joitakin vankiryhmiä ja kylvää siten eripuraa vankien keskuuteen.

Leirihierarkian tasot olivat yleensä:

  1. violetti – uskonnon vuoksi vangitut
  2. punainen – poliittiset vangit
  3. vihreä – rikolliset
  4. sininen – siirtolaisvangit
  5. kaksi kolmiota – juutalaiset
  6. musta – ”epäsosiaaliset”
  7. vaaleanpunainen – homoseksuaalit

Hierarkia ei kuitenkaan taannut edes korkealle sijoittuneelle vangille inhimillisiä olosuhteita: myös uskonnollisia tai poliittisia vankeja murhattiin ja pahoinpideltiin. Koska kolmion värillä oli leirielämässä niin suuri merkitys, yrittivät juutalaiset ja muut heikossa asemassa olevat usein hankkia itselleen erivärisen tunnuksen.